TURUN TELECENTER Pitkämäenkatu 4 A, 20250 Turku Puh. 921-273 3400, fax 921-273 3433 - ·- - Nyt yritykselläsi on todellinen vapau TURUN TELECENTER on ainoa verkko-operaattoreista täy ln riippumaton teletoimittaja, yrityksesi eduksi. • Yrityksellesi se merkitsee, ettet laitehankinnalla �i101ul11 v t111 yhteen verkko-operaattoriin. Näin voit vapaasti valil.i 111vci edullisimmat liikenneyhteydet. • Kauttamme saat puolueetonta tietoa kaikesta L ·lcvil· 111111111 liittyvästä. • Suunnittelemme ja toteutamme ratkaisun, joka oll1·1·III ,1• 11 vähentää yrityksesi telekustannuksia. • Voit liittää eri operaattoreiden liikenteen MATRANvaihteeseen yhtäaikaisesti. MATRA on edelläkävijä ISDN-teknologiassa MATRAtJ COMMUNlCATION KOMMODORIN Viime kesänä oli jo nählävissä veneilyn ja veneiden määrän selvä lisään1yminen. Tämän kehityksen jatkuminen tänä vuonna näkyy jo nyt venemessujen kävijii määrissä. sekä veneiden ja venetarvikkeiden ostoaktiivisuutena. Erityisesti käytetlyjen veneiden kauppa käy jo suhteellisen kuumana. joten ensi kesästä on odo1e11avissa aktiivinen veneilykesä uusine veneineen ja veneilijöineen. Johtuneeko aktiivisuuden lisääntyminen sitlen ns. laman laantumisesla. vaiko ihmisten väsymiseslä ikuisen paremman ajan odotukseen. Myös valtiovalta on "kauhukseen" huomannut ilmiön, ja ilmassa liikkuu jos jonkin näköisiä ukkospilviä hienon harrastuksemme yllä. Jo nyt on pelo11ava huhumylly veneiden ALV:n ympärillä, ja lisää on odotellavissa. Poltloaineveron/ dieselöljyn käytlö myös veneissli on olllll esillä Ruotsin malliin. On myös ollut paljon puheua ja kirjoiuelua venekohtaisesta veneverosta, jonka suurimpana esteenä lienee kuitenkin valtiollisen venerekisterin puute. Lieneekö autoverotarran kaltaisen venetarrankaan mahdol1 isuus täysin pois suljeuu. Viime kesänä verollaja jo iski laituripaikkoihin aseuamalla ne arvonlisäverollisiksi. Toivollavasti saataisiin myös EU-tuki Pohjoisen veneilylle; onhan meidän veneilyaikamme vuodessa huoma11avasti lyhyempi kuin muissa EU-maissa, ja veneily jo nyt kallis harrastus käytlöaikaansa niihden. Myös omassa veneilyseurassamme on havaiuavissa selvää toiminnan lisääntymistä. Katsastettujen veneiden määrä on lisäämynyt. samoin tukikohtien käytlö aikaisempiin vuosiin verratluna. Samalla on tullut tarve lisätä toimintaa erityisesti nuorten saamiseksi mukaan aktiivitoimintaan. Tämän takia tullaan tänä vuonna erityisesti kiinnittämään huomiota junioritoimimaan, sekä -koulutukseen. Samalla kehitetään myös nykyisiä tapahtumia, sekä eskaadereja muistaen kuitenkin, etlä se edellytlää myös jäsenistön aktiivisuutla. Seuramme on myö selvästi nostanut profiliaan muiden veneseurojen joukossa, onhan seuramme kesätapahtumissa ja eskaadereissa ennätysjoukko veneitii, syysviilimerieskaaderimme suurin Suomesta ja jäsenistömme hienosti näkyvissä eri purjehduskilpailuissa, jopa lllloslue11eloiden kärkisijoilla. Myös mukanaolo messutapahtumissa, sekä aktiivinen yhteistoimillla eri jä1jestöjen , kuten Turunmaan Meripelastusyhdistyksen, Pidä Saaristo Siistinä Ry:n, Merenkulkuhallituksen, sekä eri veneilykatlojärjestöjen kanssa on osallaan tuonlll seuraamme tunnetuksi. Tätä työtä ei kuitenkaan ole tehty jäsenmääriin lisiiämiseksi, vaan seuran imagon nostamiseksi, sekä piiiistäksemme samalle viivalle muiden suurempien seurojen kanssa silloin. kun mahdollisia kotisatamapaikkoja, kaupungin virkistysalueita ja kannatusrahoja jaetaan. Seuralla ei ole minkäänlaisia paineita jäsenmäärän lisäämiseksi. vaan edelleenkin tarkoitus on pysyä pienenä "kuppiku111amaisena·· pikkuseurana, jonka jäseniksi ovat aina tervetulleita nykyisten jäsenten suosillelemat samanhenkiset ystävät. Yhdessäolo ja veneily ovat kuitenkin seuramme pääasiallinen tarkoillls, joten hauskaa ja tapahtumarikasta veneilykesää toivollaen. Ko111111odori Ari B/0111
Veneilyseura MERITUULI ry. toimihenkilöt vuonna 1996 HALLITUS Kommodori: Varakommodori: Sihteeri: Ari Blom likka Mikkonen Raimo Rike Tommi Ruostepuro Lisa Blom Tapio Koski VARAINHOITO Rahastonhoitaja Markku Westerlund TILINTARKASTUS Tilintarkastajat Juha Vasanen ja Heikki Armio Varalle Rauno Rike ja Matti Lehtinen JULKAISUTOIMIKUNTA Kunto Koivulanaho pj. kokoaa toimikunnan SAARITOIMIKUNTA Ossi Seppälä pj. Heikki Erkkilä Risto Rike Timo Manderoos JÄSENREKISTERI Jari Palsio, KATSASTUSMIEHET Heikki Armio Risto Hultama Pekka Huusko Yrjö Iivonen Matti Lehtinen Erkki Lindfors Mauri Nääppä Raimo Rike Rauno Rike Harras Rutanen Vesa Tiensuu HUVITOIMIKUNTA Tommi Ruostepuro pj. Irja Rike Laila Kyläkoski Tiina Ojala Heikki Erkkilä Riitta Kuusela KILPAPURJEHDUSJAOSTO likka Mikkonen pj. Jari Palsio Erik Spakström Risto Vainio Tapio Koski Jouko Haavisto TEKNINEN TOIMIKUNTA Heikki Armio pj. katsastusmiehet JUNIORITOIMIKUNTA Jari Palsio pj. VENEILYTOIMIKUNTA Hallitus hoitaa TOIMINTAKALENTERI 1996 HELMIKUU KESÄKUU Helsingin venenäyttely 9.2. Juhannustanssit 22.6. MAALISKUU HEINÄKUU kerhoilta 13.3. (ALV asia+muuta) kesäeskaaderi 28.6.-14.7. HUHTIKUU kerhoilta + kevätkokous 17.4. TOUKOKUU keväteskaaderi 18.5. avajaiset + lipunnosto 25.5. TOUKO-KESÄKUU saaritalkoot ELOKUU purjehduskilpailu 17.8. SYYSKUU päättäjäiset + lipunlasku17.9. välimeripurjehdus vk 39 MARRASKUU syyskokous 20.11. JOULUKUU pikkujoulu 5.12. TOIMINTASUUNNITELMA 1996 1. TAVOIT T EET Seura pyrkii kehittämään monipuolista toimintaa jotta yhä useampi jäsen, mukaanlukien juniorijäsenet saadaan aktiivisesti toimintaan mukaan. 2. SAARITUKIKOHDAT Hästholm, Pennäs ja Rockelholm ovat kaikki käyttökunnossa. Pennääsin vuokrasopimus on voimassa vielä vuonnna 1996. Saarien yl läpidosta huolehtii saaritoimikunta. 3. KERHOTOIMINTA JA KOULUTUS Kerhoi ltoja pyr itään järjestämään vanhaan tapaan tammi-, maal is-, huhti-, touko-, loka,- ja marraskuusa. Helmikuussa seura järjestää perinteisen matkan Vene -96 näyttelyyn Helsinkiin sekä pyrkii järjestämään matkan Tukholman venenäyttelyyn keväällä. Pikkujoulujuhla järjestetään Itsenäisyyspäivän aattona. Keväällä aloitetaan juniorikipparikoulutus, joka katkuu kesällä. 4. JULKAISUTOIMINTA Merituulilainen valmistetaan kevään aikana ja se ilmestyy maaliskuussa. Jäsentiedotteita laaditaan ainakin viisi vuoden aikana, postitus ajankohdat ovat tammi-, maal is-, touko-, syys-, ja marraskuu. 5. VENEILYTOIMINTA Vuoden 1996 aikana seura pykii katsastuttamaan entistä useamman veneen seuran lipun alle. Kevätkauden avajaiset järjestetään toukokuussa ja kauden päättäjäiset syyskuussa. Juhannus tansseihin osallistutaan Juhannuspäivänä. Kesän aikana pyritään järjestämään perheeskaaderi.Seu-ran purjehduskilpailu pidetään elokuun puolivälissä. Syksyn välimeren purjehdus järjestetään syyslokakuussa 6. TOIMIKUNNAT Hall ituksen apuna toimivat seuraavat toimikunnat: Tekninen toimikunta, johon kuuluvat katsastusmiehet, KR & kilpapurjehdus toimikunta, huvitoimikunta, julkais toimikunta, saaritoimikunta ja junioritoimikunta.
