Veneet kuntoon Näin keväisin meidän kaikkien veneilijöiden on huolehdittava mm. veneemme pohjan myrkkymaalauksesta. Tämä asiaa käsittelevä tiivistelmä palauttaa mieliimme muutamia perusasioita fouling-ilmiöstä, myrkkymaaleista ja korroosiosta. Liukasta ja korroosiotonta kesää kaikille Merituulilaisille toivoo s/y Solidan kippari Heikki Hurme. 1.1 Miten venettä hoidetaan Käytössä ollut vene syksyllä veneen vedestä noston jälkeen pestään painepesurilla. Keväällä kun pohja on kuivunut (huoneen lämmössä viikon, ulkona n. neljän viikon kuluttua) hiotaan vanha hilseilevä myrkkymaali pois esim karhunkielellä. Mikäli vanha myrkkyväri kestää pestään sen pinta asetonilla, uuden myrkyn tarttuvuuden parantamiseksi. (On syytä käyttää kumikäsineitä ja onmuistettava asetoninpalo- ja terveysvaarat.) Myrkkyvärin altamahdollisesti paljastunut veneen alkuperäinen pinta sivellään primerillä myrkkyvärivalmistajan ohjeiden mukaisesti. Primerin tehtävänä on huolehtia varsinaisen myrkkyvärin kunnollisesta tarttumisesta veneen pohjaan. Primerit ovat tavallisesti kloorikautsupohjaisia tartuntavärejä. Huom. 1 1 Myrkkyvärin poistoon ei tulisi käyttää lakan tai värinpoistoaineita, koska ne voivat vahingoittaa runkogelgoattia. 21 Aina kun hiotaan tai maalataan myrkkymaalia on ehdottomasti käytettävä suojaimia, jotka estävät hiontapölyn tai myrkyn joutumisen keuhkoihin tai iholle. Viimeinen toimenpide sen jälkeen kun primer on kuivunut on varsinaisenmyrkkyvärin sively valmistajatehtaan ohjeidenmukaan. Kaikki edelläesitetyt toimenpiteet ovatvainesitoimenpiteitävarsinaisellemyrkkyvärikäsittelylle, jonka tarkoituksena onehkäistäns. fouling-ilmiö veneen pohjaa vahingoittavien pieneliöiden ja kasvuston tarttumista pohjaan. 1.2 Fouling-ilmiö Fouling-ilmiöllä tarkoitetaan vedenalaisten metalli- ym. kovien pintojen peittymistä pintaan tarttuvien vesieliöyhdyskuntien alle. Tutkimusten perusteella Suomen rannikko voidaan jakaa kolmeen vyöhykkeeseen fouling- riskin suhteen. Ensimmäisenvyöhykkeenmuodostavat eteläinen ja lounainen rannikko Olkiluodon ja Helsingin välillä, nimenomaan matalat ja rehevät vesialueet, joilla on suurimmat fouling-toukkamäärät ja pisin lisääntymiskausi. Toiseen vyöhykkeeseen kuuluvat rannikkoalueet Olkiluodosta Vaasan eteläpuolelle ja Helsingistä Loviisaan. Toiseen vyöhykkeeseen voidaan katsoa kuuluvan myös eteläinen ja lounainen saaristo, jossa huolimatta korkeammasta suolapitoisuudesta ravinto ja lämpötila rajoittavat ajallisesti ja määrällisesti fouling-toukkien esiintymistä. Kolmannella vyöhykkeellä Vaasasta pohjoiseen ja Loviisasta itään foulingongelmat ovat erittäin vähäisiä. Ainoat esiintyvät fouling-lajit ovat murtovesipolyyppi ja itäisellä Suomenlahdella myös merirokko. Fouling-toukkien torjunnalla pyritäänestämään fouling-kasvustojenmuodostuminen alusten pohjaan. Mikäli ne pääsevät tarttumaan veneen pohjaan ja kasvamaan, ne "karhentavat" pohjaa ja veneen liikkuminen vaikeutuu. Jo kiinnittyneistä fouling-eläimistä on merirokko vaikeimmin torjuttava. Laivojen ja veneiden maalaus antifouling-maalilla on osoittautunut käyttökelpoiseksi fouIing-torjuntamenetelmäksi. 1.3 Antifouling maalit Vedessä olevien mikro-organismien eli foulingin torjuntaan käytettyjä maaleja sanotaan antifouling-maaleiksi eli myrkkymaaleiksi. Antifoulingmaalit voidaan jakaa kolmeen pääryhmään: - pehmeät antifouling-maalit - kovat antifouling-maalit - itsestään tasoittuvat antifouling-maalit Pehmeissä antifouling-maaleissa on jokin myrkky, tavallisesti kuparioksiduli, dispergoitu vesiliukoiseen sideaineeseen. Myrkky liukenee yhdessä sideaineen kanssa meriveteen estäen foulingin tarttumisen aluksen pohjaan. Maalikalvo kuluu vähitellen pois, ja maalin laskettu kestoikä on vain yksi kesä eli noin 6-8 kuukautta. Kovat antifouling-maalit poikkeavat edellä mainituista liukenevista matrix-tyypeistä siinä, että maalien sideaine on veteen liukenematon, vain myrkky liukenee. Sitä mukaa kun pintakerroksesta liukenee myrkkyä veteen, "diffuusio" tuo lisää myrkkyä kalvon pohjakerroksista pintaan. Tällä diffuusiomekanismilla on ratkaiseva merkitys antifouling tehon kestoon. Mikäli myrkkyä ei pääse riittävästi pintaan, maalin antifoulingteho laskee vaikka maalikalvon pohjakerroksessa olisi vielä myrkkyä. Tehoa lisätään joskus hiomalla pintakerros pois. Kuparin ohella käytetään tänään varsinkinpienaluksilletarkoitetuissaantifouling-maaleissaorgaanisia tinamyrkkyjä. Käyttöikä 18-24 kk eli kaksi kesää korkeintaan. Itsestään tasoittuvat antifouling-maalit (Self Polishing Copolymer) sisältävät myrkyllisten pigmenttien lisäksi myös sideaineeseen kemiallisesti sidottua myrkkyä. Sideaineen liukoisuus veteen kasvaa turbulenssin vaikutuksesta. Siitä seuraa, ettämaali huippujen kohdalta liukenee nopeammin kuin tasaisella pinnalta ja pinta tasoittuu. Myrkkyvaikutus säilyy viimeiseenmikrometriin asti. Käyttöikä on suoraan verrannollinen kalvon paksuuteen. 1.4 Korroosio Kuparipohjaisia maaleja käytettäessä on huomioitava niiden aiheuttama korroosio. MUISTA SINKKI SUOJAA KORROOSIOLTA! Anodisinkin puhtauden on oltava vähintäin Zn 99,9999%
RkJQdWJsaXNoZXIy NDI2OTg=