henki, on se ollut työhön uhratun ajan arvoinen. SAR-laivuetoiminta on osa huvi- ja perheveneilyä. Koko miehistö on siinä hengessä mukana. Yön ja illanviettojen ajaksi voi VHF-radion huoletta sulkea. Tai, jos ei yörauhan vuoksi halua kuunnella vilkasta liikennöintiä kutsukanavalla, voi pitää auki laitetta työskentelykanavalla k. 14, jolla etsintöjen radioliikenne tapahtuu. Sillä kanavalla eivät muut ole äänessä. Turunmaan Meripelastusyhdistyksen SAR-laivueeseen kuuluu nykyisin n. 40 venekuntaa. Toiminnasta on valmiina peruskoulutuspaketti, jonka sisältämän koulutuksen saavat kaikki laivueeseen ilmoittautuvat veneilijät. Koulutustilaisuuksien lisäksi laivueen veneet kokoontuvat pari kertaa vuodessa yhteisiin veneilytapahtumiin jossain Turunmaan saariston tutustumiskohteessa. Näitten retkien yhteydessä järjestetään etsintäharjoituksia, tutustutaan merivartioston toimintaan ja kokeilJaan erilaisia uusia navigointivälineitä jne. Vastaavanlaisia Jaivueita - monilla eri nimillä nimettyinä - on toiminnassa Suomessa ja muualla maailmassa. Näillä on veneissään yleensä aina omat yhteiset tunnuksensa. Turunmaan Meripelastusyhdistyksen SAR-laivuelaisten visioissa siintää koko Suomen rannikon kattava SAR-venearmada valmiina auttamaan pulaan joutuneita kanssaveneilijöitä. Näiden veneiden saalingeissa liehuu yhteinen tunnusviiri, josta kaikkialla tunnistaa veneen, joka on valmiudessa vapaaehtoiseen pelastuspalveluun. Tule mukaan. Jouni Liuke TURUNMAAN MERIPELASTUSYHDISTYS - ÅB0LANDSSJÖRÄDDNINGSFÖRENING RY TURUNMAAN MERIPELASTUSYHDISTYKSEN SUOSITUT SAARISTOTANSSIT TANSSITAAN TÄNÄ KESÄNÄ: JUHANNUSAATTONA 23.06 KORPPOON VERKANISSA *** 04.08 NAUVON KK:N FRAMNÄSISSÄ "EESTl,EESTl,EESTI ON MY MIND" Eskaaderi Vi raon 18.-26.7.1994 l leinäkuun 17. päivän hiipuessa mailleen, alkoi kaikki pikku hiljaa olla valmista l langon vierasvenealtaassa. Yökausia jatkuneet harjaannuttamistoimenpiteet oli nyt saatu päätökseen ja löytöretkemme kohti suurta tuntematonta saattoi alkaa. Kesän pahimmat helleviikot alkoivat olla jo takana ja kuulaassa yöilmassa olikin jo selvästi aistittavissa loppukesälle(kin) tyypillinen kosteus. Viimeistään tässä vaiheessa meidän täytyi kuitenkin suruksemme todeta, että alun alkaen niin mittavaksi suunniteltu eskaaderi oli typistynyt ainoastaan kahden venekunnan suuruiseksi - onneksi paikalla olivat kuitenkin armoitetut avomeripurret s/y Meripetteri 11 ja s/y Afrodite miehistöineen. Aikaisin 18 päivän aamulla - tankattuarnme alukset, tarkistettuamme ajanottoväli11eistön ja elektronis-digitaaliset navigointij�irjestelmät sekä VHF-, NMT ja GSM - laitteistot sekä huollettuamme s/y Meripetterin dieselkäyttöisen voimansiirtoyksikön kolmansien maiden edellyttämälle varmuustasolle, irroitimme vihdoinkin köydet ja suuntasimme keulat kohti avomerta. Noin tunnin kuluttua, hyvän matkaa Russarön länsipuolella, keulat kääntyivät jäl1 ·en. Tällä kertaa uudelleen kohti mannerta ja Tulliniemeä. Vähemmän ystävällis111 ielisen kehoituksen em. manööveriin saimme ei ehkä aurinkoisinta päiväänsä viettävältä merivartioaseman päivystäjältä. Vaan eipä aikaakaan, kun maastalähtömuodollisuudetkin tuli suoritettua ja matka saattoi jälleen jatkua. Russarö ohitettiin uudelleen ja suunta otettiin kohti etelälounasta, tiettävästi n. 40 mailin päässä sijaitsevaa Hiiumaa tahi Hiidenmaa-nimistä saarta kohti. Suomenlahden ylityksen aikana vallitsi aika ajoin varsin rivakaksikin yltynyt, kuitenkin suunnaltaan lähes ihanteellinen pohjoisenpuoleinen tuuli. Matka taittui ripeästi ja niinpä Hiiunmaan pohjoiskärjessä sijaitseva Tahkunan majakka alkoikin siintää horisontissa nopeammin, kuin olimme arvioineetkaan. Vielä lyhyt loppurutistus rannan mataluuden takia väliin häiritsevänkin korkeassa aallokossa rullaten ja Lehtman maahantulosatama löytyi juuri siitä mistä pitikin. Laskevaa iltaaurinkoa vasten onnettomien lateraalitikkujen väreistä ei saanut mitään selvää, mutta suurin piirtein keskeltä puikahdimme turvaan suuren aallonmurtajan taakse. Ohitimme aallonmurtajan päässä olevat pari, kolme romulaivaa ja kiinnityimme varsinaisiin vierasvenepoijuihin lähemmäksi rantaa. LEHTMA JA KARDLA, 18.- 20.7. Liekö matkan rasitukset, vaiko ennakkokuvitelmat jostain paljon pahemmasta vaikuttaneet siihen, että lyhyistä maahansaapumismuodollisuuksista selvittyärnme ensivaikutelmat Lehtmasta muotoutuivat varsin positiivisiksi. Rannan pieni turistimyymälä ja hyvinkin siisti sauna-ravintoJarakennus herkullisine kala-antimineen (savustettu nokkahauki ja ahvenfileleipä kohosivat nopeasti retkueemme suosikeiksi), sekä sikahalpa Toidubaari pari sataa metriä sisämaahan päin jäivät tuon ensim-
RkJQdWJsaXNoZXIy NDI2OTg=