Veneilyseura MERITUULI ry.:n Säännöt 1 NIMI, KOTIPAIKKA JA KIELI 1§ Yhdistyksen nimi on Veneilyseura MERITUULI r.y. ja sen kotipaikka on Turku. Näissä säännöi sä nimitetään yhdistystä seuraksi. Seura on perustettu 12.01.1983 ja seuran kieli on suomi. 11 SEURAN TARKOITUS 2 § Seuran tarkoituksena on kehittää ja edistää veneilyä, venetuntemusta sekä vesillä liikkumisen tietoja ja taitoja. 111 TARKOITUSTEN TOTEUTTAMINEN 3 § Tarkoitustaan seura toteuttaa: 1. Tarjoamalla jäsenilleen - koulutustoimintaa - valmennus- ja harjoitustoimintaa - nuorisotoimintaa - valistus- ja kasvatustoimintaa - kuntoliikuntaa, sekä - muuta samantapaista toimintaa tavoitteenaan kasvattaa yhteiskunnalle ruumiillisesti ja henkisesti vireitä ja hyödyllisiä kansalaisia. 2. Kiinnittämällä ehdotusten, anomusten ja aloitteiden kautta toiminta-alueensa viranomaisten ja muiden yhteisöjen huomiota, sekä välittämällä voittoa tavoittelematta jäsenilleen veneilyvälineitä ja asusteita. 3. Toimintansa tukemiseksi seura voi hankkia varoja järjestämällä arpajaisia ja veneilyyn liittyviä kilpailuja. Tarvittaessa seura hankkii toimintaansa asianmukaisen luvan. 4 § Seura on Suomen Purjehtijaliillo r.y.:n ja Suomen Moottoriveneliitto r.y.:n jLisen joita näissä säännöis ·ä kutsutaan liitoksi sekä Suomen Valtakunnan Urheiluliiton Varsinais-Suomen piiri r.y.:n jäsen jota näissä säännöissä kutsutaan piiriksi. 5 § Seuran tunnuksena on Merenkulkuhal1ituksen vahvistama Iippu. Sen käyttämisestä määrätään tarkemmin lippuohjeissa. IV SEURAN JASENET 6 § Seuran jäseniä ovat: 1. Varsinaiset jäsenet, jotka ovat suorittaneet syyskokouksen määräämän vuosittaisen jäsenmaksun. 2. Juniorijäsenet, joiden ikäraja on yhdenmukainen Suomen Purjehtijaliitto r.y.:n määrittelyn kanssa. 3. Seuran jäsenet hyväksyy hallitus. 7 § Hallitus voi erottaa seurasta jäsenen, joka - laiminlyö jäsenmaksunsa suorittamisen - rikkoo lakeja tai esiintyy hyvän veneilyhengen vastaisesti. - toimii seuran, liiton sekä piirin sääntöjen ja tarkoitusperien vastaisesti. Hallitus voi päättää erottamisasiasta, kun vähintään viisi sen jäsentä on saapuvilla ja erottamispäätös on pätevä, kun vähintään neljä hallituksen jäsentä siihen yhtyy. Erotetulla on oikeus vedota seuran seuraavaan kokoukseen. Vetoomus on annettava kirjallisesti tiedoksi seuran hali itukselle 14 päivän kuluessa kirjallisen erottamispäätöksen tiedoksisaantipäivästä tätä päivää lukuunottamatta, jolloin hallituksen tulee saattaa päätöksensä seuran seuraavan kokouksen ratkaistavaksi. Kokouksessa vaaditaan hallituksen tekemän päätöksen vahvistamiseksi vähintään 2/3 äänestyksessä annetuista äänistä. Jäsenellä on oikeus erota seurasta tekemällä siitä kirjallinen ilmoitus hallitukselle tai sen puheenjohtajalle. Jäsen voi ilmoittaa erostaan myös suullisesti seuran kokouksen pöytäki,jaan merkittäväksi. V JASENMAKSUT 8 § Seuran jäsenet suorittavat seuralle siihen liiuyessään liittymismaksun ja vuosittain jäsenmaksuna vuosimaksun, joiden suuruus määrätään syyskokouksessa vuosittain. Seura pitää yhdistyslain edellyttämää jäsenluetteloa. VI SEURAN VARSINAISET JA YLIMÄÄRÄISET KOKOUKSET 9 § Seura pitää vuosittain kaksi varsinaista kokousta, joista vuosikokous pidetään helmi-huhtikuussa ja syyskokous lokajoulukuussa. Kokouksen paikan ja tarkemman ajan määrää hallitus. Ylimääräinen kokous kutsutaan koolle, kun hallitus kat oo sen tarpeelliseksi tai kun 10 seuran jäsentä taikka vähintään 1/10 seuran jäsenistä sitä kirjallisesti hallitukselta pyytää erityisesti ilmoitettua asiaa varten. Tällaisissa kokouksissa käsitellään ainoastaan kokouskutsussa mainitut asiat. Kutsu varsinaiseen ja ylimääräiseen kokoukseen on julkaistava vähintään 7 päivää ennen kokousta -sanomalehti-ilmoituksella seuran varsinaisen kokouksen määräämässä lehdessä tai - kirjallisena ilmoituksena jäsenille. 10 § Vuosikokouksessa käsitellään 1. Kokouksen avaus 2. Valitaan kokoukselle: a) puheenjohtaja b) sihteeri e) kaksi pöytäki1jan tarkastajaa d) ääntenlaskijat 3. Todetaan läsnäolijat 4. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 5. Esitetään vahvistettavaksi hallituksen laatima vuosikertomus edelliseltä toimintavuodelta. 6. Esitetään tilikertomus ja tilintarkastajien lausunto sekä päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta. 7. Päätetään vastuuvapauden myöntämisestä asianomaisille. 8. Käsitellään muut esityslistalla olevat asiat ja jäsenten esittämät asiat, jotka on kirjallisesti jätelly hallitukselle vähintään neljä päivää ennen kokousta. 9. Kokouksen päättäminen. 11 § Syyskokouksessa käsitellään 1. Kokouksen avaus 2. Valitaan kokoukselle: a) puheenjohtaja b) sihteeri e) kaksi pöytäkirjan tarkastajaa d) ääntenlaskijat 3. Todetaan läsnäolijat 4. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 5. Vahvi tetaan tulevaksi toimintavuodeksi a) hallituksen laatima tulevan vuoden toimintasuunnitelma b) hallituksen laatima tulevan vuoden tulo- ja menoarvioehdotus e) liittymismaksun ja jäsenmaksujen suuruudet 6. Valitaan seuraavaksi toimintavuodeksi seuran kommodori. 7. Valitaan seuraavaksi toimintavuodeksi seuran varakommodori. 8. Valitaan muut hallituksen jäsenet erovuoroisten tilalle.
