ASIAKASLEHTI / 2022 syksy Liikunta on parasta! Pekka ”FightBack”Hyysalo
2 Julkaisija: Urheiluhallit Oy Päätoimittaja: Eija Holmala Toimitussihteeri: Emmiina Lindfors Toimittaja: Jukka Rimpiläinen Taitto: Nina Räikkönen Kannen kuva: Sebastian Dannberg Painopaikka: Hansaprint Oy Painosmäärä: 85 000 kpl Kannamme vastuuta ympäristöstä. Käytämme Ekokompassia. Urheiluhallit asiakaspalvelu Puh. 09 3488 600 asiakaspalvelu@urheiluhallit.fi urheiluhallit.fi/asiakasinfo Ei jäsenmaksuja Maksat vain liikunnasta, sillä meillä ei ole jäsenmaksuja. Käytössäsi on kahdeksan hallia: valitset itse, treenaatko kerta-, sarja- vai kausimaksulla. No membership fees At Urheiluhallit, you only pay for your workouts, as we have no membership fees. You can visit any of our eight locations simply by choosing either per visit, multi-visit or monthly payment. Miksi valita Urheiluhallit? Why choose Urheiluhallit? Monipuolinen Urheiluhallit on ainutlaatuinen yhdistelmä uintia, kuntosalia, palloilua ja ryhmäliikuntaa. Pulahda altaaseen treenin jälkeen, pelaa pallopelejä tai valitse suosikkisi monipuolisista uimakouluistamme ja kursseistamme. Versatile Urheiluhallit offers a unique combination of swimming, gym, ball sports and group exercise. You can take a dip in the pool after a workout, play ball games or choose your favorites from our versatile swimming schools and courses. Tule sellaisena kun olet Meillä on rento meininki. Kuten eräs asiakkaamme meitä kuvaili: ”This is a place where you can meet so-called aitoja suomalaisia.” Come as you are At Urheiluhallit, we have an easy-going atmosphere. As one of our customers described: “This is a place where you can meet so-called aitoja suomalaisia”. (authentic Finns) For more information in English, visit urheiluhallit.fi/en Seuraa meitä: urheiluhallit.fi Liikunnalla ja liikkumisella on tutkitusti ja kiistattomasti lukuisia myönteisiä vaikutuksia fyysiseen ja psyykkiseen hyvinvointiin. Jos liikunta on syystä tai toisesta jäänyt vähemmälle huomiolle, niin asian korjaaminen on onneksi yksinkertaista. Liikunnan aloittaminen ei vaadi erityisempää peruskuntoa, vaan sen voi aloittaa suoraan sohvaltakin ja kaikissa tapauksissa liikkumisen hyödyt ovat heti havaittavissa. Mieliala kohenee, ajatukset terävöityvät, stressin tunne kevenee, nukut paremmin ja kaiken kaikkiaan voit kokonaisuudessaan paremmin. Liike lähtee meistä itsestämme Tutkimusten mukaan vietämme suurimman osan valveillaoloajastamme liikkumattomina ja keskimäärin kolme neljäsosaa valveillaoloajasta kuluu paikallaan maaten, istuen tai seisten. Liikunnan lisääminen on onneksi helppoa ja vaatii vain pieniä muutoksia arkiseen tapaamme toimia. Kyse on varsin pienistä ja helposti toteutettavista muutoksista, jotka parantavat elämänlaatuamme niin fyysisesti kuin henkisesti. Liikkeen lisääminen lähtee meistä itsestämme, omasta motivaatiostamme. Liikkumiseen kannattaa panostaa Suurin osameistä on saanut mahdollisuuden viettää poikkeuksellisen aurinkoista kesää akkuja lataillen ja päässyt hyvällä omallatunnolla nauttimaan taas erilaisista tapahtumista, aktiviteeteista, matkustamisesta tai ihan vain rentouttavasta oleskelusta. Tämä antaa erinomaisen lähtölaukauksen alkavaan syyskauteen jamahdollisuuden ottaa liikunta tärkeäksi osaksi arjen rutiineja. Ehkä samalla tarjoutuu hyvä tilaisuus tarkistella jamuokata omia rutiineja terveyttä ja hyvinvointia tukeviksi, sillä omaan hyvään oloon kannattaa satsata. Liikunnan jälkeinen olo palkitsee Liikkumattomuuden ongelmien korostamisen sijaan olisi hyvä muistaa liikunnasta saatava nautinto ja hyvän olon tunne. Joskus itse kullekin tulee taukoja liikuntaan, mutta aina kun palaa taas sen pariin, havahtuu siihen loistavaan liikunnan aikaiseen ja sen jälkeiseen tunteeseen. Tätä tunnetta kannattaa tavoitella ja ottaa vaikkapa perhe tai ystävä mukaan kokeilemaan liikunnan eri mahdollisuuksia, joita on niin paljon, että varmasti jokaiselle löytyy mieluisa vaihtoehto. Liikuntapaikkamme tarjoavat hyvän vaihtoehdon ja mahdollisuuden liikunnan aloittamiseen ja sen harrastamiseen, sillä halleissamme on valittavana monia eri lajeja, kuten esimerkiksi uinti, vesijuoksu, ryhmäliikunta, kuntosaliharjoittelu ja monenlainen palloilu. Ja kun olet liikkunut, niin varmuudella voit huuhtoa stressisi ja huonot fiilikset altaaseen tai salille ja poistut hallilta hyvällä mielellä. Tervetuloa siis liikkumaan ja saamaan lisää energiaa! Pekka Laitinen Toimitusjohtaja Urheiluhallit Oy Kuva: Kari Kuukka ”Liikkumattomuuden ongelmien korostamisen sijaan olisi hyvämuistaa liikunnasta saatava nautinto ja hyvän olon tunne.”
Liikkumisen vaikutukset Liikunta saa kehomme toimimaan paremmin. Se vahvistaa sydäntä, keuhkoja, luita ja lihaksia. Liikunta vaikuttaamyös aivoterveyteen ja henkiseen hyvinvointiin. Se kohentaamielialaa ja vireystilaa, parantaa unen laatua, lievittää stressiä ja vähentää ahdistusta. Katso tarkemmin, missä ajassa liikunnan vaikutuksia tulee:
4 Taistellen takaisin elämään Ennen onnettomuutta Pekka oli lahjakas freestyle-hiihdon ammattilainen. Aivovamman ja sen aiheuttaman neliraajahalvausta vastaavan tilan takia kaikki asiat piti opetella uudelleen, ja siihen tarvittiin oman asenteen lisäksi läheisten vankkaa tukea. Intensiivisen kuntoutuksen yhteydessä Pekan tarina tuli laajalle yleisölle tunnetuksi televisiosta, jossa hän oli vuonna 2013 Jari Sarasvuon haastateltavana. –Tajusin, että minulla on vain yksi sauma ja kun katsoin itseäni ulkopuolelta, päätin etten halua jäädä loppuelämäni ajaksi siihen kuntoon, Pekka muistaa. –Ainoa vaihtoehto oli se, että oli aloitettava kuntouttamaan itseäni, ja tässä vuosien varrella minulla on ollut välillä ihan tosi hauskaakin treeneissä, vaikka tie ei ole ollut helppo. Tänä päivänä Pekka on haluttu esiintyjä ja hänet on palkittu vuonna 2016 vuoden puhujana. Hän on kirjoittanut kaksi kirjaa ja ollut mukana useissa tapahtumissa, joissa on kerätty varoja heikoimpien auttamiseksi. –On suorastaan hämmästyttävää, että kun vuoden 2010 kesällä en osannut puhua sanaakaan, teen sitä tällä hetkellä ammatikseni, Pekka toteaa. Fyysistä treeniä lähes joka päivä Kun kaiken ihmiselle normaalin toiminnan ja liikkumisen opettelu aloitetaan ihan alusta, siihen vaaditaan aivan eri tasolla olevaa tahtotilaa. Toimintakyvyn palauttamista tukemaan on oltava tavoitteita, vaikka ne tuntuisivatkin lähes mahdottomilta. –Ihan alussa edes varpaani eivät liikkuneet, mutta kun ne alkoivat liikkua, otin tavoitteeksi juosta maratonin, Pekka avaa alkuaikojen tuntojaan. –Ehtona tietysti oli, että opin ensin kävelemään ja sitten juoksemaan, hän lisää. –Ensin otetaan yksi