Yö vmispaikkamme oli lähella Gbtan kanavan alkua. Kanava alkaa pakasta jonka nimi on Mem ja joka sijaitsee lähellä Söderköpingi Ma�kaa kotilaiturista oli tänne kertynyt noin 250 mailia Ja purjehduspäivia neljä. Kanavan alku on kauempaa k � tso � n �ars � n huomaamattoman ja vaatimattoman näköinen, eikä laituripaikkoJa sen luona ole kovin monta. Itsekin jouduimme pyörimään lähe � puoli tuntia kanavan suun edessä odotellen, että laituriin tuli tilaa kun edellä olevat veneet pääsivät kanavaan. Ennen kanavaan menoa 1 on ohjelmassa kanavamaksun suorittaminen. Kanavamaksu 33jalkaiselle purjeveneelle Itämereltä Vänernille oli 1035 kruunua. Maksu sisältää mvös vierasvenesatamamaksut lähes kaikissa kanavareitin varrella· olevissa vierasvenesatamissa. Kanavakonttorista sai ostaa myös kanavakartan, joka on tarpeellinen. Götan kanavan rakent�minen aluitettiin vuonna 1810. Vuonn 1822 valmistui kanavan läntinen osa Vänernin ja Vätternin väl llä ja vuonna 1832 kanavan itäinen osa Vänernin ja Itämeren v lillä. Kanavan itäisen osan pituus on noin 50 mailia ja läntisen osan pituus noin 65 mailia. Matkaa Itämereltä Vänernille pidentää vielä noin 20 mailin pituinen Vätternin ylitys. Aluksen suurin sallittu syväys kanavassa on 2.82 m ja suurin leveys 7 m. Aluksen suurin sallittu korkeus kanavassa on 22 m (E4 maantien silta). Sulkujen pituus on noin 35 m ja pienin leveys 7.18 m joten sulkuihin mahtuu kerralla 4-6 venettä koosta riippuen. Sulkuja on Itämeren ja Vätternin välillä 37 kpl ja Vätternin ja Vänernin välillä 21 kpl. Korkeuserot suluissa ovat tavallisesti 2-3 m, suurin korkeusero Götan kanavassa on Forsvikin sulussa, jossa nousu on 3.5 m. Sulut eivät ole kuitenkaan ainoa matkantekoa hidastava tekijä Götan kanavassa. Avattavia siltoja kanavan itäosassa on 26 kpl ja länsiosassa 21 kpl. Kanavassa on 5 solmun nopeusrajoitus. Kanavan sulut ja avattavat sillat ovat kesä-heinäkuussa tavallisimmin toiminnassa klo 9 ja 20 välisen ajan 1 joten ylipitkiin päiväpurjehduksiin ei ole mahdollisuutta. Toimiminen suluissa on ensikertalaiselle aikamoinen kokemus. Varsinkin ensimmäiset sulut muodostavat varsinaisen koetinkiven. Veneen tarkka ohjaaminen hitaassakin vauhdissa on osattava ahtaisiin sulkuihin ajettaessa. Fendarit ovat erittäin tärkeät apuvälineet suluissa. Niitä tarvitaan ainakin 6-8 kpl, jos aikoo sailyttää veneesä kyljet sileinä vielä kanavamatkan lopullakin. Sulkuportteja täytettäessä on aina kiire, sulunvalvojat hoputtavat veneilijöitä J jotta liikenne suJuisi mahdollisimman nopeasti. Kun noustaan suluissa ylöspäin, tulee porttiin aikamoinen vastavirta , ja samalla veneen noustessa portissa ylöspäin löystyvät veneen kiinnitysköydet ja vene joutuu helposti sivuttaiseen liikkeeseen, jolloin on vaarana iskeytyminen sulkuportin seinämään tai viereiseen veneeseen. Tämän estämiseksi etumaiset kiinnitysköydet on syytä tuoda etupollarin läpi purjeveneen vinssille ja kiristää etuköyttä veneen noustessa ylöspäin. Ensimmäisillä sulkuporteilla sulun hoitajat antavat yleensä neuvoja sulkukäyttäytymisestä. Vaikka homma sujuu yleensä muutamien sulkujen jälkeen jo kohtalaisesti, kuulee sanottavan, että jos avioliitto kestää Götan kanavan kestää se mitä tahansa. 1 Itämereltä lähdettyä ollaan kolmen sulun jälkeen Söderköpingissä. Eräs mielenkiintoinen puoli kanavapurjehduksessa onkin se, että kanava kulkee monien asutuskeskusten läpi, joten mukavia pysähdyspaikko ja katsomista riittää. Muutenkin kanavan varrella riittää paljon kaunista maisemaa katsottavaksi. Maan läheisyy� tekee menon todella erilaisen tuntuiseksi kuin normaalissa meripurjEhduksessa. Ensimmäisen kanavapäivän jälkeen yövyimme Asplången järvellä luonnonsatamassa noin 22 mailin purjehduksen jälkeen. Toisena päivänä kanavalla jatkoimme noin 20 mailia paikkaan nimeltä Berg, jossa yövyimme noustuamme Roxen järveltä upeat 7 peräkkäistä sulkua yhteensä 18.8 m: � nousun. Kolmantena kanavapäivänä jatkoimm� M �tala� k � utta Vatternille ja järven itärannalla sijaitsevaan histor �� llis � e � Vadstenan kaupunkiin, joka on eräs Ruotsin parhaiten sailyneita keskiaikaisia kaupunkeja. Täällä vierasvenesatama sijaitsee _ Kus � aa � aasan rakennuttaman Vadstenan linnan vallihaudassa! Vierailemisen arvoinen paikka.
RkJQdWJsaXNoZXIy NDI2OTg=