9. Valitaan kaksi tilintarkastajaa ja heille varatilintarkastajat. 10. Valitaan puheenjohtajat ja jäsenet kutakin seuran ohjelmassa olevaa toimintamuotoa edustavaan jaostoon sekä muut tarvittavat toimihenkilöt. 11. Valitaan edustajat liiton ja Suomen Valtakunnan Urheiluliitto r.y.:n jäsenliittojen vuosi ym. kokouksiin tai annetaan hallitukselle valtuudet henkilöiden valitsemiseksi. 12. Päätetään missä lehdissä kokouskutsu! ja tiedonannot saatetaan jäsenten tiedoksi. 13. Käsitellään muut esityslistalla olevat asiat ja ne jäsenten esittämät asiat, jotka on kirjallisesti jätetty hallitukselle vähintään neljä päivää ennen kokousta. 14. Kokouksen päättäminen. 12 § Kokouksessa ratkaistaan asiat yksinkertaisella äänten enemmistöllä, mikäli asian ratkaisemisesta ei näissä säännöissä toisin s�iädetä. Henkilövaaleis a äänten mennessä ta an vaali ratkaistaan arvalla, muissa asioissa se mielipide voittaa, johon kokouksen puheenjohtaja on yhtynyt. Kaikissa kokouksissa suoritetaan vaadittaessa äänestys suljetuin lipuin. Jokaisella varsinaisella jäsenellä on yksi ääni. Valtakirjalla ei saa äänestää. VII SEURAN HALLINTO 13 § Seuran toimintaa johtaa ja sen talouden hoidosta sekä omaisuudesta huolehtii ja vastaa syyskokouksen valitsema hallitus. Hallitukseen kuuluu: - Kommodori puheenjohtajana - Varakommodori varapuheenjohtajana - neljä muuta jäsentä. Hallitus valitsee - sihteerin ja - taloudenhoitajan Kommodori ja varakommodori valitaan syyskokouksessa vuodeksi kerrallaan, hallituksen muut jäsenet valitaan kahdeksi vuodeksi siten, että kaksi jäsentä on erovuorossa vuosittain. Ensimmäisenä vuotena määrätään erovuoroiset arvalla, sitten vuoron mukaan. Hallitus voi valita avukseen toimikuntia tai toimihenkilöitä, jotka se katsoo tarpeelliseksi. 14 § Hallitus kokoontuu kommodorin kutsusta tai hänen toimeksiannostaan ja on päätösvaltainen, kun vähintään neljä sen jäsentä puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja mukaanlukien on saapuvilla. Kommodorin ollessa estynyt hoitamasta tehtäviään toimii varakommodori hänen sijaisenaan. Mikäli hänelläkin on este, hoitaa vanhin hallituksen jäsen kommodorin tehtäviä. Seuran nimen kirjoittavat kommodori tai varakommodori jompikumpi yhdessä sihteerin kanssa. Hallituksen tehtävänä on erityisesti 1. Toimia seuran ylimpänä toimeenpanevana ja valvovana elimenä niin, että seuran tarkoituksen ja tavoitteiden mukaiset toiminnat toteutetaan suunnitelmien mukaisesti. 2. Olla vastuussa seuran toiminnasta lakien ja asetusten mukaisesti. 3. Suunnitella ja kehittää seuran kokonaistoimintaa sekä johtaa seuran toimintaa seuran tarkoituksen ja tavoitteiden mukaisesti. 4. Vahvistaa tehtiivänjako keskuudessaan sekä valita tarvittavat valiokunnat ja työryhmät suorittamaan niille määrättyjä hallitukselle vastuullisia tehtäviä. 5. Vastata seuran ulkopuolelle suuntautuvasta toiminnasta. 6. Vastata liiton ja sen jäsenliittojen ja piirien sääntöjen ja ohjeiden seuralle asettami ta velvoitteista. 7. Vastata seuran kokousten antamista velvoitteista. 8. Pitää jäsenluetteloa. 9. Hoitaa seuran taloutta. 10. Hoitaa seuran tiedotustoimintaa. 11. Hyväksyä ja erottaa seuran jäsenet. 12. Ryhtyä kaikkiin niihin toimiin, joita seuran etu vaatii. 13. Luovuttaa tilit tilintarkastajille tarkastettaviksi viimeistään kaksi viikkoa ennen vuosikokousta. Tilintarkastajien tulee antaa kirjallinen lausulllonsa hallitukselle viimeistään viikkoa ennen vuo ikokousta. 15 § Seuran toimintavuosi ja tilikausi on kalenterivuosi. VIIIMUITAMAARAYKSIA 16 § Seuran veneluetteloon merkitään kaikki ne jäsenten veneet, jotka vuosittain on seuraan rekisteröity ja määräajoin suoritetussa katsastuksessa hyväksytty rekisteröintikelpoiseksi. Katsastuksen yhteydessä veneen omistajalle annetaan kat astustodistus, johon katsastus merkitään. Vasta katsastusmerkinnän saatuaan on veneen omistajalla oikeus käyttää veneessään seuran I ippua. Seuran veneluetteloon merkitty vene ei saa kuulua samanaikaisesti toiseen vastaavanlaiseen seuraan. 17 § Seuran keskuudessa voidaan perustaa jaostoja herättämään harrastusta seuran tarkoitusperien ja pyrkimysten erikoisaloihin. Jaostot toimivat joka suhteessa seuran vahvistamien sääntöjen ja määräysten mukaisesti. 18 § Näiden sääntöjen muullamisesta päättää seuran kokous. Ollakseen pätevä on päätösten saatava läsnäolevien äänioikeutettujen jäsenten 3/4 aantenenemmistön kannatus kahdessa perättäisessä vähintään 14 päivän välein pidetyssä kokouksessa. 19 § Seuran purkamista koskeva päätös on tehtävä kahdessa, vähintään kahden kuukauden välein pidetys ä kokouksessa ja päätöksen on saatava molemmissa kokouksissa vähintään 4/5 kannatus äänestyksessä annetuista äänistä. 20 § Seuran purkautuessa luovutetaan sen jäljelle jääneet varat johonkin purjehdusurheilua ja veneilyä edistävään tarkoitukseen. Varojen jaosta päättää purkupäätöksen tehnyt jälkimmäinen kokous yksinkertaisella äänten enemmistöllä. 21 § Sen lisäksi, mitä näissä säännöissä on määrätty, noudatetaan voimassa olevan yhdistyslain määräyksiä. aura sails - PURJEET - RIKI- JA NOSTINVAIJERIT - NOSTIMET - PUOMIPEITTEET - SPINNUSUKAT - RULLAFOKKALAITTEET Terottajankatu 1 20780 Kaarina puh. (921) 2431666 fax (921) 2431522 VARATTU
-••· ..,� Suoritamme kaikkea pintakäsittelyä siirrettävällä kalustolla koti- ja ulkomailla sekä laitoksellamme Maskussa o Laivateollisuus o Konepajateollisuus o Öljynjalostamot o Paperiteollisuus o Energialaitokset o Satamalaitokset o Rakennusteollisuus o Teräsrakenteet o Nostolava-autopalvelut Pintakäsittelylaitoksemme ® 7 ha tontti, hallit 3600m2 -l _ Nosturit 5 kpl 3-20 tn Omaa rautartitä 3,5 km Valtatie 8 varrella, Turkuun 15 km Palveluksessamme n. 120 henkiloä Aurakorro Oy Maskuntie J 63, 21250 MASKU puh. (921) 438 6900, fax (921)438 6810 RAK.TOIMISTO EKIRAOY Apilakatu 16, 20720 Turku Puh. 921-360 181, 444101 Tili- ja veroasiaintoimisto TILI-WESTERLUND OY -kirjanpidot ja tilinpäätökset -veroasiat ja konsultointi -yhtiöasiat -tiIintarkastukset Markku Westerlund ekonomi, HTM, KLT Korkeavuorenkatu 2, Turku Puh.2534200 Auto 949/821702
VIVIT:n J�ui-wlulat HÄSTHOLM Hästholm on uusin seuramme saaritukikohdista ja sitä voidaan kutsua nykyään jopa ns. kotisatamaksi. Saari on kokonaisuudessaan seuran käytössä ja siellä on ponttoonilaituri poijuineen, multa myös joukko rantakoukkuja saaren etelä-ja pohjoiskärjessä ja saareen on helppo rantautua lähes joka puolelle. Saari on lähes kaikilta tuulilta suojainen, joskin kevään ja syksyn pohjoismyrskyt saattavat joskus haitata. Olemme rakentaneet sinne saunamökin. puuceen sekä grillikatoksen, joskin työt ovat vielä osittain kesken. Saarella järjestetään seuran tärkeimmät kesätapahtumat, kuten avajaiset, purjehdus -kilpailut ym.ym. Usein illanvietot keski11yvät laiturin läheisyyteen venyen aina pikkutunneille a ti, joten hiljaisuulla ja rauhaa kaipaavien kannallaa rantautua saaren muihin osiin. Seuramme isä111änä saaressa toimii Ossi Seppälä ja saaren omistaa Hans Åberg, jolla on venetelakka Käldön saaressa. VÄSTRA ROCKERHOLM Seuran vanhin saaritukikohta sijaitsee Nauvon eteläpuolella upean venereitin varrella. Tukikohdassa on hyvä laituri ja poijut. Ankkuri ei paikassa oikein pidä ja pohjassa on paljon poijupainoja, joihin ankkuri saa11aa tarttua. Laiturilla on mukava istuskella ja katsella veneiden menoa vilkkaalla reitilla. Laiturin läheisyydessä on grilli sekä savustusuuni. Pieni mutta hyvä sauna luovat miellyttiivän tunnelman ja hotelli helpotuskin löytyy kauempaa saunan takaa. Tukikohta on erilläin herkkä luoteen ja idän välisille tuulille, sekä väylällä kulkevien veneiden aallot kannattaa oltaa huomioon venellä kiinni1e11äessä. Seuramme isäntänä tukikohdassa toimii Kari Suvanto ja paikan omistaa kalastaja Henrik Karlsson. joka asuu Östra Rockerholmissa yhteysaluslaiturin luona. l !Un by usein tukikohdassa ja häntä on hyvä käydä tcrveht :mässä. 