juoksuaskelpari ja sen perään seuraavia 42 kilometrin verran, hän virnuilee. Puolimaratonin Pekka onkin jo juossut. Täyspitkä maraton on tällä hetkellä odottamassa, sillä isoa poltetta juoksemiseen ei ole syntynyt ja harjoittelu maratonille veisi Pekan mukaan liikaa aikaa muilta tärkeiltä hankkeilta. Pekka harjoittelee fysiikkaa joka päivä jossain määrin, kuten hän itse ilmaisee. Harjoittelu sujuu jo kokemuspohjalta, mutta ulkopuolista apuakin on saatavilla. –Minulla on kaksi ”suojelusenkeliä”, jotka katsovat harjoitteluni perään, ja sitten minä vain vedän, Pekka kiittelee. Pyöräily, golf ja sup-lautailu ovat tällä hetkellä Pekalle mieluisimpia lajeja. –Myös kylmäuinnissa on jollain kierolla tavalla jotain kiehtovaa, hän lisää. Pekka ”FightBack” Hyysalon tarina ei jätä kylmäksi ketään. Vuonna 2010 Ylläksen lasketteluonnettomuudesta aiheutuneen vakavan aivovamman jälkeen hänellä oli vain kaksi vaihtoehtoa: joko luovuttaa tai taistella. Lääkärin ennusteet olivat huonot, mutta sisulla ja kovalla työllä Pekka käveli itsenäisesti jo puolen vuoden päästä tapahtuneesta. Se oli uskomaton suoritus! Kuntoutuminen on edelleen jatkunut sinnikkäästi ja kehitystä tapahtuu koko ajan. Nyt tavoitteena on juosta kokonainen maraton jossain vaiheessa. ”Mahdottomastakin voi tulla mahdollista oman tahdon ja läheisten tuen avulla.” Pekan omatoimisuus superluokkaa ”Pekka on hyvin erityinen kuntoutettava, sillä todella harvoin kukaan käyttää siihen niin paljon aikaa ja paneutuu siihen yhtä tavoitteellisesti kuin hän. Se on juuri se tekijä, mitä toivon kaikille kuntoutujille vammasta ja vaivasta riippumatta. Kaksi kertaa viikossa fysioterapeutilla, tai saatikka ilman, ei riitä alkuunkaan. Pekka harjoittelee omatoimisesti kuntosalilla, käy uimassa ja kävelee pitkiä matkoja. Jokaisesta noista lajeista on etsitty sellaisia kehityskohteita, joihin keskittyä ja joista olisi apua kuntoutumisen edistymiseen. Pekan kuntoutumisessa pidän ratkaisevana tekijänä myös sopivan tiimin löytymistä. Vuosi sitten alkanut yhteistyö kiropraktikko Kari Kausen kanssa toi mukanaan hermoston ”nollausliikesarjat”. Tämä yhteistyö auttoi näkemään kokonaiskehityksen paremmin ja suunnittelemaan toimivimpia jatkotoimia, kun useampi terapeutti teki ja tekee töitä intohimolla samaan suuntaan. Myös tulos on ollut antoisaa katseltavaa. Lisäksi on ollut hienoa rakentaa hyvää yhteistyötä IDEALfit-kuntoklubien ja Urheiluhallien välillä. Pekan kuntoutuksen perustavoitteena on siis saada liikettä häiritseviä tekijöitä sammumaan ja sitä kautta parannettua koordinaatiota. Tavoitteena on saada liikekuvastoonmonipuolisuutta, esimerkiksi kävelyn ja juoksun välimaastoon eli erilaisia tapoja hölkätä tai tehdä erilaisia askelluksia. Tavoitteet ovat korkealla ja aika sitten näyttää, minne asti päästään.” Marko Järvi Urheilufysioterapeutti, IDEALfit FightBackin rinnalle LoveBack –Isoin tavoite on levittää rakkautta, ja rakkaus on oikeasti maailman siistein juttu, Pekka korostaa uusimmasta hankkeesta kertoessaan. –Olen itse saanut rajattomanpaljon rakkautta omilta läheisiltäni ja suomalaiselta yhteiskunnalta. –Mielestäni välittäminen ja kaikenlainen positiivisuus on rakkautta, hän korostaa ja lupaa olla positiivisuuden ja rakkauden lähettiläs jatkossakin. Siinä missä FightBack on ennen kaikkea taistelutahtoa, LoveBackin avulla Pekka haluaa osoittaa kiitollisuuttaan kaikkia kohtaan. Rakkauden ilosanomaa voi kukinmeistä olla mukana levittämässä osoitteessa fightback.fi. Pekka Hyysalon esimerkki kertoo, että mahdottomastakin voi tulla mahdollista oman tahdon ja läheisten tuen avulla. On täysinmahdotonta edes kuvitella, millainenmatka onnettomuudesta kuntoutuminen on tähän asti Pekalle ja hänen läheisilleen ollut. Jokainen voi oppia Pekan tarinasta, pitää huolta omasta lähipiiristä ja ottaa heidät mukaan liikkumaan, sillä sosiaalisten kontaktien tärkeys korostuu liikunnan yhteydessä. Tule sellaisena kuin olet Suurin osa asiakkaistamme valitsee meidät liikuntapaikakseen, koska olemme lähellä, meille on matala kynnys tulla ja meillä on rentomeininki. Ei siis tarvitse olla hyvässä kunnossa, eikä tarvitse omistaa laatuasusteita. Voi tulla juuri sellaisena kuin on. Olemme monelle asiakkaallemme lähes toinen koti, läheinen yhteisö. Suurin osa on käyttänyt palveluitamme jo useamman vuoden ajan, mikä kertoo hyvästä asiakasuskollisuudesta. Toki uusiakin asiakkaita tulee lähes päivittäin. Jos sinä et ole vielä käynyt meidän halleissamme, niin ehkä tulet nyt tutustumaan? Mitä liikunta antaa sinulle? Meillä käy liikkumassa hyvin monenlaisia ihmisiä, eri-ikäisiä ja erikuntoisia, joiden motivaatiotasot ja tavoitteet vaihtelevat suuresti. Liikkeellepaneva voima voi olla terveydestä huolehtiminen eli on lähes pakko liikkua, jotta toimintakyky pysyy tai elpyy. Osa taas haluaa nostaa kuntoaan, nollata päivän tapahtumat tai muuten vaan irtautua arjesta. Osalle liikunnasta on tullut jo perusrutiini, se vain kuuluu viikko-ohjelmaan, osalle se on silloin tällöin harrastamista. Osa janoaa uusia elämyksiä ja haluaa haastaa itseään. Joillekin liikunta merkitsee tärkeää yhdessäoloa: kuntoilun parissa nähdään kavereita tai vietetään aikaa perheen kanssa. Välillä onkin hyvä pysähtyä miettimään, mitä liikunta merkitsee itse kullekin. Miksi sinä liikut? Mitä liikunta antaa sinulle? Tai miksi oma kuntoilu on jäänyt nyt vähiin tai miksi et ole vielä aloittanutkaan? Tässä lehdessä on asiakkaittemme liikuntakokemuksia, miksi kukin liikkuu, mitä liikunta antaa ja miten he ovat organisoineet itselleen aikaa kuntoiluun. Sukellus muiden tarinoihin voi antaa sinulle lisämotivaatiota tai käyttökelpoisia vinkkejä. Ne voivat lisätä uskallustasi kokeilla välillä jotakin uutta tai innostustasi kehittää vanhoja taitojasi. Toivomme, että saat näistä tarinoista uutta kipinää omalle kuntoilullesi – tiedä, vaikka jopa innostuisit aloittamaan liikunnan, meillä kun sen aloitus on helppoa, sillä olemme tukenasi ja apunasi. Eija Holmala Toimialajohtaja, liikuntapalvelut ja markkinointi Kuva: Kari Kuukka
Pekka Hyysalo Syntynyt Turussa, asuu nykyisin Helsingissä. Freestyle-hiihtäjä, joka sai vakavan aivovamman hyppyonnettomuudessa vuonna 2010. Perustanut FightBack-kampanjan vuonna 2013 tukeakseen omaa kuntoutumistaan ja muita päävamman saaneita. Valittu muun muassa vuoden puhujaksi, vuoden turkulaiseksi ja Suomen positiivisimmaksi henkilöksi. “Suhteeni juoksuun on viha-rakkaus. Juoksu tuntuu pahalta ja on todella haastavaa, mutta onhan se nyt siistiä!” Teksti Jukka Rimpiläinen, kuva Sebastian Dannberg
