Merituulilainen 1995

Tuuli oli kääntynyt vastaiseksi, ja se puhalsi nyt kohtalaisesti. Vaikka joku silloin tällöin muistuttikin päivämatkan pituudesta, oli aika jo ehtinyt saada pitkän etumatkan, joka vain kasvoi. Saapumisemme ensimmäiseen purjehduskohteeseemme viivästyi arveluttavasti. Lieneekö unohtunut, että pimeys laskeutuu etelässä aikaisemmin kuin pohjolassa ja että Välimeren pimeys on erilainen kuin Airiston kesäinen hämärä! Ennen kuin ehdimme satamaan, oli jo pilkkopimeä. Jatkoimme kohti satamaa valot sytytettyinä mastoissa. Onneksemme matkaa ei enää ollut paljon jälellä. Näimme pimeydessä valomerkkejä rannalta. Lähestyvät mastovalovaJomme oli rannalta havaittu. Veneet lipuivat valomerkkejä seuraten kohti rantaa, ja kohta ne olivatkin kaikki onnellisesti satamassa. "Hosgeldiniz, arkadaslar!" - Paikallinen isäntä oli huomiotaherättävän kohtelias. Seurueen kuljetus veneistä rannalle ja aterian järjestäminen 36 henkilölle sujui yllättävän hienosti karusta ympäristöstä huolimatta. Jopa paikallinen tanssijatarkin oli saatu ilahduttamaan matkailijoita. Tunnelma lämpimässä yössä oli mitä parhain, ja paikalliset antimet maistuivat. Hyväntuulisia merenkyntäjiä Pohjolasta vaipui turkkilaisten unten maille vasta varhaisina aamun tunteina, kun venekuntien ensimmäiset virkut jo olivat aamu-uinnilla. Maanantai, kolmas päivä. Aamiaisen jälkeen matka jatkui kommodori Askon ja laivueen kapteenien suunnitelmien mukaan kohti Bozburunia. Sää ei suosinut purjeita. Aurinko porotti polttavasti täydellä terällä, ja merive ikin tuntui pikemminkin lämpimältä kuin viileältä. Matka, jonka uimatauot silloin tällöin keskeyttivät, jatkui. Vaikka veneet erkanivatkin toisistaan näköyhteyden rajamaille, toimivat puhelinyhteydet veneiden välillä moitteettomasti. Puhelimilla sovittiinkin yhteisen uimahetken vietosta jossakin veneille sopivas a lahdekkeessa ennen saapumista Bozburuniin. Kotvan kuluttua veneet olivatkin taas koolla. Mika Packalenin antama akrobatianäytös, hypyt ja hauskuuttamiset jäivät venekuntien mieleen. Myös käväisi vierailulla paikallinen vanhus soutuveneellään kaupitellen sitruunoitaan... kävipä kaikissa veneissä, ja venekuntien tarjoilu pelasi. Taisipa vieraanvaraisuus jäädä vierailijan mieleen. Virkistävän tauon jälkeen jatkoimme taas matkaamme Bozburuniin. Se ei enää ollut pitkä, ja pian olimmekin perillä. Ensiksi kohtasimme satamassa aallonmurtajan. Kiersimme sen ja suuntasimme keulat kohti laituria. Olipa pieni ja idyllinen kylä, oikea purjehtijan toivekylä. Pienen sähläilyn jälkeen löytyi kaikille veneille paikka laiturista, Bozburun on pieni paikallinen satamakylä satamineen, rantakatuineen, ruokailupaikkoineen, kapakoineen. Vaikka seurueessa tässä vaiheessa alkoi kuulua valituksia vatsanväänteistä, eivät vaivat häirinneet venekuntien yhteisiä hetkiä paikallisessa rantapubissa. Laulua, naurua ja välitöntä iloa riitti yllin kyllin. Seurue tutustui paikallisiin myymälöihin, jonka jälkeen huolehdittiin veneiden tarvikehankinnoista: vesitankit ja jääsäiliöt täytettiin ja ruokavarastoja täydennettiin. Illan tullessa venekunnat ruokailivat kukin omalla tahollaan. Vatsavaivat kiusasivat joitakin seurueen jäseniä edelleenkin, mutta onneksi vain lievästi. Myöhemmin, illan jo pimetessä yöksi, suurin osa purjehtijoista vietti iloisen illan paikallisessa terassiravintolassa: laulua ja vitsejä, kokkapuheita ja sen sellaista, laidasta