1-Hineltä voi usein u�taa tuoretta kalaa. Tukil.11hd.. 11 ulkopuolella saa m) lis kalastaa rajoitetusti yhdellä verkolla tai uistimella. PENNÄS Pennäs sijaitsee Houtsalan länsipuolella ja tukikohtamme on saaren länsikärjcssä. Tukikohdan vuokrasopimus päältyy tiinä kesänä ja sen tulevaisuudesta päätetään kevään vuosikokouksessa. Ratkaisuun vaikuttaa pienet kävijämäärät sekä vuokran kohtuuttomuus. Niemenkärjen eteläpuolella on moottorivenelaituri poijuineen ja sen luona on myös sauna, puucee sekä grilli. Paikka on erittäin rauhallinen ja viihtyisä ja saunan jälkeen on hienoa istua grillillä ja seurata au ringonlaskua. Pohjoispuolella on laituri jonka edessä vettä on yli 2 m, multa sieltä on saunalle aika hankala kulkureiui. Tukikohta on eri11äin herkkä lännen puolisille tuulille. Seuramme isäntänä tukikohdassa toimii Ossi Seppälä ja paikan omistaa Erik Jansson. Saaritukikohtiemme rakentaminen ja kunnossapito on tehty ja tullaan tekemään talkootöinä saari-isäntien ja saaritoimikunnan johdolla ja päätökset niistä tehdään yleensä vuosi-ja syyskokouksessa. Niiden kunto ja viihtyisyys on koko jäsenistön vastuulla. Käytä siis tukikohtaa kuin omaasi. MUISTATHAN -Aulathan kanssaveneilijää hänen rantautuessaan. -Siivoathan jälkesi ja viet roskat mennessäsi. -Muista jättää pilkolluja puita myös ·euraaville saunojille. -Tarkista grillipaikka tulipalon varalta. -Täytä makeavesiastiat mahdollisuuksien mukaan. -Ethän käytä merivettä kiukaassa. -Älä häiritse luonnon rauhaa esim. lintujen pesimisaikaan. -Kirjaathan käyntisi vieraskirjaan, koska sen perusteella ratkaistaan saaritukikohtien käyttöaste ja tulevaisuus. Ari Blom Houts "-llo�
L&P LAAKSONEN & POIKA OY Akselintie 1 FIN-20200 Turku Phone: +358 21 4690 860 Telefex: +358 21 4690 861 VAL AISINTE H D AS LOISTE- JA HEHKULAMPPUVALAISIMET LAIVAVALAISIMET ARKKITEHTIVALAISIMET METALLIVALMISTEET KaLVI OY Isonkiventie 12 42700 Keuruu Puh. 943- 771 551, fax 943-771 553 IVIIVIJ� 12. 08. 1.9.95 Viime elokuussa taisteltiin jo seitsemällä kertaa Merituulen purjehdusmestaruudesta. Voittoon pu1jehti Jari Palsio veneellään Armida. Tätä ei voitane pitää suurena yllätyksenä sillä Jari on ainoa Merituulilainen,joka on ollut palkintosijalla kaikissa järjestetyissä MM-kilpailuissa. Muut "konkarit" joutuivat sensijaan taipumaan Kullervo Sirpiön ja Pauli Immosen edessä, jotka nyt nousivat palkintosijoille ensimmäistä kertaa. Reilun 18 mailin mittainen rata kulki Nauvon vierasvenesatamasta Riskholmenin, Långgrundetin ja Orhisaaren kautta Hästholmin laiturin edustalla sijainneeseen maaliin. Suotuisan tuulen ja taitavien pu1jehtijoiden ansiosta kilpailu oli hyvin tasaväkinen. Kaikki 17 kilpaillutta venettä tulivat maaliin 20 minuutin sisällä. Kilpailu käytiin LYS-säännön mukaisena takaa-ajo kilpailuna, jossa tasoitukset huomioidaan jo lähdössä ja maaliintulojärjestys on suoraan myös tulosjärjestys. Tällä tavalla kilpailusta saadaan äärimmäisen jännittävä koska kaikki tietävät sijoituk ensa koko ajan. Jokainen ohitettu vene jää taakse myös tuloslistassa! Menetelmän oikeudenmukaisuudesta ollaan oltu montaa mieltä ja siksi tulokset laskettiin myöhemmin epävirallisesti myös ns. aikaa ajalle menetelmällä, jossa ta oitukset lasketaan jälkikäteen purjehdukseen käytetyn ajan perusteella. Näin tehden tuloslista ·äilyi käijen osalta aivan samana. Ainoa muutos olisi ollut 10. ja 11. sijan vaihtuminen muutaman sekunnin erolla. Kilpailun jännittävyys ja yleisöystävällisyys kuitenkinpuoltavat vahvasti takaa-ajo kilpailua, joten eiköhän ensi kesänäkin purjehdita takaa-ajo kilpailua. Illalla Hästholmissa saunoniin, grillattiin ja vietettiin palkintojenjakojuhlaa. Menestyneet purjehtijat palkittiin ja voittaja heitettiin mereen. Ennen juhlia tehtiin myös töitä. Huvimaja nousi pystyyn sellaisella vauhdilla, että sillä pitäisi päästä suoraan Guinnesin ennätysten kirjaan. Kilpailun järjestäjänä haluan kiittää erityisesti moottoriveneily/metsästysjaostoa komeista lähtölaukauksista ja huvitoimikuntaa hyvästä evästyksestä. MM-kilpailut järjestetään taas ensi kesänä elokuussa. Osallistuminen ei edellytä aikaisempaa kilpapurjehduskokemusta, eikä veneeltä myöskään vaadita mittakirjaa. LYS-luku riittää, ja sekin tarvittaessa sovitaan ennen lähtöä pidettävässä kipparikokouksessa. Mukaan vaan! Hauskaa on ollut joka kerta. Merituulen me taruuden ovat voittaneet tähän mennessä: 1989 Armida Avance 245 Jari Palsio 1990 Oona Seanper Kari Kuusela 1991 Sebastian Finn 35 Petri Hautala 1992 Tuuletar Faeil 30 Tapio Koski 1993 Cappucino HR 29 Jari Visti 1994 Tuuletar Faeil 30 Tapio Koski 1995 Armida Avance 245 Jari Palsio Terveisin Ki/papwjehd11sjaos10
Tieteen palveluksessa. wAIIAc AN ÅEGB..G COMPANY Garmin ohjaa oikealle reitille! Garmin 45 2 590 GPS-navigaattori alk. 1 ,• $5 � T U R U N Rykmentintie 2 '9 L UKKO -a-2141 100, 214 1133 AVOINNA: Ma 8-18, ti-pe 8-17 {13.4.-15.6.-96 myös la 9-14) Norrbyntie 7 SF-21600 Parainen I Puh.4389 411 ,....., LVIS-POLTIN HUOLTO Apilakatu 16 Turku puh. 2505 505 Fax 2360 121 Auto 9400-533761, 9400-534 020, 9400-720 192 LVIS-KATASTROFIPALVELU 24h päivystys
ASIAA LYS-sääntö Tasoitussääntö, jonka avulla erilaiset ja erikokoiset veneet voivat pu1jehtia kilpaa samassa kilpailus:a. LYS-kenoimia määri11äviit purjehdusliitot ja ne perustuvat eri venetyyppien kilpailumenestyksiin. Muita tasoitussääntöjä ovat mm. IMS ja IOR, jotka perustuvat veneen ja purjeiden millaamiseen. LYS-kerroin LYS-taulukosta (ks. Pu1jehtijan vuosikirja) katsotaan venetyypin LYS-luku ja standardivarusllls. Veneen LYS-1ukuun vaikuttavat poikkeamat veneen standardivaruslllksesta (esim. standardivaruslllkseen kuuluu spinaakkeri eikä vene käytä spinaakkeria => veneen LYS-luku laskee 0.03). Standardivarustuksessa huomioidaan keulapurjeen tyyppi, spinaakkerin käyttö sekä potkurityyppi. Takaa-ajokilpailu Tasoitukset lasketaan etukäteen (radan pituus huomioiden) niin että veneet lähtevät eri aikoina (pienimmät ensin). Jos kaikki purjehtisivat yhtä hyvin niin kaikki tulisivat maaliin yhtäaikaa. Maaliintulojärjestys on tulosjärjestys. Aikaa-matkalle -menetelmä Tasoitukset lasketaan etukäteen (radan pituus huomioiden). Aikaa-ajalle -menetelmä Veneet lähtevät yhtäaikaa. Maaliintulon jälkeen kunkin veneen purjehtima aika kerrotaan veneen LYS-luvulla, jolloin saadaan laskettu aika. Lasketut ajat määräävät tulosjärjestyksen. Tämä on yleisimmin käytelly menetelmä. Kipparikokous Ennen kilpailua pidetään kokous, jossa osanollajille jaetaan kilpailuohjeet ja järjestäjät tarvittaessa selventävät niitli. Kilpailuohjeet Sisältävät tiedon radasta (lähdöstä, kierre11ävistämerkei tä ja maalista). Yleensä mukana on myös karttakuva radasta. Mukana tiedot noudate11avista säännöistä ja mahdolliset varoitukset. Rata, kääntömerkit Rata on selostellu kilpailuohjeissa luettelemalla kääntömerkit ja se, miltä puolelta ne on ohitettava. Luetellut kääntömerkit ja vain luetellut kääntömerkit on kierretlävä. Mukana oleva piirros on vain ohjeellinen. Jos luetellut kääntömerkit ja karttapiirros eroavat toi istaan niin rata on lueteltujen kääntömerkkien mukainen. Kannattaa merkitä (ympyröidä) piirrokseen kaikki luetellut kääntömerkit. Protesti Jos vene on sitä mieltä, että joku muu vene on rikkonut sääntöjä niin sen on tehtävä protesti (= kerrottava asiasta järjestäjille). Protestilautakunta (tuomaristo) kuulee asianosaisia ja todistajia ja ratkaisee asian. Monesti protestointia pidetään jotenkin häpeällisenä eikä protestia tehdä vaan urputetaan jälkikäteen. Tämä on väärin. purjehduskilpailussa tuomari ei ole katsomassa kilpailua (kuten esim. jalkapallo-ottelussa) vaan on kilpailijoiden asia huolehtia sääntöjen noudatlamisesta. Sääntöjen noudattaminen on tärkeää yhteentöm1äyksien ja muiden vahinkojen estämiseksi Ua reilun urheiluhengen vuoksi tietysti). Muuta - kilpailevat veneet eivät käytä perälippua vaan lippu on keskeyttiimi en merkki. - MM-kilpailut ovat ilmaisia, avoimet kilpailut maksavat n. 70-250 mk. - purjehdus kestää n. 3-8 tuntia, MM-kilpailuissa pyritään n. 4:n tunnin purjehdukseen. - kilpapurjehdus on nopea tapa oppia purjehtimaan, erilaiset purjemanööverit sekä veneenhallinta. Tämä taas lisää turvallisuutta kesälomapurjehduksillakin. Jari Palsio THUNDERBOAT purjehtii MERITUULEN lipun alla. ...