6 Liikunta on todella toimiva lääke Jos niska- tai selkäkipu iskee tai niveliä kolottaa, niin kipulääkkeen sijaan olisi hyvä laittaa keho liikkeelle, sillämonesti vetreyttävä liikunta parantaa paremmin kuinmikään tabletti. Samoin, jos sairaus vie voimat ja toimintakyky heikkenee, niin parasta kuntoutusta silloinkin on liikunta - toki tällöin tulee aloittaa kevyesti. Tulee vaan löytää lajit, joita pystyy harrastamaan. Nivelystävällinen vesiliikunta – kuten vesijuoksu, vesivoimistelu, hydrobic ja uinti - sopii lähes kaikille. Samoin kuntosaliharjoittelu, koska liikkeet ja vastukset voi valita yksilöllisesti. Myös ryhmäliikuntatarjonnanmonipuolisesta valikoimasta löytyy monia kevyitä ja elvyttäviä vaihtoehtoja etenkin heille, jotka haluavat liikkua ryhmässä ohjaajan opastamana. Maria von Fieandt on asunut Töölössä yli 20 vuotta ja kotia lähellä sijaitseva Töölön halli on tullut hänelle läheiseksi. Liikunta tuli Marian elämään 1970- ja 80-luvulla, jolloin hän kävi usein uimassa. Hänen työnsä Punaisen Ristin delegaattina oli jo tuolloin vaativaa, eikä sopivaa liikuntatarjontaa löytynyt silloin, kun siihen olisi ollut aikaa. –Ajattelin tuolloin, ettei ryhmäliikunta olisi missään tapauksessa minun juttuni, Mariamuistelee. 1980-luvun puolivälissä hän kuitenkin päätti kokeilla ryhmäliikuntaa, josta tulikin kertaheitolla ehdoton suosikki. Työuran aikana tunneilla tuli käytyä välillä aktiivisesti ja välillä harvemmin. Viimeiset viisi työvuotta olivat Marialle haastavia omaisen muistisairaudesta ja omista kovista selkäkivuista johtuen. Ennen eläkkeelle jäämistä Maria sinnitteli kipulääkkeiden voimalla. Kuntosalilla käyminen oli iso haaste Terveysalan ammattilaisena Maria tiesi, etteivät selkäkivut hellittäisi ilman rankaa tukevien lihasten kuntoutusta. Maria aloitti kuntosaliharjoittelun moneen otteeseen, mutta ryhmäliikunnan harrastajalle yksin puurtaminen tuntui niin tylsältä, että kuntosaliharjoittelu jäi muutamaan kertaan. –Selkärangan ongelmia ei kukaan muu poistaisi, vaan se on minun tehtäväni, hän muistaa ajatelleensa. –Väsyneenä suuntasin kuitenkin useimmiten mieluummin ryhmäliikuntatunnille, hän lisää. Eläkkeelle jäätyään hän päätti tehdä asialle jotain. –Töölön ryhmäliikuntatarjonnassa oli kuntosalitunti, jota en ollut aiemmin kokeillut. Se imaisi minut täysillä mukaansa ja nykyisin käyn siellä kolme kertaa viikossa, Maria kertoo innoissaan. –Kuntosaliharjoittelun ansiosta en aina edes muista, että minulla on selkäongelmia. Tällä hetkellä kipulääkkeitä ei tarvita, hän iloitsee. Ryhmäliikunnasta rytmiä elämään Eläkevuodet ovat opettaneet Marialle armeliaisuutta itseään kohtaan. Jopa rauhallisilta tuntuneet kehonhuoltotunnit ovat alkaneet miellyttää häntä ja rentoutumista opetellaan yhä. Yksi Marian pitkäaikaisista ryhmäliikuntasuosikeista on koreografinen steptunti, jota toteutetaan Töölössä toivetuntina. –Huomasin monesti olevani väärällä puolella lautaa, mutta en antanut sen häiritä hyvää menoa, hän kertoo. Ryhmäliikuntatunnit tuovat rytmiä elämään, jossa tavoitteena on kivuttomuus ja elämänlaadun parantaminen. Liikkuvuuden lisääntyminen onkin Marian yksi konkreettinen toive tulevaisuudelle. Kuntosaliharjoittelun ansiosta en aina edes muista, ettäminulla on selkäongelmia. TARJOUS Kuntosali 3 kk / 95 € (Tarjoustuote myynnissä 30.9.2022 asti) Saliohjelma 30 € (etu voimassa kaikille sarja- tai kausikortin ostaneille) urheiluhallit.fi/tarjoukset Kuva: Eija Holmala
7 ”Sain tulla juuri sellaisena kuin olin ja aika pian tutustuin muihin samoina päivinä käyviin treenaajiin.” ”Pikkuhiljaa keho alkoi kestää kovempaakin harjoittelua, millä oli iso vaikutus myös mielialaan ja itsetuntoon.” Outi Halme koukuttui liikunnasta, kun aerobic valtasi koko Suomen. –Eikä siitä nyt niin kauaa ole, hän naurahtaa. Aiemmin koululiikunta oli vienyt liikunnasta ilon, mutta ryhmäliikunnan avulla Outi sai motivaation takaisin. Tunneilta ei voinut jäädä pois ja liikkuessa piti näyttää hyvältä ja antaa kaikkensa. Silloinen liikuntapaikka oli onneksi kävelymatkan päässä kotoa. Sohvalle ei kannata jäädä makaamaan Outin esimerkki on kertomisen arvoinen erityisesti siitä syystä, että kipujen ja vammojenkin jälkeen hän on aina palannut liikunnan pariin, eikä ole jäänyt sohvalle makaamaan. –Minulla todettiin vuonna 2011 lonkan nivelrikko ja jouduin luopumaan rakastamistani aerobic- ja steptunneista. Leikkauksen jälkeen fysioterapeutin kuntoutusohjeena oli käydä vesijuoksussa ja kuntosalilla, mutta en pitänyt kummastakaan liikuntamuodosta! Muutettuani itäiseen kantakaupunkiin, tutustuin Mäkelänrinteeseen, joka sijaitsi kivenheiton päässä kodistani, Outi kertoo. Vesijuoksu osoittautui kaikesta huolimatta oivaksi valinnaksi, sillä vesi kannattelee ja vastustaa ja liikkeet voi tehdä siellä turvallisesti. Harmillisesti lonkkaleikkauksesta toivuttuaan Outi teloi oikean jalkateränsä erittäin pahasti ja joutui olemaan kaksi kuukautta kipsattuna. Lonkan kuntoutuksen eteen tehty pitkäjänteinen työ tuntui siinä hetkessä olleen turhaa, sillä kaikki pitäisi taas aloittaa alusta. ”Asioilla on tapana järjestyä” Outin elämänohje näkyy hänen tarinassansa. Haasteista huolimatta liikkuminen toi Outille hyvää oloa, mahdollisti hyvän fyysisen ja henkisen kunnon sekä ”omissa mitoissa” pysymisen. Vesijuoksun lisäksi suhde kuntosaliin muuttui. –Sain hyvän kuntosaliohjelman ja huomasin, että Mäkelänrinteen salilla kävi ihan tavallisia treenaajia; ei muodikkaita treenivaatteita tai treenattuja vartaloita. Sain tulla juuri sellaisena kuin olin ja aika pian tutustuin muihin samoina päivinä käyviin treenaajiin, Outi kertoo. Muiden salikävijöiden kanssa Outi saattoi vitsailla, saada apua kuntosalivälineiden käyttöön ja opastusta treeniliikkeisiin. Ja ennen kaikkea tsemppausta treeniin. –Salilla on tapana tervehtiä treenaavia asiakkaita ja siitä se juttu lähtee yleensä luistamaan, Outi toteaa ja lisää olevansa usein keskustelun aloittaja. Ei häiritäkseen vaan tunteakseen kuuluvansa joukkoon ja antavan muillekin sen tunteen. Mäkelänrinteen uusittu kuntosali kerää kiitosta Mäkelänrinteen uusittu ja isompi kuntosali monipuolisine laitteineen saa Outilta kiitoksen. Samoin se, että salilla voi forniassa asuessa syntyi haave joogaopettajan tutkinnosta. Samaan aikaan ilmaantuneet jatkuvat vatsakivut vaativat kuitenkin huomiota, ja tutkimuksissa löytyi vakava sairaus, joka muutti hänen suunnitelmansa. –Leikkaus- ja muut hoidot veivät ensin viitisen vuotta, kuntoutus toiset viisi vuotta, jonka aikana liikunta oli kevyttä ja pääosin joogatyyppistä kehonhuoltoa. Pikkuhiljaa keho alkoi kestää kovempaakin harjoittelua, millä oli iso vaikutus myös mielialaan ja itsetuntoon, Riikka kertoo. Nykyisin liikunta on Riikalle yhdistelmä