Merituulilainen 1991

Käymisen arvoisia paikkoja saaristossa Bengtskär autioitunut kivilinna Ulkosaaristossa eivät puolen päivän soutumatkat olleet aikoinaan mitään sankaritekoja. Haaverin tapahduttua kuljettiin pitkiäkin matkoja ja melkein nykyisellä vauhdilla levisivät tiedot saaristossa. Purjehtien ja soutaen kerääntyivät saarelaiset korjaamaan "veden viljaa." Joskus onnistuttiin saamaan suurikin saalis, ehkä vähän valonaroin keinoin, mutta kukapa sitä tietää mitä kallioisilla luodoilla tapahtui. Hiittisissä kerrotaan, että joskus kauan, kauan sitten oli priki haaksirikkoutunut karikoille Kuggskäristä etelään ja että Vänöläiset olisivat sattuneet paikalle ja "auttaneet" prikin Bengt-nimisen kipparin "tuulettomaan satamaan·· samalla ottaen talteen kipparin suuren kultakassan. Karikko tunnettiin sen jälkeen Bengtskärin nimellä Vänöläisten kiusaksi, jotka mielellään olisivat unohtaneet koko tapauksen. Karikkoalueen ulkoreunaa pidettiin erittäin vaarallisena, eikä syyttä. Meri on kantanut siellä raskaasti veroa: parkki Siivo, parkki Ala katosi miehistöineen päivineen, parkki Lede, englantilainen höyry China ja höyry Helsingfors, jonka pel_ astustöissä oli lähellä pelastusalus Protectorinkin tuho. Helsingfors ei ollut ensimmäinen alus, joka tuhoutui niin sanotulle Hecla -matalalle. Oliko matala saanut nimensä englantilaisilta, joiden "Hecla" oli ainakin Bomarsundin pommituksessa . vai oliko tämä Hecla se vanha suuri sotalaiva, jonka tykit ja takilan osia lojuu samassa rinteessä Helsingforsin jätteiden kanssa. Meri kun ei kerro salaisuuksiaan. Majakan rakentaminen Pitkään olivat merenkulkuviranomaiset ja senaatti "vääntäneet kättä" siitä tulisiko uusi majakka Bengtskärin ja Vänö Kalkskärin kallioille vai edes vain toiselle karikolle. Kuten arvata saattaa sotkivat poliitikot asiat ja pihistivät rahasta. Rahaa saatiin vain yhteen majakkaan ja senaatin asettaman komitean työn tuloksena päätettiin majakan paikaksi Bengtskär. Kuten poliitikoilta saatetaan odottaa, palloteltiin paatöksellä niin kauan, että Helsingfors -niminen höyrylaiva hakkautui rikki niillä vesillä ja oli vähällä aiheuttaa toisenkin aluksen tuhon. Tämä oli viimeinen pisara ja päätös syntyi ennätysajassa. Joulukuussa 1905 sai mestari Andersen työmääräyksen ja helmikuussa 1906 aloitettiin työt ennen näkemttömällä vauhdilla. Työmiehiä oli Taalintehtaalta ja Rosalasta enimmillään 120 miestä. Elokuussa oli harjannostajaiset ja joulukuussa syttyi valo. Elämää majakalla Majakalla asui parhaimmillaan lähes neljäkymmentä henkeä niin lapsia kuin aikuisiakin. Väkeä oli enemmän kuin monessa saaristokylässä. Kuinkahan mahtoi olla sovun kanssa, koska joskus saattoi mennä /,' / ///;/////// //// -'// . // , , ; / /, f L eivintupa 2. Vustas 3. Kom.huom 'f. Ve .si.säili,i" 5-6 /(,/(majakarwar!ijå 1/.-'. 7-8· li•Kkoneenhotfo/a 13. Porraskuilu J-IÖ. 3h'•Kma/akkam�sfar✓- /1( Vorasfoja 11-fl... /1•/(ma/akanvorlt/a 15. Siruni Merenkulkuhallituksessa työskentelevä Seppo Laurell on hahmotellut Bengtskärin majakkarakennuksen sisätilat sellaisina kuin ne olivat majakan valmistuessa. Suuri pyöreä aukko on mahtava sumusireeni'. joka sai käyttövoimansa kellarikerroksen sytytyskuulamoottorista.

RkJQdWJsaXNoZXIy NDI2OTg=