MELGES 24 LUOKKA SUOMESSA KASVAA LÖYTYIKÖ H-VENEILLE HAASTAJA? Marinel Thunderboat Sail Racing Team Joukko turkulaisia avomeripurjehtijoita hankkifuturistisen high-tech veneen ja varusti sen nykyaikaisella kilpavene-elektroniikalla yhteistyössä AB-Marinelin kanssa. Viisi pitkään avomeripurjehduksessa ollutta purjehtijaa kyllästyivät majakoiden kiertämiseen ja lähtivät kartoittamaan mahdollisuuksia löytää uusi haastava luokka, jossa aikaisemmista kokemuksista olisi hyötyä. Melges 24 tuntui parhaalta vaihtorhdolta huolimatta siitä, että H-veneluokka Suomessa on vielä suhteellisen iso. Tottakai Melges 24 -luokka on Suomessa lapsenkengissä, mutta miehistö näkee hyvät kasvumahdollisuudet luokalle, lähinnä veneen ennennäkemättömien vauhtiominaisuuksien vuoksi. MISTÄ RAHOITUS? Hyvinä vuosina Suomessa oli helpob.koa saada sponsorirahoitusta erikokoisiin purjehdusprojekteihin - mutta saivatko rahoittajat vastiketta rahoilleen? Joka tapauksessa nyt kaikki urheiluun sijoitettava raha on kiven takana yrityksissä ja vaatimukset sponsoroinnin tuotosta ovat edellytyksenä sopimusten syntyyn. Koska miehistöllä ei ollut varaa sijoittaa projektiin omaa rahaa, oli rahoitusta yritettävä järjestää muilla keinoin. Vene ostettiin pankin lainarahoituksella ja projeketille laadittiin kahden vuoden toimintasuunnitelma ja talousarvio. Korkokustannukset ja arvioitu veneen arvonalennus muodostavat suurimmat menoerät. Miehistöllä on takana monia sponsoroituja purjehdusprojekteja, joten kokemusta tämänlaatuisesta yhteistyöstä on. MISTÄ YHTEISTYÖKUMPPANI ? Seuraavat seikat nähtiin tärkeänä etsittäessä mahdollista yhteistyökumppania: • Yritys pystyy hyödyntämään markinoinnissaan kilpaveneen urheillullista imagoa. • Yrityksestä löytyy näkemystä ja halua käyttää purjehdusta ja siihen liittyvää välineistöä omassa sisäisessä ja ulkoisessa markkinoinnissaan. Ennen varsinaista yhteydenottoa miehistö halusi varmistaa seuraavat edellytykset tulevalle yhteityökumppanille: • Listaus mahdollista yhteistyömuodoista kuten: -asiakaspurjehdukset -tuote-esittely-yhteistyö ym. • Yhteistyö medioiden kanssa • Veneen, siirtokaluston ja miehistön tarjoama mediapinta. • Miehistön kyky ja halu ymmärtää yhteistyökumppanin businessta AB-MARINELIN JA PURJEHTIJOIDEN TAVOITTEETYHDISTYIVÄT AB-MARINEL yritys, jonka toimialat liittyvät läheisesti merenkulkuun ja veneilyyn, näki mahdollisuuksia hyödyntää purjehtijoiden projektia myös omassa liiketoiminnassaan. Toimitusjohtaja Ari Blom itsekin innokas purjehtija näkee, että projektin onnistumisen edellytyksenä on kiinteä yhteistyö purjehtijoiden ja yrityksen henkilökunnan kesken, sillä monien urheiluprojektien hyöty jää vähäiseksi sen vuoksi, että sopimuksen solmimisen jälkeen jää varsinainen työ tekemättä. Projektille on asetettu selkeät tavoitteet niinAB-MARINELIN liiketoiminnan kehittymisen kuin urheilulliseen menestyrnisenkin suhteen. Toimintaa ohjaavat tarkoin laaditut toimintasuunnitelmat joita tarkistetaan säännöllisin väliajoin. PURJEHTIJOIDEN TAVOITE Tavoitteemme suhteessa yhteistyökumppaniin on ollut ja on, että projektin jälkeen sponsorimme kysyy, MIKÄ ON SEURAAVA PROJEKTI MISSÄ SAAMMEOLLA MUKANA? Tämä on kova haaste, mutta edellisen projek4n pääsponsori Radio Auran Aallot on kiinteästi mukana myös tässäkin projektissa, joten katettakin uholle löytyy. MIEHISTÖ Purjehdustiimi on purjehtinut yhdessä jo useamman vuoden ajan erilaisissa avomeripurjehdusprojekteissa kuten Pinehill I ja II, Flawless Lady ja Auran Aallot. Ryhmä ei ole ensimmäistä kertaa yhdessä liikkeellä, joten miehistön jäsenet tuntevat toisensa vuosien ajalta.