fyysistä treeniä ja kehonhuoltoa, henkistä hyvinvointia unohtamatta. Aviomies altaan reunalta Uinti, vesijuoksu ja hydrospinning toivat Riikan Mäkelänrinteeseen, Suomen suosituimpaan uimahalliin. Samalla hän tulee paljastaneeksi, että on tavannut nykyisen aviomiehensä Mäkelänrinteen altaan reunalla. Tämä on hieno uutinen ja muistutus kaikille muillekin siitä, mitä kaikkea kivaa halleilta voi löytää – uuden harrastuksen, ystävän, jopa puolison. Ryhmäliikunnan BODYCOMBAT®-tunneilla Riikka käy Mäkelänrinteen lisäksi Kalliossa, saman tutun porukan tsemppaamana. Kesällä Riikka myös purjehtii miehensä kanssa 36-jalkaisella purjeveneellä, ja kertoo vinssien vääntämisen sekä purjeiden reivaamisenkin olevan fyysistä puuhaa. Nyt kun liikunta on jälleen merkittävässä roolissa Riikan elämässä, sen tuottamista hyödyistä on lupa nauttia – täydestä sydämestä. Teksti: Jukka Rimpiläinen Usein pidämme monia asioita itsestään selvinä, emmekä aina osaa arvostaa sitä mitä meillä on. Mahdollisuus liikkua ja harrastaa, sekä nauttia elämästä täysipainoisesti on ainutlaatuista. Riikka Kuukan elämä pysähtyi vakavaan sairauteen, jolloinmoni itsestäänselvyys muuttui tai lakkasi olemasta. Mieli halusi liikkua kuten ennenkin, mutta se oli fyysisesti mahdotonta. Selviytymisestä tuli elämän tarkoitus. Aiemmin monenlaista liikuntaa Liikunta, urheilu ja kilpaurheilu ovat olleet osa Riikan elämää lapsuudesta asti. Lajitaustaa hänellä on esimerkiksi baletista, yleisurheilusta ja maastojuoksusta. –Satubaletin aloitin 4-vuotiaana ja 7–8-vuotiaana klassista balettia harjoiteltiin jo vakavammin, hän muistelee. Kouluaikoina yleisurheilukin alkoi vetää puoleensa ja Riikka hakeutui urheiluseuraan juoksumatkojen pariin. –Siinä iässä juostiin kaikkia matkoja, aina 100metristä keskipitkiin, 800metrin kisoihin, hän jatkaa. Kilpaurheilupuolella enitenmenestystä Riikalle tuli Suomessa hieman harvinaisemmassa lajissa, haavipallossa (Lacrosse), jota hän harrasti nuorena aikuisena noin 10 vuoden ajan. –Naisten maajoukkueessa voitimme EM-pronssia vuonna 2005, Riikka hehkuttaa. Hän vertaa haavipalloa jalkapalloon, sillä kenttäalue on sama ja juoksumatkaa tulee yhtä paljon. Palloa voisi verrata pesäpalloon, jota kuljetetaan haavissa kantamalla ja syöttelemällä pelaajalta toiselle. Maali on kuin jääkiekkomaali, mutta korkeampi. Eniten maaleja tehnyt joukkue voittaa. Riikka harrasti pitkään myös klassista balettia ja muita tanssilajeja. Ammattia niistä ei kuitenkaan tullut, sillä ammattilaistasolle pääseminen olisi tarkoittanut äärimmäisen kovaa harjoittelua ja sitoutumista. Sairaus muutti urheilun kuntoliikunnaksi Kilpaurheilun jälkeen liikkuminen muuttui kuntoiluksi, ja Riikan suosikkilajeiksi muodostuivat vesijuoksu ja uiminen. KaliOhjatut kuntosalitunnit – Kontula, Malmi, Pasila, Siltamäki, Töölö ja Vuosaari urheiluhallit.fi/ryhmaliikunta Tutustu kuntosaliin – Malmi ja Vuosaari (Katso s. 22) urheiluhallit.fi/kurssit nyt käydä myös päiväaikaan. Outi on erittäinmotivoitunut ja ohjeisiin sitoutunut harjoittelija. Hän haluaa nostaa olennaisesti esiin myös kuntosaliohjelmat. –Haluan mainita Mäkelänrinteen hyvät saliohjelmien tekijät, ennen kaikkea fysioterapeutti Emmi Tuomisen, joka on lonkkaleikkaukseni jälkeen tehnyt minulle kuntouttavan treeniohjelman, ja monta ohjelmaa jo ennen leikkausta, Outi painottaa. Kuntosaliharjoittelu on tällä hetkellä Outin juttu, ja välillä treenikaveriksi pääsevät myös tytär ja kollegat töistä. Sen sijaan vauhdikas ryhmäliikunta on vaihtunut Mäkelänrinteen rauhallisiin venyttelytunteihin. Kuva: Jukka Rimpiläinen Kuva: Jukka Rimpiläinen Kuva: iStock
Vältä liiallista istumista ”Kuntonyrkkeily on auttanut terveyteni kanssa, sillä nykyisin mikään paikka ei kiristä tai kolota, eikä minun ole enää tarvinnut käydä hierojalla.” Liiallinen istumatyö aiheuttaa monia ongelmia, joista yleisimpiä ovat niska- ja hartiaseudun vaivat, selkäkivut ja jalkojen turpoaminen. Istumatyö vaatii vastapainoksi liikettä ja siksi kaikki aktiivisuus on plussaa, on se sitten kävelyä, venyttelyä, tiskikoneen tyhjentämistä tai mitä tahansa kehon liikuttamista. Pelkkä harrasteliikunta ei useinkaan riitä ehkäisemään istumatyön haittoja, vaan liikettä tulisi olla useasti päivän aikana. Toki itselleen mieluisa liikuntalaji antaa paljon muitakin hyötyjä: samalla, kun keho vetreytyy, kunto nousee ja mieli rentoutuu, sen Sari Kauria ja Tanja Ruohonen vahvistavat. Legendaarinen Pasilan urheiluhalli tarjoaa lajeja, joiden suosio on jatkunut pitkään. Yksi tällainen laji on kuntonyrkkeily, jonka innokas harrastaja Tanja Ruohonen on. Hänelle tiistaista on muodostunut se päivä, jolloin on oman liikunnan aika. –Kun itselle on varattu vain se tietty tiistai ja sama kellonaika, sitä ei ihan pienestä oteta pois, Tanja naurahtaa. Pasilan kuntonyrkkeilystä onmuodostunut Tanjalle henkireikä, sillä se on ainoa ajankohta arjen ulkopuoliselle liikunnalle. Hyötyliikuntaa ja pyöräilyä arkeen kyllä mahtuu muulloinkin. Pasilan sijainti oli optimaalinen Tanjan suhde Pasilan halliin alkoi, kun hän kävi Helsingistä Hyvinkäällä töissä ja liikuntapaikka oli sopivasti matkan varrella. Hallin sijainti Keskuspuiston vieressä oli erinomainen ajatellen myös pyörä- ja juoksulenkkejä. Oma poika oli lähellä hallia päiväkodissa, joten kulkeminen oli niin helppoa kuin se oli mahdollista. –Pitkän yhteisen historian takia en enää osaa käydä missään muualla. Tanjan oma liikunnallinen elämä alkoi vasta parikymppisenä, jolloin Mäkelänrinteen ryhmäliikuntatunnit tulivat tutuksi ja kuukausikortti oli kovassa käytössä. –Ihan lapsuusajoista muistan meidän perheemme lasketelleen, mutta muuten liikunta ei ollut säännöllistä. Tanja on toki kokeillut myös ryhmäliikuntaa, esimerkiksi BODYPUMP™ -tuntia, mutta on kokenut, mutta on kokenut, että pitää olla jokin vastus, joko tanko tai painot tai toinen ihminen, jotta mielenkiinto säilyy. Ulkona liikkumisestakin hän pitää ja saattaa innostua pitkille pyöräilylenkeille. Avantouinti on kuulunut lajivalikoimaan jo pidempään ja se on kehonhuoltoa parhaimmillaan. Kuntonyrkkeily koukuttaa Tanja ei itsekään muista selkeää syytä kuntonyrkkeilyn aloittamiseen, mutta se lienee peruja ala-asteella tapahtuneesta Taekwondo-kokeilusta. Parikymppisenä hän osallistui muutamalle naisten itsepuolustuskurssille, joilla mukana oli myös kuntonyrkkeilyä. Kunto- ja potkunyrkkeily on Tanjan mielestä niin tehokasta ja monipuolista, että se on vienyt mennessään. –Olen antanut itselleni luvan, että muita lajeja en tarvitse. Liikuntamotiivikseen Tanja kertoo liikunnan positiivisen merkityksen omaan terveyteensä. Toisena hän nostaa liikunnanmerkityksen