laitaan. Hauskaa oli. Pikkutunneilla iloiset illanviettäjät palasivat veneilleen. Tiistai, neljäs päivä. "i\llah akbar..." - Lyhyen yön jälkeen parhaiten nukkuneet heräsivät jo kello viidellH paikalliseen rukoushetkeen, kun muez1.inin valittava messu halki aamuilman 1..osteuden kantautui yli Bozburunin sataman. "Bismillahirrahmanirrahim...". - Mer ·nkulkijat kuitenkin jatkoivat vielä uni111111 Mutta matkalle ei ollut lähdetty vain nuk1..umaan. Aurinko oli aloittanut uuden 1.. i 'rroksen, ja merimiehet valmistautuivat , � ·uraavalle päivämatkalle. i\amiaisen jälkeen tehtiin matkasuunnitelma uudelle päivälle. Aina ei kaikki kuiten1..aan suju aivan suunnitelmien mukaisesti. Tlinä aamuna alkoi nimittäin tekniikka riNata parissa veneessä. Häiriöitä esiintyi hden veneen vaihteistossa ja toisen ank1.. uripelissä. Riken vene joutui ajelehtimaan satama-alueella vaihteiston reistailun takia, mutta pääsi kaikeksi onneksi 1,i ·lehtimaan takaisin laituriin. V ·neen vaihteistoa tutkittiin ja pähkäiltiin omatoimisesti, kunnes paikalle lopulta osui saksalainen venekunta. Siinä sattui 11I ·maan mukana avulias asiantuntija. Ai1..ansa puuhattuaan hän sai vaihteiston Ri1.. ·n veneessä vihdoin kuntoon. Ilmoitus 1 ·htiin veneen vuokraajalle Seturille, että v ·neissä on vikaa. Vuokraisäntä lupasi 1111la Datcaan, seuraavaan satamaan, kor111:imaan viat. l'iWsimme vihdoin lähtemään. Aurinkoi111:11 hellesää jatkui. Kaikki veneet olivat 1 iikkeellä, ja purjehdus kohti Datcaa alkoi, 111.illain konevoimin. Tuulen voimalla liik1..urniseen ei sää ollut otollinen, mutta au1 ingosta, lämmöstä ja uimisesta pitäville 11li päivä mitä parhain. Matkan varrella 11 limme ilmassa liiteleviä lentokaloja; 11111uta ei "bongattu". S min saari jäi vasemmalle. Matkatessamme nautimme pentterin antimista, mutta auringon polttavalta lämmöltä piti jo suojautua. Kaukana häämöttävä ranta tuli yhä lähemmäksi. Kohta alkoi paljain silmin erottua suuria taloryhmiä. Olimme ilmeisesti lähestymässä jonkin verran suurempaa asutuskeskusta. Venesatama lähestyi. Edellämme ehti Gule-veneitä - ja pienempiäkin - laituriin. Veneemme käyttäytyminen hieman huolestutti rantautuessamme. Paikallinen satamavahti huitoi ja huusi, kun hankaluuksista huolimatta ja hienosti onnistuen ajoimme veneen perä edellä ensimmäiseen vapaaseen väliin laiturissa. Hän oli raivoissaan siitä, että emme noudattaneet hänen antamiaan ohjeita. Kun saimme hänet ymmärtämään, että veneemme vaihteisto oli epäkunnossa, hän kuitenkin leppyi. Ilmoitimme hänelle myös, että muissakin venekuntaamme kuuluvissa veneissä oli teknisiä ongelmia. Lopulta kaikki veneet olivat laiturissa. Satama oli idyllinen. Rantapubeja, ravintoloita, myymälöitä. Nopeimmat merenkyntäjät olivat jo ehtineet lähimpään pubiin huuhtomaan "Välimeren pölyt" kurkustaan. fltapäivä vietettiin leppoisasti kaupoissa, pubeissa, ravintoloissa ja ympäristöön tutustuen. Sovimme yhteisestä illastamisesta paikallises a ravitsemusliikkeessä. Illan tullen olimme kaikki kokoontuneet sovittuun ravintolaan. Pitkät pöydät oli ahdettu täyteen paikalli ia ruokia. Kun olimme asettuneet paikoillemme, piti Asko seurueelle puheen. Sitten tilasimme Mezen (illallisen), joka koostui paikaJlisista ruokalajeista. Pöytään kannettiin mitä ihmeellisimpiä pikkulautasia ja makupaloista. Raakasalaatin lampaanaivosta jättivät kai useimmat sen tunnistaneet sentään väliin.

RkJQdWJsaXNoZXIy NDI2OTg=