Miehistö on saavuttanut useita Suomen mestaruuksia, Gotland Runt -voittoja sekä useita rnitalisijoja eri arvokilpailuissa. Matti Nieminen on Laserilla saavuttanut PM-kilpailuissa kolmannen tilan sekä purjehtinut Very Bright-maxiveneen ruorirniehenä Fastnet-Race:ssä 1995. Ruotsissa tiimi kävi nappaamassa ensimmäisenä suomalaisveneenä Ruotsin avoimissa avomeriveneiden mestaruuden IMS-1 luokassa 1994. Veneen vanhimpana ja kapteenina toimii Kari Heikkilä jolla kilpapurjehduskokemusta on jo yli 25 vuotta. Purjetrimmaajana toimii Mika Packalen 25, hän on toiminut purjetrimmaajana useissa purjehdusprojekteissa. Peräsimessä on Matti Nieminen 22 jolla on ryhmästä eniten kevytvenekokemusta. Juoksevaa rikiä hoitaa Kim Westman, joka toimii pianistina". Tommi Hirsimäki toimii vara- ja huoltomiehenä. PURJEHDUKSELLISET TAVOITTEET Ensimmäisen vuoden tavoitteena on löytää vauhti uudentyyppisestä veneestä, jotta veneen ja miehistön suorituskyky riittää vuonna 1997 eurooppalaiselle tasolle. Miehistö aikoo jo ensi kesänä hakea tuntumaa suurista starteista Saksassa ja Englannissa. Suomessa monta huippuluokan miehistöä on kiinnostunut Melges-luokasta, joten toivottavasti jo ensi kesänä saadaan kovatasoisia startteja Suomeen. Projekti pyrkii omalta osaltaan edesauttamaan luokan kehittymistä ja näin ollen suunnitelmissa on olla mukana mahdollisimman monissa kotimaisissa purjehdustapahtum.issa. LISÄTIETOJA Vene miehistöineen on esillä Helsingin ja Turun venenäytelyissä AB-MARINELIN osastolla. Vastaamme mielellämme projektia koskeviin kysymyksiin MARINE ELECTRICALDESIGN /NSTl'-li.AnONSERVICEANOEQUIPMENTTRADING KONSANTIE FIN-21260 RAISIO Finland AB-MARINEL OY Miksi Marinel AB-MARINEL OY Puh. +358 (9)21-444 11 Telefax +358 (9)21-437 2701 Pankit: MERITA 159030 - 31722 MERITA 227818 - 3922 PSP 800017 - l 808926 AB-Marine/ on Suomen yksi laiva- ja pienvenesähköjärjestelmien johtava valmistaja ja asentaja. Marinelin imagoon sopii tämän tyyppinen uusi ja edistyksellinen purjehduskonsepti, Joka herällää keskustelua juuri innovatiivisuutensa ja poikkeuksellisen nopeutensa ansiosta. Tämä sama kuvaus sopii myöskin AB-Marine/in toimintafilosofiaan. Marinel Thunderboat Sai/ Racing teamin tehtävänä on lisätä Marinelin tunnel/uutta sekä terävöittää Marinelin edustamien htolemerkkien profiilia erityisesti purjehtijoiden keskuudessa. AB-Marinelin tuotteista KVH-mittarijärjestelmätja kompassi/ sekä Mastervoll-sähköjärjestelmät ovat alallaan ehdotonta huippua ja näin purjehdusosaamisen huipputuoteMe/ges 24 toimii erittäin hyvänä markkinointijalustana näille myöskin alansa huipputuotleille. AB-Marinelin toimitusjohtaja Ari Blom on aktiivinen veneilijäJa toimii veneilyseuraMerituulen kommodorina. Kokeneena yritysjohtajana hän haistaa mahdollisuuksia omaavat hankkeet jaMarine/ Thunderboat täyttää kaikki onnistumisen mahdollisuudet omaavan projektin tunnusmerkit. Kun projekti vielä sopii AB-Marinelin imagoon, on yhteistyöpäätös helppo ymmärtää. AB-Marinel on Raisiossa toimipaikkaansa pitävä laivojen ja pienalusten sähköjärjestelmien asennukseen, korjaukseen ja suunnitteluun erikoistunut yritys. AB-Marinelin toimenkuvaan kuuluvat mm: - kauppa- ja viranomaisalusten sähköjärjestelmien modifiointi muuttuneita tarpeita vastaaviksi. Esim. konttipistorasioiden asenneus liikenteessä jo oleviin aluksiin. - Hätätilanteissa pelastustöiden ylläpitämisen kannalta elintärkeän sähkönsaannin h1rvaaminen. Esim Sally Alba/rossin pumppaus tyhjäksi ja aluksen hinauksen aikaisen sähköntarpeen tyydyttäminen. - Turn key-toimitusten sähköasennustyöt telakoilla valmistuviin rahtialuksiin ja /oistoristeilijöihin. EsimMasa-Yardsilla valmistuvat CCLvan,stamon alukset. Toimintaa on paljon myös ulkomaisilla telakoilla. Esim. Meyer-Werftja Lloyd-WerftSaksassa. - Erikoisalusten järjestelmien asennus ja huolto. Esim. Merenkulkuhallituksen ja Sjöfartsverketin jäänmurtajat.
MARINE ElECTRICALDESIGN INSTAlJAnQN SERVICEANOEQUIPMENTTR/l.DING KONSANTIE FIN-21260 RAISIO Finland Pienve11etarvikkeet Puh. +358 (9)21-444 11 Telefax +358 (9)21-437 270l - Koko11aiste11 uudisrake1111usten sähkötyöl. Pankit: MERITA 159030 - 31722 MERITA 227818 - 3922 PSP 800017 - 1808926 - Pienveneisiin tarkoitettujen sähköjärjestelmien, millaristojen, generaattoreiden ja elektro11isle11 hal/i11talailleide11 maahant11011li, myyntija huolto. AB-Marinel toimittaa mool/ori-ja purjealuksiin sopivia KVHmittaristoja ja kompasseja. Nämä luolleet sopivat niin huippuvirilettyyn kilpapur:iehdusveneeseen kuin matkapurjehdusta harrastavaan puuveneeseenkin. Mastervolt-sähköjärjestelmäl ovat ammallimerenkulussa saatujen kokemusten perusteella luotu huviveneilijänkin tarpeita palveleva huippuluokan tuoteperhe. Mastervolt takaa sähkön riillävyyden matkan lopussakin. Microcommander on elektro11inen hallintalaile, jonka luotettavuus on on omaa luokkaansa. Se sopii kaikenkokoisiin aluksiin ja mahdollistaa kierrosluvun sekä kytkimen hallinnan jopa viidesrä eri paikasta oman valinnan mukaan. Zeise -generaattorit tehdään täsmälliselää ja luotellavalla saksalaisella tekniikalla. Zeisessa on vesijäähdytettyjä sekägeneraattori että kone. HiljaisuudessaZeise on ennenkuulematon, kuin kuiskaus. Tank sen/ry - pinnanmittausjärjestelmät kertovat sinulle tankkiesi täyttöastee11 varmasti ja luotel/avasti. Hälytys-ja tyhjennysautomatiikalla varustetut Tank sentryt voidaan asentaa diesel-. septi-ja vesilankkeihin. AB-Marinel tekee jatkuvaa kehitystyötä soveltaen ammallimerenkulussa saatuja kokemuksia tavallisen veneilijän hyväksi. Hyväksihavaittuja ratkaisuja modifioidaan pienveneisiin sopiviksi kokonaisuuksiksi, joiden toimintavarmuus on kuitenkin lähes kalliiden ja monimutkaisten laivajärjestelmien luokkaa. Näin jokoinen vesil/t1liikkuja hyötyy ammattilaisten kokemuksista. '' HYVIEN TUULTEN KOHTAUSPAIKKA'' RAVINTOLA �ARJ)EN,� Hansakorttel i Kristiinankatu 9, 20100TURKU "fi" 921-2335 338 TURUSSA UUSI,TÄYDEN PALVELUNTILITOIMISTO, JOKA TAKAA PERINTEISEN AMMATTITAIDON: •kaikissa kirjanpitopalveluissa •tili- ja veroasioissa •yrityskaupoissa •perintäasioissa •verokonsultoinnissa •taloushallinnon ATK-palveluissa. Asiantuntijoina ammaffiasioissa. varatuomari, KTM, HTM ;a KLT, yht. 24 henkilöä. Ota yhteys: puh 921- 273 1 300, Läntinen Pitkäkatu 23 D TI LITC>I/V\ISTC) Jouko Niskanen Oy
1111 R_a _ k e_nta_ja_in �2n�!tuo k raamo Oy Maan suurin ja monipuolisin vuokrakone- ja vuokralaitevalikoima kaikenlaiseen rakentamiseen. VUOKRAKONE RAISION KAARINAN Polttolaitoksenkatu 1, RAKENNUSLAITEVUOKRAAMO RAKENNUSLAITEVUOKRAAMO TURKU Tuotekatu 8, RAISIO Piispanristi KAARINA puh. 2748500 puh. 4386975 puh. 2423361 UUSI COROLLA CXi SUORITUSKYKYÄ, LUOTETTAVUUTTA JA NYT ENTISTÄ PAREMPI VARUSTELU! .-MW Corolla CXi-mal/isto: FX (J- ja 5-ov), Seda11 ja Wa9011. Vakio11a 111111 -;;i&-'al■ ohjaustehostin, keskuslukitus, sa' hkötoimiset etulasinnostimet, eluturvavoiden esikiristimet, väripuskurit, kokokapselitja lisäjam1Valo. 1.6 FX 5-ovisessa myös en"koisverhoilu. Kaikkiin CXi-malleihin saatavana lisäksi kuljettajan airbag J900 mk. f //#/11 � eho � as 1.6 litrai � nen, 1 !� hv.1 � 1winCam -m ? ottori tai vähäpäästöinen 1.4 •-•-•-1.1-1&-&a lttramen BcoTron,c momp,stesu1hkutusmootton. @TOYOTA ALLASTIE2 21200RAISIO JiiiroCefrEii/ PUH. 921-437 1900 AUTO 949-532806 FAX 921-437 1910 KANAVA 16 MENETTÄÄ MERKITYKSENSÄ Muutoksia VHF - järjestelmässä Joidenkin mielestä arvostettu alan lehti,PURJ/iHTJJA SEGLAREN,, julkaisi räväkällä otsikolla tehdyn ki.rjoituksensa nwnerossa 1/96, osastossa LIITTO TIEDOTTAA. KANAVA 16 MENETTÄÄ MERKITYKSENSÄ Muutoksia VHF-järjestelmässä ' Kansainvälinen Merenkulkujärjestö (IMO) on päättänyt, että 1.2.1996 alkaen kaikki jäsenvaltiot, Suomi mukaanlukien, noudattavat radioliikenteessä uutta GMDSS (Global Maritime Distress and Safety Systems) järjestelmää. Käytännösä tämä tarkoittaa sitä, että rannikkoradioasemat ja alukset lopettavat kanavan 16 kuuntelupäivystyksen. Hälytykset annetaan digitaaliselektiivikuuntelujärjestelmän (DSC) avulla. Digitaaliseksi hälytyskanavaksi tulee kanava 70, jolla kaikki muu liikenne tulee kielletyksi. Kanava 16 menettää siis merkityksensä. Alukselta alukselle kanavaksi tulee kanava 13. Kansainvälisellä tasolla on arvioitu, että vapaa-ajan veneilyn osalta tämä merkitsee radio- ja hätäliikennemenetelmiin melkoista muutosta, uusia VHF-laitteita sekä kenties uusittua pätevyystodistusta radiopuhelimien käyttäjiltä. Nykyisin annettavassa radiopuhelinkoulutuksessa uudet määräykset on jo otettu huomioon. Vanhojen luvanhaltijoiden olisi syytä hakeutua ajoissa täydennyskoulutukseen ruuhkan välttämiseksi. Veneen rdiolaitteiden osalta on selvitettävä, voiko radioon liittää DSC-lisälaitteen ja uushankinnassa selvittää, että laitteessa on DSC-valmius. Muutos ei tee vanhaa VHFradiota kelvottomaksi. Liikenne käy siinä missä ennenkin, mutta rannikkoradioasemat ja alukset eivät päivystä mitään kanavaa, mikä on hätätilanteita ajatellen aika kiusallista. ■ Purjehtii'!• Seglaren Matkalla Helsinkiin, Vene-96 näyttelyyn, minut kuvannollisesti nostettiin seinälle ja vaadittiin selitystä, "bei Ykä kerro meille mitä tämä oikein tarkoittaa . Onko homma todella tämä". Lupasin selvittää asian . Suomessa näitä asioita hoitaa Liikenneministeriön alaisena Telehallintokeskus. Ja sieltä saamani tiedon mukaan Purjebtijassa olevat tiedot olivat virheellisiä (lue=päin p.. . ....)