henkisellä puolella, sillä ajatuksia pitää saada nollata ajoittain. Toimistotyötä tekevä Tanja on saanut kuntonyrkkeilystä apua terveyteen, sillä nykyisin mikään paikka ei kiristä tai kolota, eikä hänen ole enää tarvinnut käydä hierojalla. Tanja kertoo, että pitkään samana pysynyt viikonpäivä ja kellonaika ovat helpottaneet viikkoaikataulun rakentamista. Hyvän porukan kanssa harjoittelu on sekin plussaa. –Kaikki harmitukset, olipa kyseessä sitten työasiat tai kotiolot, jäävät pukuhuoneeseen ja kahden tunnin treenin jälkeen ne ovatkin jo paljon pienempiä. Pääosin sama tuttu porukka osallistuu tunneille ja tekee siitä yhteisöllistä. –Olemme tyytyväisiä aina kun saamme uusia kokeilijoita mukaan, ja varsinkin silloin, jos he päättävät jäädä. Hän on vakuuttunut, että kunhan pääsee lajiin sisälle, siihen jää koukkuun. –Kuntonyrkkeily voi nimensä perusteella tuntua hieman oudolta ja pelottavalta, mutta hyvien ohjaajien ansiosta kaikki on hyvin turvallista. Tanja on tällä hetkellä erittäin tyytyväinen lajivalintaansa. –Kuntonyrkkeily on kokonaisvaltaista ja liikunnallista. Keho on matalana reisien päällä ja liikkeet lähtevät lantiosta. Pariharjoittelussa toinen suorittaa ja toinen vastaanottaa. Harjoittelussa käytetään nyrkkeilyhanskoja sekä tyynyjä, joilla iskuja vaimennetaan. –Toistojen suuri määrä tekee harjoittelusta tehokasta. Tanja itse osallistuu sekä kunto- että potkunyrkkeilyyn, eli viettää lajin parissa tiistaisin tehokkaat kaksi tuntia. Tunneilla käy tällä hetkellä keskimäärin 7–8 paria, mutta määrä vaihtelee. Pasilan hallilta löytyvät kaikki lajissa tarvittavat varusteet aina nyrkkeilyhanskoista alkaen, joten mikäli haluat kokeilla, riittää kun tulet paikalle. Ryhmäliikunnan syysstartti Tule tutustumaan ryhmäliikunnan tuntitarjontaan edullisesti. 3.9. Mäkelänrinne klo 13–16 Niska-selkä, Baila!, IISI, Body & Core, Jooga, Kehonhuolto & Liikkuvuus / tunnit 25 min 17.9. Vuosaari klo 13–16 IISI, RetroAerobic, Niska & Selkä / tunnit 50 min 10 € / tapahtumapäivä (sisältää pääsyn kaikille tapahtumapäivän tunneille) urheiluhallit.fi/syysstartti Kuva: iStock
9 ”Istumatyö sai kehon jäykistymään, joten otin ryhmäliikunta-tarjonnasta BODYBALANCEN TM, joka on yhdistelmä joogaa ja venyttelyä.” Urheilu ja liikunta ovat olleet Sari Kaurian elämässä aina mukana. Lapsuuden muistot pihapeleistä Hakunilassa ovat yhä kirkkaana mielessä samoin kuin Vantaan tarjoama ilmainen ohjattu liikunta koululaisille. Ne loivat pohjan, josta Sari ponnisti kilpaurheilun pariin saakka. –Olen aina tykännyt liikkua ja kokeilla eri lajeja. Yksilölajit vaativat täydellistä sitoutumista, sen opin kilpailu-urani aikana. Nykyisin pidän eniten ryhmäliikunnasta, koska tunneille voi vain mennä ja ohjaaja kertoo mitä tehdään, Sari naurahtaa. –Olen käynyt eri saleilla vuodesta 1989 alkaen ja viihdyn nykyisin erinomaisesta täällä Kontulassa. Täällä jokainen saa olla ihan oma itsensä, hän vakuuttaa. Sarin mielestä Kontulassa on positiivinen fiilis ja sopiva ”läppä” lentää. Lapset liikkumaan Oman liikkumisensa ohessa Sari on tuonut omat lapsensakin liikunnan pariin. –Kilpaurheilu sai jäädä, koska halusin saada lapset ennen kuin täytin 30 vuotta. Sain tytön ja pojan, ja vein heidät urheilemaan heti kun se oli mahdollista. Samalla kun he olivat omissa treeneissään, harjoittelin itsekin. Poika harrasti painia, koripalloa ja jalkapalloa, tytär telinevoimistelua, Sari listaa. Lapsille on tarjolla paljon liikuntaharrastuksia, kunhan asiaan jaksaa hieman perehtyä. Sari toivookin, että vanhemmat olisivat asian suhteen aktiivisia, sillä liikunnan tuominen lapsen elämään tulee moninkertaisena takaisin. Liikunnan tavoitteet aikuisena –Nykyisin tavoitteeni liikunnassa ovat hyvin käytännöllisiä, kunhan työkykyni säilyy ja arjen tehtävistä selviää, niin hyvä, Sari sanoo. Lisämotivaatiota on haettu myös eri lajeista aina seinäkiipeilystä argentiinalaiseen tangoon. Runsasluminen talvikin toi mukavaa vaihtelua lajivalikoimaan. –Olen aina ollut mielestäni notkea, mutta istumatyö sai kehon jäykistymään, joten otin ryhmäliikuntatarjonnasta BODYBALANCEN™, joka on yhdistelmä joogaa ja venyttelyä. Juuri kun aloin jälleen notkistua, pandemia sulki hallit ja katkaisi harjoittelun, Sari harmittelee. Iän tuomat haasteet näkyvät erilaisina vaivoina ja kipuina, joita liikunnan avulla voidaan ehkäistä. –Liikunta antaa lisää energiaa ja hyvän olon tunnetta. Veri lähtee kiertämään ja pää pelaa, Sari listaa liikunnan hyviä puolia. –Liikunnan säännöllisyys estää myös migreenin puhkeamista, hän lisää. Liikunnan aloittaminen Sari haluaa nostaa esiin Urheiluhallien kattavan tarjonnan, josta jokainen liikunnan aloittamista miettivä löytää itselleen sopivan lajin. –Menin itsekin tauon jälkeen aikuisten kevennetyille tunneille, jotta pääsisin jälleen oikealle tielle, Sari paljastaa. Hallien henkilökunta ohjaa ja opastaa jokaista henkilökohtaisesti, eikä siellä ketään arvostella. Jokainen liikkuu omista lähtökohdistaan. Tanssilliset tunnit ovat Sarin mielestä erinomaisia, sillä niillä tulee liikuttua lähes huomaamatta tanssiaskelten mukana. Hyvän treenin jälkeen koko kroppa toimii vaivattomasti ja mielihyvähormonit virtaavat. –Tekee koko ajan mieli hymyillä, Sari lisää. Liikunnan jälkeisen tunteen kuvaileminen lienee mahdotonta, se täytyy itse kokea. Liikunnan aloittamisessa on muitakin hyviä puolia. – Kun aloittaa liikunnan ”nollatasolta”onmyös kehitys nopeaa. Tuloksia tulee jomuutamassa viikossa, ja kuukauden säännöllisen liikkumisen jälkeen siitä tulee elämäntapa. Se tunne, kun saa laittaa lisää vastusta tai tehdä ylimääräisen sarjan onmahtava. Huomaa, että lihaskunto paranee ja askel kevenee. Oma itsetunto nousee kohisten, ja elämän pienet murheet häipyvät. Unen laatu paranee – tätä listaa voisi jatkaa loputtomiin. Ikä tuo leppoisuutta Entiselle kilpaurheilijalle ikä on tuonut leppoisuutta harrastamiseen. –Jos harjoituskirjassa lukee 10 kilometrin lenkki, niin nykyisin ulos ei lähdetä ihan mihin tahansa keliin, Sari tunnustaa. Siinä varmaan osasyy myös Kontulan sisätiloissa harrastamiseen, sillä silloin on aina hyvä sää. Kesällä Sarilla alkaa mökkikausi ja sen pihapiirissä tekemistä riittää. Syksyllä on jälleen mukava palata hallille oman porukan pariin. Haastattelun lopuksi Sari kertoo, että ainut halli, jossa hän ei ole vielä vieraillut on Malmin halli. Se olisi vierailun arvoinen paikka jo sen takia, että Sarin eno, kaupunginarkkitehti Sakari Kauria on suunnitellut rakennuksen. Teksti ja kuvat: Jukka Rimpiläinen TARJOUS Ryhmäliikuntatunnit 10 € / 2 krt Tuote on myynnissä 30.9.2022 asti. Tarjoustuote käytettävä 1.–30.9.2022 välisenä aikana.
