KREIKKAAN,KREIKKAAN,KREIKKAAN! Näin se iskostui monen mieleen, enä sinne pitää päästä katsomaan ja kokemaan se "Ison meren taika". Ja olihan se kokemisen arvoista, Välimeren tumman sininen vesi, lämpö ja mahtava "purjehdusfiilis" jonka olisi suonut muidenkin kuin vain meidän paikalla olleiden kokevan. Meitä Merituulilaisia valtameripurjehtijoita lähti 23 henkeä, oli 2 35 ja 2 40 jalkaista Ocean tyyppistä purjevenettä joihin olimme jo etukäteen "porukoituneet". Perjantai-illan pimetessä saavuimme Kassin saarelle. Lentoasemalta suoraan bussilla satamaan jossa meitä odottivat veneet ja vuokraajan edustaja. Tavarat veneisiin ja porukalla samaan ravintolaan tervetuliais Outzolle ja viettämään alkavaa purjehduslomaa Kreikassa. Seuraavana aamuna alkoi veneiden vastaanottotarkastus, jonka suorittivat kipparit ja perämiehet muun venekunnan suorittaessa muona ja juomapuolen hankinnat. Puolenpäivän aikaan lähettiin merelle, lyhyen siirtymäpurjehduksen jälkeen lähestyttäessä Kalymnoksen satamaa ankkuroitiin rannan lähelle ja uitiin ja otettiin pie... Seuraava aamu aloitettiin yhteisellä aamiaisella paikallisessa rantaravintolassa, päivämatka aloitettiin siirtymällä satama-altaan ulkopuolelle muutaman mailin päähän lahden poukamaan jossa yksi vene laski ankkurin ja muut suorittivat kylkikiinnityksen. Näin ei tarvinnut soudella veneistä toisiin Illanvietto "jollassamme" porukkaa mahtuu 40 jalkaiseen juhlimaan 18 henkeä. kun uinnin jälkeen nautittiin pienet "aperitiivit". Leppoisan purjehduspäivän päätteeksi ennen satamaan tuloa oli jo perinteinen ankkurointi uintia varten. Rantaudittiin Leroksen satamaan. Ilta oli retkemme ensimmäinen "Baila, baila ilta", johon saimme myös vieraaksemme samassa laiturissa olevan loistojahdin kapteenin, mainittakoon, että kun hän tuli veneeseemme tuliainen oli pieni puolentoista litran Johny Walker pullo ja kutsuessaan paikallisen ystävänsä mukaan hän sanoi: Tule tänne jollaan. (Veneemme oli 40 jalkainen "jolla"), että silleen. Seuraavana aamuna sitten pääsikin vuoroon tutustuminen paikallisiin sairaaloihin kun erään veneen kippari otti lähikosketuksen puomiin. Onneksi oli ambulanssi lähellä "Asko ja mopo". Liikennemerkkien tuntemus kuulemma oli kylläkin "täyttä hepreaa", ja tästähän sitten riitti pientä herjaa loppuajaksi. Päivän purjehdusmatka suoritettiin reippaassa vastatuulessa Patmokseen. Tällä osuudella osa veneiden miehistöistä sai tosi tuntuman veneen purjehdusominaisuuksiin kun moottori sanoi yhteistyösopimuksen irti. Oli mahtavaa kun kryssätessä pelkällä genualla nopeus oli noin kuusi solmua ja keula välillä läpi mahtavan aallon, vesi lensi ja olo oli kuin maailmanympäripurjehduksesta tv:stä nähtynä. Purjehdusvarustuksena oli shortsit ja aurinkolasit, lämpötila n. 30 astetta, vesi 24, veden syvyys lähimpään kiveen 350 metriä. MAHTAVM Illalla rantautuessamme Patmokseen saimme huomata, että nopeat vievät laiTaas maa jalkojen alla, "mutjanon duska sit vaa ei nii samoma saa".
RkJQdWJsaXNoZXIy NDI2OTg=