Koetan antaa vastaukset lehden julkaisemiin "tietoihin". - on totta, että Suomi noudattaa IMO:n määräyksiä ja muiden jäsenvaltioiden tapaan on siirtymässä GMDSS järjestelmään. Tämä koskee kauppa-alusrekisteriin kuuluvia aluksia, ei huviveneitä. - em. kauppa-alukset saavat lopettaa kanavan 16 kuuntelu- elj kovaäänispruvystyksen, minkä ne todennäköisesti tekevätkin. - hälytykset tullaan antamaan DSC-järjestelmää hyväksikäyttäen kuten lehti kirjoittaa, mutta se, että kanavan 16 kuuntelupäivystys loppuu (lehden kirjoituksesta saa sen kuvan, että se on jo lopetettu) ei pidä paikkaansa. Suomen kohdalta järjestelyt ovat toistaiseksi kesken, mutta joka tapauksessa kanava 16 on edelleen hätäkanava, ja jos sen käy t tö kutsukanavana lopetetaan, niin se tapahtuu 1.2.1999. - huom! kanava 16 srulyy ainakin Suomessa edelleen hätäkanavana ja sitä päivystävät Meripelastuskeskus Turussa ja ns. lol1kokeskukset Helsingissä ja Vaasassa, sekä Pämäisissä toimiva TURKU-RADIO. - se että alukselta alukselle kanavaksi tulee 13, ei pidä paikkaansa. Saaristossa liikuttaessa kauppa-alusteu on kuunneltava kanavaa 71 (siis kovaäänispäivystys) ja sillä kanavalla niideu on annettava lii.kenneilmoituksensa, aivan kuten nytkjn.Huom! tämä vain Suomen saaristossa, ei avomerellä oltaessa. - ne joilla on VHF-lupatorustus ja raruolaite käyttävät nijtä kuten täl1änkin saakka. Ei ole tarkoitus, että ruvettaisiin uudelleen suorittelemaan kursseja ja käymään tenteissä. - se että jatkossa uusiutuvat määräykset on ennekoivasti otettu VHFkoulutuksessa ohjelimldn on ihan oikein. - annetaan laitteiden valmistajien kehitellä laitteitaan, ja muutaman vuoden kuluttua niidenh.i.nnat ovat laskeneet murto-osaan siitä mjtä ue tänä päivänä maksavat. (Esim. GPS 5-6 vuotta sitten verrattuna täl1än päivään, hinta, kehitys). Meriturvallisuus huolettaa päättäjiä kovasti. Tässäkin kirjoituksessa on ennakkokaavailuja, jotka saattavat muuttua vuosien kuluessa, joten odotellaan aivan rauhassa mitä jatkossa todella tapal1tuu. Purjehtija-lehden kirjoituksessa on sekoitettu sopivasti asioita mitä tulee anlfOattiJi.ikenteessä toimiviin aluksiin ja toisaalta huvialuksiin. Kuuban uutta asiaa ilmaantuu, niin palaan asiaan tämän hyväksi havaitun MEJUTUULILAJSEN sivuilla, j o t e n VHF - terveisin SUVITUULI OF-7398 TIETOTEKNIIKAN LUOTETTAVAA LAATUA - AMMATTILAISELLE - HARRASTAJILLE Nautica 2000 merikartta - liitettävissä GPS-laitteisiin - käyntisatamien kartat ja ilmavalokuvat - omien muistiinpanojen tallennus - kysy lisää, kerromme mielellämme enemmän Kaikenkokoisille yrityksille joustava taloushallinnon järjestelmä Windows-NOVA - LASER -mikrotietokoneet - BROTHER- ja HP-tulostimet - Tarvikkeet, äänikortit, CD-asemat - Mikroverkot, koulutusta - Omille asiakkaille päivystys toimistoajan ulkopuolella Atk-Palvelu Ii. l\oskio Kerttulinkatu18, TURKU - - (921) 469 0964 9400- 527 786
SIISTI ONKAUNISTA Pidä Saaristo Siistinä ry on jo vuodesta 1969 tehnyt työtä suomalaisen saariston ja järviluonnon siisteyden hyväksi. Veneilijöille tarkoitetut Roska-Roope - jätehuoltopisteet ovat meidän rakentamiamme ja ylläpitämiämme. Teemme työtä myös veneilijöiden ympäristötietoisuuden lisäämiseksi. Siisteyden hinta ei ole suuri: 90 markalla pääset yhdistyksemme jäseneksi ja saat Roska-Roope jätepisteiden käyttöön oikeuttavan Roska-Roope -merkin. Jäsenenä saat vuosittain uuden Roska-Roope -merkin kotiisi postitettuna, jäsenpostia kaksi kertaa vuodessa sekä jäsenetuja yhteistyöyrityksiltämme. Veneilijänä voit saaristossa liikkuessasi seurata, mihin rahojasi käytetään. Me veneilijät olemme luonnon ystäviä - osoittakaamme se pitämällä siitä huolta. Täytä oheinen lomake ja muistuta seuratovereitasikin asiasta. Kiitos etlil ajattelet huomista jo tlinlilin! KYLLÅ KIITOS, haluan tukea tyOtanncja liittyä PSS ry:cen jäseneksi wodesta 1996allcacn. Saan Roska-Roope -merkin kotiinipostitcttuna. Maksanjäserunalcsun merkin mukanaseuraavallamaksulapulla. N imi :______________ _ Osoite: --------------- Postiosoite : ------------- Postimaksu maksettu. Halutessasi voit tukeaPSS ry:IA maksamalla itse postimaksun. Vastauslähetys Sopimusnro 20100/2165 Pidä Saaristo Siistinä ry PL 660, 20701 TURKU Voit ottaa meihin yhteyttä myös puhelimitse 921-232 5540, tai faxilla 921-250 0875. Hyvää veneilykesää toivoo
Osta asiantuntijalta turvallisesti GSM-puhelin Persoonallinen puhelin Sinulle, joka haluat erottua muista. tele-ässä Akselintie 11, p. 4691166.Ark. 8-17, la sulj. Jousitie 2, piispanristi, p. 468 111. Ark. 8 -17, la 10-13 tele-pörssi Yliopistonkatu 13, p. 4691188. Ark. 10-17.30, la 9-14 Länsikeskus, p. 46911TT. Ark. 10-18 , la 9-15 KOVASSA MERITUULESSA ILMAN PAITAA? ME TEEMME TURUSSA NEULEITA RYHMILLE. OMALLA LOGOLLA. PIENIÄKIN MÄÄRIÄ. KYSY LISÄÄ! neuleet knits Tehtaanmyymälät Turussa ja Piikkiössä PUH. (921) 2361 011 FAX (921) 2361 371 VALOKUVAUKSELLINEN vi/1-ca&JuVU/Jnevuoleen HUVITOIMIKUNTAA PYYDETTIIN KERTOMAAN VIIME KESÄN TAPAHTUMISTA JA MEHÄN KERROMME, KUITENKIN OLEMME TUNNETUSTI VERBAALISESTI LAHJATON JOUKKIO, JOTENKA TYYTYMINEN ON TEIDÄN KUVASATOON KYSEISESTÄ KESÄSTÄ. JA TARINA ALKAA!!!!!!!!!!!!!!!! JOS JOLLEKIN "KUNINKAALLISEN" MERITUULEN JÄSENELLE ON VIELÄ EPÄSELVÄÄ SE, ETTÄ HÄSTHOLM ON MERITUULEN "MEKKA", SELVINNEE SE AINAKIN NÄISTÄ KUVISTA. 27.5-95 JUHLALLINEN LIPUNNOSTO HÄSTHOLMIN KORKEIMMALLA KOHDALLA. KUVAN LIPUNNOSTAJAT KOMMODOORI JA VARAKOMMODOORI KESKITTYNEET ILMEET KERTOVAT KAIKEN (El 00 HELPPOO)