10 Liikunta purkaa stressiä ja antaa lisää energiaa Etä- ja hybridityö on antanut uusia mahdollisuuksia rakentaa työpäivästä erilaisemman. Yksi toimiva keino on liikkua päiväaikaan ja katkaista työpäivä hetkeksi, jolloin voi lepuutella kehoaan ja aivojaan. Näin voi hyödyntää myös rauhallisemmat ajat hallissa, sillä usein työpäivän jälkeen liikkeellä on enemmän asiakkaita ja aikaa kuuluu liikenneruuhkissa. Tom Österlund nauttii koreografisesta ryhmäliikunnasta, koska askeleisiin keskittyessä muut asiat häipyvät mielestä. Pertti Ylikojola ui mielellään keskellä päivää ja saa siitä lisää virtaa ja uusia ajatuksia. Työelämässä edelleen aktiivisesti mukana oleva TomÖsterlund suunnittelee viikkonsa siten, että liikunnalle jää riittävästi aikaa. –Joskus saattaa tulla sellaisia työreissuja, jotka ajavat suunnitelman yli. Onneksi Urheiluhalleilla on useita liikuntapaikkoja ja niissä monipuolista tarjontaa, jonka avulla pääsee aina liikkumaan, Tom kuvailee. Aktiivisen liikkumisen hän kokee aloittaneensa vasta opiskelijana parikymppisenä, jolloin käytiin kuntosalilla nostamassa painoja kavereiden kanssa. –Koululiikunta ja pihapelit olivat jo sitä ennen kuvioissa, mutta muuten en käynytmissään ohjatussa seuratoiminnassa. Uusia lajeja kokeiltiin aktiivisesti, muun muassa tennistä, squashia ja sulkapalloa. Tämän ansiosta liikuttiin suhteellisen paljon, mutta kilpaurheilu ei silloinkaan kiinnostanut. Säännöllinen liikunta tärkeää Aikuisiän alkupuolella elämä on kaikilta osiltaan vilkasta, jolloin aktiivinen liikunta antaa tarvittavaa energiaa. Tom allekirjoittaa sen, että liikunta tuo elämään runsaasti muitakin positiivisia asioita. Jopa siinä määrin, että tauot liikunnasta aiheuttivat hänelle selviä vieroitusoireita erilaisina kolotuksina ja ärtymyksenä. –Huomasin varsinkin keväällä 2020 etten ole yksinäinen puurtaja. Onneksi kesällä päästiin ulos liikkumaan ja uimaan. Hurahdin aerobiciin Tommuistaa ajan, jolloin aerobic rantautui Suomeen ja muutama yksityinen liikuntaklubi otti sen ohjelmaansa. –Menimme muutaman kaverin kanssamuinamiehinämukaan, vähän jopa vitsinä tutustumaan lajiin ja olihan se aluksi hankalaa kaikkine askelkuvioineen. Hyvä ohjaaja sai Tomin ja hänen kaverinsa kuitenkin innostumaan, ja koska hän piti musiikista ja koreografiasta sekä niiden tuottamista haasteista, hän hurahti lajiin toden teolla. Monet muut luovuttivat Tomin mielestä liian nopeasti kokiessaan askelkuviot liian vaikeiksi, vaikkei niitä yhdellä kertaa ollut tarkoituskaan oppia. Tom innostuu aiheesta edelleen ja kertoo nauttivansa erityisesti askelkuvioiden antamista haasteista. Steppilaudan kanssa toteutettavat tunnit olivat hänelle erityisen mieluisia, varsinkin koreografinen steptunti. Tomin tämän hetken yksi lempitunneista on Baila!, jossa ohjaaja luo säännöllisin välein erilaisen koreografian. Ryhmäliikuntatunnit ovat Tomille sosiaalinen tapahtuma, jossa tsempataan toinen toista ja saadaan muista virtaa. Haasteet ja uuden oppiminen pitävät kiinnostuksen yllä. Uinti on toinen Tomin lajeista, joista nautitaan ajan kanssa. –Uin kerrallaan kilometristä kahteen ja nautin todella vedestä elementtinä. Käyn talviaikaan Mäkelänrinteessä ja kesäisin uin stadikalla. Juoksubuumi vei mukanaan Juokseminen ei ollut koskaan oikein kiinnostanutTomia, mutta kun siitä tuli trendikästä oli sitäkin kokeiltava – haastetta pelkäämättä. –Lähdin mukaan 2000-luvun alussa järjestettyyn City Run -tapahtumaan puolimaratonille lähes kylmiltään. Tomin kuntotausta oli peräisin pelkästään aerobic-tunneilta ja muusta ryhmäliikunnasta. –Eihän se mikään huippusuoritus ollut, mutta sujui loistavasti odotuksiin nähden ilman varsinaista juoksuharjoittelua. Juoksutapahtumissa mukanaolo alkoi kiinnostaa ja puolimaratonien jatkoksi juoksumuistoihin kirjattiin osallistuminen suositulle Tukholman maratonille (42,195 km). Seuraavana vuonna Tom osallistui vielä kerran täysmittaiselle maratonille sekä moniin FunRun-tapahtumiin. Pirkkolassa järjestetty Pääkaupunkijuoksu jäi Tomin mieleen yhtenä mukavimmista kisoista. –Viime vuosina juoksu on jäänyt, mutta mieli halajaa vielä mukaan. Liikunta ei saa olla ryppyotsaista tekemistä Jos joku päivä liikunta ei tunnu hyvältä, tee se seuraavana päivänä. Tom liikkuu 3–4 kertaa viikossa ja pyrkii monipuolisuuteen. Aerobisten Baila! -tuntien lisäksi hän käy Body & Coressa ja Kehonhuolto & venyttely -tunneilla. –Liikunta, lepo ja ravinto muodostavat hyvän kokonaisuuden ja vaikka en ole mikään extremisti, seuraan terveydentilaani säännöllisillä testeillä. Liikunta on hyvä keino purkaa turhautumia ja stressiä, sillämonet asiat tuntuvat paljon pienemmiltä kunnon treenin jälkeen, hän tietää. Tomilla on resepti, joka toimii silloin, kun työasiat alkavat saada yliotteen ja stressimittari paukkuu. –Tulen Baila! -tunnille, jonka koreografianmuistaminenhäivyttäämuut asiat mielestä, teen hyvän treenin, menen sen jälkeen altaaseen uimaan, kiusaan itseäni hetken kylmäaltaassa ja olen jo lähes unohtanut kaikki ikävät asiat tai ainakin ne ovat eri mittakaavassa. Tom toivoo, että liikunta toisi terveyttä, antaisi energiaa arkeen ja kasvattaisi ärsytyskynnystä. –Ei ehkä niinkään lisää vuosia elämään, vaan lisää elämää vuosiin, Tom filosofoi. Pertti Ylikojola muutti Kontulaan vuonna 2005 ja otti pikkuhiljaa käyttöön ostarin monipuoliset palvelut. Hänen mielestään Kontulan halli on kotoinen, siisti ja intiimi halli, jossa henkilökunta on ystävällistä ja rentoa. Uima-allas on maanpinnalla ja etelään avautuva koko seinän ikkuna tuo sinne luonnonvaloa myös pimeimpään aikaan. –Kontula on oikeastaan suuri varjeltu salaisuus. Kontulasta kulttuurihalli? Pertti haaveilee puusaunasta Kontulan terassille tai hallin profiloitumisesta kulttuurihallina, jossa sielu ja ruumis saisivat hoitoa samalla kerralla. Kulttuurin terveysvaikutukset on voitu Pertinmukaan todistaamyös tutkimuksissa. Kulttuurillisten kokemuksien on havaittu parantavan kommunikaatiotaitoja sekä lisäävän yhteenkuuluvuutta ja yhteisöllisyyttä, mikä olisi tärkeää myös Suomen monikulttuurisimmassa lähiössä. Terveyshyödyt motivoivat liikkumaan Sodan kokenut sukupolvi, johon Pertinkin vanhemmat kuuluivat, ei harrastanut kuin hyötyliikuntaa. Perheellä oli maatalo, jossa tehtiin fyysistä työtä eikä näin ollen muuta liikuntaa tarvittu. –Isäni kävi vanhemmalla iällä uimahallissa, mutta enemmän varmaan osallistumassa saunaparlamenttiin. Isän peruja on siis hänen oma nykyinen harrastuksensa. Nuorena Pertti myös pyöräili, hiihti ja käveli paljon. Se oli silloin luonteva ja useinmyös ainoa tapa liikkua maalla paikasta toiseen. Pertti alkoi liikkua säännöllisemminmuutettuaan Helsinkiin, jossa siihen tarjoutui runsaasti mahdollisuuksia. –Siihen liittyivät myös sosiaaliset tarpeet. Pertti pelasi sulkapalloa, opetteli ratsastamaan ja kävi uimassa. Pertti on edelleen aktiivisesti työelämässämukana, mutta ehtii myös liikkumaan. Vanhemmiten terveyshyödyt ovat muodostuneet suurimmaksi motivoivaksi tekijäksi. –Käyn Kontulassa uimassa säännöllisesti 3–7 kertaa viikossa. Pystyn myös välillä ottamaan työt mukaan kävelylenkille ja osallistumaan puhelinpalavereihin ja työpaikan infoihin liikkuessani, hän lisää. Pertin työ mahdollistaa ajoittain uinnin päiväaikaan, joka katkaisee mukavasti työputken ja antaa uutta ajateltavaa ja virtaa. –Etätyön tai hybridityön kaltaisen työpäivän katkaiseminen ja päättäminen liikuntaan on parasta. ”Ei ehkä niinkään lisää vuosia elämään, vaan lisää elämää vuosiin.” Kuva: Jukka Rimpiläinen Kuva: Eija Holmala
11 Elämyksellistä uintia! Terapeuttinen vesi Tavoitteellinen Pertti on ollut liikunnan suhteen vain muutaman kerran elämässään. Valmistautuessaan alueellisiin kenttäratsastuskisoihin Espoon Punametsässä ja vuonna 2000, kun Pertillä oli kollegatoimittaja Eino Leinon kanssa mahdollisuus osallistua Radiomafian maailman rankimpaan koitokseen. Siinä he ja kaksi arvonnassa valittua kuulijaa, Jussi Isoaho ja Henri Moilanen pääsivät vuoristovaellukselle Nepaliin yhdessä vuorikiipeilijä Veikka Gustafssonin ja EdViestursin kanssa. –Vaelsimme Annapurna-vuoren pohjoiseen perusleiriin 5000 metrin korkeuteen ja raportoimme sieltä satelliittipuhelimella Radiomafiaan. Ennen tätä reissua hän treenasi järjestelmällisesti ja aktiivisesti salilla. –Selvisin perusleiriin saakka vaeltajille hyvin vaikealla ja harvinaisella reitillä. Pääsimme koko ryhmä perille ja turvallisesti myös takaisin, joka oli kyllä palkitsevaa, Pertti lisää. Nykyään ratsastus on jäänyt, samoin kuin vuoristovaellus ja sulkapallo. Hänen suosikkilajejansa tällä hetkellä ovat uinti, vesijuoksu ja kävely. Ne ovat hyviä tapoja rentoutua, selkeyttää ajatuksia ja joskus jopa ideoida. Hänelle vesi on terapeuttinen elementti. Kylmäkestävyys ja saunominen toimivat kehonhuoltona ja edistävät terveyttä. Pertin normaali treenipäivä sisältää kävelyä, uintia ja kylmäaltaassa käymistä vähintään kolme kertaa per hallikeikka. Aamuisin ja iltaisin Pertti venyttelee ja hengittelee syvään. Istumatyötä tekevä unohtaa usein ohjeen nousta hetkeksi joka tunti. Pertti kokee siitäkin muistuttamisen nykyään tarpeelliseksi. –Naureskelin pitkän aikaa älykelloille, mutta hankittuani omani koen palkinnon tunnetta joka kerta kun saan ympyräni täyteen, hän paljastaa. Pertti käy joskus myös kuntosalilla ja veryttelee toimistotyöläisen jumiutuneita lihaksia kevyillä sarjoilla. Sauna ja kylmäallas ovat hänelle tärkeitä, samoin altaan reunalla olevat tuolit, joissa voi istuskella ja vaihtaa kuulumisia vakiokävijöiden ja henkilökunnan kanssa. Kontulaan ideoidut tapahtumat Vuonna 2019 Pertti oli järjestämässä ensimmäistä Kontula Electronic -tapahtumaa. Sen ajatuksena oli tuoda elektronista musiikkia paikkaan, jossa se ei ollut kovinkaan tavanomaista eli ostarille. –Etsin erilaisia tapahtumapaikkoja ja hallin kanta-asiakkaana sain henkilökunnan innostumaan ajatuksesta veden ja musiikin yhdistämisestä. Kontulassa on vuosittain tapahtuman yhteydessä esitetty elektronista lähinnä ambient-henkistä musiikkia altaalla. –Sain myös ajatuksen kynttiläuintien yhteyteen liitettävästä äänilevymusiikista. Ideana olisi, että yksi klassikkoalbumi kuunnellaan alusta loppuun sellaisena kokonaisuutena, kuin muusikot ovat sen suunnitelleet, hän innostuu. Kontulassa on kuultu musiikkia soulin kuningattarelta Aretha Franklinilta, Iiro Rantalan Lennon-tulkintaa, kansanmusiikkiyhtye Tuuletarta ja Kontulalaisen Jimi Tenorin avaruusjazzia. –Toteutumattomia ideoita ja haaveita on vielä paljon, mutta niistä toivottavasti kuuluu perästä. Puusauna kuuluu niihin. Lämmitys onnistuisi Kontulassa talkoovoimin, hän lupaa. Teksti: Jukka Rimpiläinen ”Naureskelin pitkän aikaa älykelloille, mutta hankittuani omani koen palkinnon tunnetta joka kerta kun saan ympyräni täyteen.” 10.12.2022 Joulu Karibialla urheiluhallit.fi 17.9.2022 Autumn leaves - isot orkesterit ja viihdelegendat 8.10.2022 Kuutamouinti Soulin tahtiin 5.11.2022 Halloweenia - Elokuvien kauhut Tapahtumia Kontulassa
12 Vedestä iloista virtaa elämään Vesi on elementtinä monipuolinen ja sopii lähes kaikille, koska se on lempeä nivelille. Veden noste helpottaa liikettä ja siksi siellä on mahdollista tehdä liikkeitä, jotka eivät kuivalla maalla onnistuisi. Veden vastus puolestaan tehostaa liikkeitä ja antaa siten hyvää haastetta. Uinti, vesijuoksu ja muu vesiliikunta parantavat turvallisesti hengitys- ja verenkiertoelimistön kuntoa, lihaskestävyyttä ja huoltavat lihaksia. Ei siis ihme, että kyseiset lajit ovat todella suosittuja ja harrastajia löytyy aloittelevista lapsista huippu-urheilijoihin. Yksi Siltamäen vakiokasvoista on 14-vuotias Ossi Hietula, joka käy uimassa Siltamäessä lähes joka päivä. –Uiminen on vain niin nastaa, kertoo Ossi hänen syitänsä innostukseen. Uimisen Siltamäessä Ossi aloitti jo pienenä yhdessä vanhempiensa kanssa, mutta viimeiset vuodet hän on viihtynyt altaassa yksin polskiessa. Siltamäen hallin erikoisuus, allasveden 30 asteen lämpötila saa niin lapset kuin aikuisetkin viihtymään. Ossin uintiharrastuksen taustalla ei ole suurempia motiiveja tai tavoitteita, sillä hän kertoo veden olevan yksinkertaisesti elementti, jossa hän on kuin kotonaan. Siltamäestä on muodostunut hänelle vuosien saatossa henkilökuntaa myöden tuttu ja turvallinen paikka. –Joskus vain uin, ja joskus kaverit tulevat mukaan ja pelaamme erilaisia pallopelejä, Ossi kertoo. –Vaikka hallissa ei ole hyppytornia, saa altaan reunalta merkitystä kohdasta hyppiä veteen, hän lisää. Kuin kala vedessä Ossi opiskelee tällä hetkellä kotitalous- ja liikuntapainotteisella luokalla yhtenäiskoulussa Käpylässä. Uimataidon hankkiminen on osa koulujen virallista opetusohjelmaa, ja Ossin tapauksessa minimivaatimukset ylittyvät komeasti. –KouSeitsemän uimahalliamme tarjoavat mainiot puitteet kaikenlaisille vesipedoille Alle 7-vuotiaat uivat ilmaiseksi, 7–16-vuotiaat, opiskelijat ja muut alennusryhmät pääsevät uimaan 1 krt 3–3,30 € ja 10 krt 29–31 €. Aikuiset 1 krt 5,50–6,70 € ja 10 krt 51–55 €. Osta hallilta tai netistä urheiluhallit.fi/kauppa lun liikuntatunnilla vierailimme Mäkelänrinteen Uintikeskuksessa ja siellä sain uida matkaa. 500 metrin vapaauinnin jälkeen pidettiin minuutin tauko, jonka jälkeen uin toiset 500 metriä, Ossi raportoi, eikä pidä sitä kovinkaan ihmeellisenä asiana. Kun seuraa Ossin sulavaa liikkumista vedessä, on helppo todeta, että luonnehdinta ”on kuin kala vedessä” sopii häneen. Harrastuksia riittää Ossin harrastukset kuvaavat laajemminkin hänen luonnettaan, sillä niihin kuuluvat sekä ilmapartio että vapaapalokuntatoiminta. Ossi on mukana Malmilla toimivan ilmapartiolippukunnan toiminnassa, jossa etusijalla ovat kiinnostus ja innostus ilma-aiheisiin aktiviteetteihin, ilmailuun, sekä ilmaan liittyvään luontoon. Vapaapalokunta -toiminnassa Malmin VPK:lla Ossi ja muut nuoret harjoittelevat palokaluston käsittelyä, pienten palojen sammuttamista, ensiapua ja muita kansalaistietoja ja -taitoja. –Ensiapuhommia ja pienten tulipalojen sammuttelua, kertoo Ossi itse toiminnasta. Erinomainen uimataito yhdistettynä vapaapalokunnan pelastustyöhön ja partiossa opittuihin asioihin ovat yhdistelmä, josta on Ossille taatusti tulevaisuudessa hyötyä. “Uiminen on vaan niin nastaa.”