SAUNA TULI" VALMIIKSI" PIKAVAUHTIA SAMAN PÄIVÄN AIKANA OLIHAN ASIALLA ALAN AMMATTILAISET, ARMION HESSU(RAAPII PÄÄTÄ) JA MELKEIN KOKO MERITUULI. ERIKOIS KIITOS RISTO RIKELLE JOKA TOIMI LAUDE INSINÖÖRINÄ JA TIMPURINA. 27.5-95 VIETETTIIN MYÖS VARSINAISET AVAJAISET. JUURIKAAN MUISTIKUVIA El OLE, SENTÄÄN MUUTAMA VALOKUVA, JOISTA VALITSIMME SILLOISEN KOMMODOORIMME SAUNAN VIHKIMISEN, JOSSA SUOMALAINEN VALKOINEN VIIKINKI RIENTÄÄ KOLEASTA KEVÄTSÄÄSTÄ UUDEN SAUNAN SULOISEEN LÄMPÖÖN. 12.8-95 PIDETTIIN PERINTEISET MERITUULEN MESTARUUS KILPAILUT JOKA ALKOI AIRISTOHOTELLISTA JA PÄÄTTYI HÄSTHOLMIIN. LOPPUKIRIN SÄPINÖITÄ LAILAN JA EERIKIN VENEESTÄ KATSOEN KYL ON KIIRU. PJ\LKINTOJEN JAKOTILAISUUS JOHON, TASAVALLAN PRESIDENTTI (JOSTAIN SYYSTA) OLI ESTYNYT TULEMAAN , MUUTEN TILAISUUNOLI JUHLAVA JA MIELEEN PAINUVA. KUVASSA JAKAJANA ASKO JA ILKKA SAAJAPUOLEN EDUSTAJANA PALSION JARI. ONNEX OLKOON.
KILPAILUN JÄLKEEN AINA NI IN AHKERAT MERITUULILAISET TYÖSSÄ. HUVIMAJA TULI PYSTYYN JA PYSY, ELLEI PALJOA TUULE. 15.9-95 TALKOOT JA ILLANVIETTO ARVATKAA MISSÄ? k KUVA El OLE TUKHOLMAN UIVASTA NÄYTTELYSTÄ VAAN SAAREMME LAITURISTA SILLOIN KUN ON TYÖN JA KIVAN AIKA. UPEETA! HUVITOIMIKUNTA JÄRJESTI SAMANA ILTANAMYÖS "KUMIVENESUKKULASOUTUVIESTIKILPAILUN", JONKA VOITTI TOINEN VENEKUNTA (EMME MUISTA KUMPI}. PALKINTONA OLI SOUTAJAA VÄKEVÄMPÄÄ. TÄMÄN VOITTAJAT NAUTISKELIVAT VÄLITTÖMÄSTI . PAHOITTELEMME ETTEI KUVAAN MAHTUNUT MUITA VIESTIN VOITTAJIA, VIRHE KORJATAAN ENSI VUONNATAI SITTEN El. ANKARAN KILPAILUN JÄLKEEN KATSOMONPUOLI SAI ANSIONSA MUKAAN (NO SAI KILPAILIJATKIN) JONOTUSHOMMAKSI SE MENI JA NIIN KAUAN JUOMAA TULI KUN JONOA RIITTI . EPÄVIRALLINEN ENNÄTYS 10 PULLOA. KESÄ JATKUI MUTTA KUVAT LOPPUI, JOS LOUKKASIMME JONKUN TUNTEITA VALITUKSIA SAA JÄTTÄÄ.......TAI El SAAKAAN. HYVA MERITUULILAISET LAILA,IRJA,TIINA,RIITA JA TOMMI KI ITTÄVÄT JA TOIVOTTAVAT HYVÄÄ VENEILYKESÄÄ 1996
VALMISTAMME VALOKAAPELIT LAIVAKAAPELIT PUHELINKAAPELIT INSTRUMENTOINTIKAAPELIT IH�lll HELKAMA- KAAPELI Kalevantie 15 20520 TURKU Puh. 921- 372 122 Fax 921-372428 1nellne Luontoa säästävät pesuaineet GRAAFINEN PALVELUTALO Kaarningonkatu 1 1, 20740 TURKU Repro-Seppo Ky VAATIVATKIN PAINOTUOTTEET SUUNNITTELUSTA PAINOVALMIIKSI • esitteet • julisteet • kirjat • kutsut • • ilmoitukset • tarrat • ym. ym. ... • reprokuvausta • asemointia • DTP-palvelua (Mac & PC) • puh.921-4690 821 fax 92 1-4690 825 AJATKIVELLE, JITTA EI OLE MERKITIY MERIKORTIIIN. KUKAMAKSAA? Pohjola-yhtiöt, jos sinulla on venevakuutus Pohjolasta. Muuten maksat itse. Kysy lisää meiltä! POHJOLAl)YIITIÖT POHJOLA SUOMI-SALAMA EUROOPPALAINEN ILMARINEN
Jäsenrekisteri Veneilyseura MERITUULI ry. Jäsenrekisteri Veneilyseura MERITUULI ry. Nimi Nimi AaltoKalervo KordelinTapio Aalto Lasse KorpinenTimo Andersson Timo Koski Mia Antlla Jukka Koski Pertti AntilaKari KoskiTapio Antila Veli-Pekka Koskinen Veijo Armio Heikki Koskio Hannu Aulen Mika Kouvo Petri BergströmKaj Kuninkaanniemi Jukka BlomAri KurkijärviKalevi Blom Lisa KuuselaKari Blom Toni Kuusela Riitta Bogel Carl Kyläkoski Laila Erkkilä Heikki KämäriKari Haapaniemi Erkki Laakso Anneli Haapaniemi Seppo Laaksonen Marja Haaslahti Jukka Laamanen Erkki Haavisto Jouko Lahdenne Jorma Hakala Heikki Laine Pertti Hakala Pertti Lampi Ali HakonenKalervo LattuKari Haulivuori Pertti Lehtinen Matti HautalaKeijo LehtonenKari Juhani Hautala Petri Lehtonen Seppo Heilä Veikko Lindfors Erkki Heinonen Kunto LindströmKari Helle Rauno Lindström Pekka Hlavaty JanKristian LineriKirsi Hultama Risto Loiske Erkki Hurme Heikki LummejokiKari Huusko Pekka LuotoKimmo Hämeranta Markku LuotoTaisto Hämäläinen Reijo Maaniitty Jouko Hörkkö Jukka MalmbergKlaus Iitti Jorma ManderoosTimo Iivonen Mikko Martin Mika Iivonen Yrjö Merta Matti Immonen Pauli Metsävuori Erkki lsoeskeli Erkki Miettinen Lauri Jaatinen Jari Mikkonen likka Johansson Ari Murto Timo Johansson Markku Mähönen Mauri Jokila Reino Mäkelä Markku Juhe Tapani MäkeläTimo Jukkala Esko Mäkinen Ritva-Liisa Jäppinen Jukka Mäkitalo Risto Järvinen Antti Mäntylä Petri Järvinen Jarkko Määttänen Sirpa KaameTarmo Niemi Hannu Kaasalainen Ove Nummelin Raimo Kangas Lars Nykänen Pentti Kantele Asko Nääppä Mauri Karhu Hannu Ojala Seppo Karlsson Hannu PackalenMika Kaskinen Jukka Packalen Per Erik Kauppila Jarmo Pajala Jukka Kellosalo Antti Pajunen Pekka Keppola Juha-Pekka Palsio Jari Kielo Jarmo PaunaTapio Kirjavainen Mika Pehrsson Harri KoivuToni Pekkala Jaana Koivulanaho Kunto Peltola Lassi
RkJQdWJsaXNoZXIy NDI2OTg=