13 Tuuli Turunen on vesiliikkuja, jonka ensimmäiset muistikuvat uimahallista nousevat mieleen Tampereen Hervannasta 1980-luvun alusta. Hän harrastaa kaikkia vesiliikunnan muotoja uinnin ja vesijuoksun lisäksi. ”Voi olla itsekkään epäsosiaalinen ja keskittyä asioiden ihmettelyyn – siinä olen tosi hyvä.” Petteri Lehtisen uinnin huippuhetket osuivat kultaiselle 1990-luvulle, jolloin suomalaisuimarit menestyivät kansainvälisissä kisoissa Jani Sievisen johdolla. Petteri saavutti uransa aikana MM-pronssia lyhyiden ratojen kilpailussa Mallorcalla ja SM-mitaleita hän ui kymmenittäin. –Nykyisin niitä aikoja ajattelee jo ylpeydelläkin, sillä se on oleellinen osa elettyä elämääni ja kulttuuria, joka on muokannut minut sellaiseksi kuin olen, Petteri tiivistää. Ajankäyttö nykyisin rennompaa Nykyisin kuntourheilijana liikkuva Petteri osaa kertoa mikä erottaa huippu-urheilijan ja kuntoliikkujan toisistaan. –Kyllä kuntourheilijallakin voi olla kovia tavoitteita ja niiden toteuttamiseen suunniteltu harjoitusohjelma, mutta huippu-urheilijan elämässä ajankäyttö on kokonaisuudessaan suunnattu palvelemaan tavoitteita, Petteri kertaa. Huippu-urheilijan ajatukset ovat keskittyneet siihen, miten saa parhaimmallamahdollisella tavalla suoritettua tämän viikon harjoitukset. Syö, lepää, treenaa -ajatusmalli tuli Petterille tutuksi varsinkin leireillä, joilla uitiin hurjia määriä sen aikaisten oppien mukaan. –Muiden lajien urheilijat eivät olleet uskoa niitä harjoitusmääriä, joita silloin treenasimme, Petteri muistelee. Uinti iso osa elämää Uiminen on Petterille iso osa elämää edelleen, vaikkei hän olekaan sen valmennustoiminnassa mukana. Petteri paljastaa yhä uivansa 2–3 kilometrin matkoja. –Alle tuon olevat matkat ovat kuin pesulla kävisi, hän naurahtaa. Petterin oma uintiharrastus alkoi todella aikaisin, sillä omat vanhemmat olivat lajissa aktiivisesti mukana. Äiti oli uimari ja myöhemmin valmentaja, isä oli uintivalmentaja, joten Petteri ”heitettiin”altaaseen heti, kun se oli mahdollista. Petterin äiti oli myös yksi vauvauinnin puolestapuhujista. Nykyisin uinti tasapainottaa muuta elämää ja on osa aktiivisen liikkujan lajivalikoimaa. Uinti on Petterille luontaisin tapa liikkua. –Moni hyvä idea tai ratkaisu ongelmaan on syntynyt veden alla kuplia puhaltaessa, Petteri toteaa. –Muutaman kerran olen antanut uintitekniikan valmennusta ja opettanut muutaman vesipelkoisen uimaan ja se on ollut antoisaa. ”Moni hyvä idea tai ratkaisu ongelmaan on syntynyt veden alla kuplia puhaltaessa.” ”Elämä on tasapainon löytämistä.” Työura huippu-urheilun rinnalla Petteri innostui valokuvaamisesta huippu-uransa aikoina ja ryhtyi kuvaamaan kansainvälisten kisojen yhteydessä. –Olin lajissa mukana kaksi olympiadia, eli vuodesta 1990 vuoteen 1997. Sen aikana alkoi jo muodostua kuva urasta uinnin jälkeen, hän avaa. Petteri alkoi opiskella kuvaamista ja tiedottamista. Kisamatkoille hän sai käyttöönsä Lehtikuvan kamerakalustoa, mikä tietysti auttoi laadukkaiden kuvien ottamisessa. Kiinnostus kasvoi kuvadokumentoinnista liikkuvaan kuvaan ja fiktiiviseen maailmaan. Nykyisin hän toimii mainostuotantoyhtiö Grillifilmsin tuottajana. Mäkelänrinne on pro-mesta Petteri asuu Helsingin itäpuolella ja käyttää matkan varrella olevia urheiluhalleja monipuolisesti. –Kallio on yksi suosikkipaikoistani, Petteri listaa. Mäkelänrinne on kuitenkin se pro-mesta, erityisesti hot-alue, jossa voi tehdä kuntopiiriä ja erinomainen kuntosali. –Mäkelänrinteeseen tulen aina ajan kanssa erityisesti viikonloppuisin, ja käyn treenin jälkeen uimassa, hän painottaa. Liikunnallisuus on Petterin elämässä aina läsnä, sillä päivä ilman liikuntaa tuntuu omituiselta, hän sanoo. Nykyisin lajit vaihtelevat muun muassa tenniksen, pyöräilyn, rantalentiksen, pipolätkän ja hiihdon välillä. Liikunta tuo Petterille tasapainoa, terapiaa ja mielen keveyttä, joita hän haluaa fyysisten asioiden lisäksi korostaa. Nykyisen työn intensiteetti ja aikataulujen aiheuttamat paineet puretaan uimalla tai tilanteen vaatiessa jopa kylmäaltaassa. –Pitää syödä hyvin, liikkua paljon ja nauttia elämästä, Petteri kertaa elämänohjettaan. Elämä on tasapainon löytämistä. Tuulille hetket urheillessa ovat aidosti omaa aikaa, kuin treffit itsensä kanssa. Monen muun liikkujan tavoin hän suosii muutamia ohjaajia, joiden tunneille menee säännöllisesti. –Legendaarinen Heli Kivelä saa minusta eniten irti. ”Tämä on sinun aikaasi, nauti ja anna palaa”, Heli usein huutaa. Liikuntapaikan läheisyydelläkin on tietenkinmerkitystä. –Mikäs tässä on elellessä Mäkelänrinteen naapurissa, kun voi liikkua spontaanisti tai suunnitellusti, Tuuli kertoo. Elä niin, että voit hymyillä itsellesi! Kuvankäsittelijän työtä tekevä Tuuli päätti vaihtaa alaa ja kouluttautui urheiluhierojaksi. Terveelliset elämäntavat ja itsestään huolehtiminen olivat osasyynä ammatinvaihtoon aikuisiällä. –Jo ensimmäisen vuoden jälkeen tiesin tehneeni oikean päätöksen. Tuulin työ urheiluhierojana on toisten auttamista päivittäin. Uteliaisuus ja lämmin kiinnostus elämää ja ihmisyyttä kohtaan ovatkin olleet kantavia voimia Tuulin elämässä ja tarjonneet eväät kasvuun ja hyvinvointiin. Luonnollista liikuntaa Jaksamiseen tarvitaanmyös omaa aikaa ja oman kehon huoltamista, jota varten Tuuli on valinnut vesiliikunnan. –Uidessa voi olla mahallaan tai selällään ja tehdä liikkeitä, jotka kuivalla maalla olisivat mahdottomia. Samalla voi olla itsekkään epäsosiaalinen ja keskittyä asioiden ihmettelyyn – siinä olen tosi hyvä, Tuuli naurahtaa. Vesiliikuntaa täydentävät pyöräily ja koirien kanssa kävely. –Katson joka päivä ohjelmaani ja yritän mahduttaa sinne sekaan liikunnallisen hetken. Liikunta ei kuitenkaan saa olla sarvet päässä suoritettua, eli kehoa tulee myös kuunnella ja omaa jaksamista säädellä. Liikunnan tulisi olla luonnollista, kuin hengittämistä, Tuuli kuvailee asiaa. Kädet ja jalat on tehty käytettäviksi. Kaiken ydin on kuitenkin se, että urheilu antaa enemmän kuin ottaa. –Saat energiaa, ryhti paranee, mielihyvä lisääntyy ja itsetunto nousee kohisten. Teksti ja kuvat: Jukka Rimpiläinen Uimakouluja kaiken ikäisille urheiluhallit.fi/uimakoulut
RkJQdWJsaXNoZXIy NDI2OTg=