Olemme laajentaneet valikoimaamme voidaksemme palvella entistä parem��n ; NAUTIKULMASTA 4�- Westerbeke-MERIDIESELIT 12-108 hv Magma-VENEGRILLIT, kaasu tai hiili Westerbeke-GENERAATTORIT 4-2,5 hv Navigator-UISTELUMOOTTORI 2-3,5 hv Kasco-JÄÄNESTÄJÄT 2,5 ja 3/4 hv Meissner-VINSSIT Todd-VENEISTUIMET Septik-tankkien TYHJENNYSLAITTEET 'Ii 'Ii� �-'11 � 'litp.,r,� • AURINKOPANELIT •VHF-puhelin, GME Electrophone alk. 1.410,- 2.850,- • 16 mmPALMIKOITU KÖYSI 15,•m • K AIDEVERKKO 10,• m • PURJEHDUSKÄSINEET alk. 110,• • KMP 2000 DIESELLÄMMITIN 4.450,• T OSI , eoULL I SESTI . • POIJUT • KETTINGIT • SAKKELIT • Arimar- jaVicmoreKUMIVENEET alk. 4.950,• • Arimar-PELASTUSLAUTAT alk. 8.900,· • SidepowerKEULAPOTKURIT 4-10 hv alk. 8.900,- NAUTIKULMA OY CATCENTER Humalistonkatu 11, 20100 Turku 1r ( 02) 250 3444, fax -251 8470 HUOM! Liike avoinna 1.4.-30.6. ma-pe 8-18, la 9-14. KOMMODOR/N TERVEISET Viime vuonna ennustelin aktiivisempaa vuotta, sekii vene-ja 1arvikekaupalle, että it e veneilykesälle. Ennustus oli oikea, mikä näkyi sekä merellä että vierassatamissa. Tosin kauden pituus oli selvästi aikaisempia vuosia lyhyempi, johtuen ehkä kovasta talvesta, kylmästä keväiistä ja alkukesästä. Maarianhaminan sesonki oli kuulemma vain n. 6 viikkoa, mutta sitäkin vilkkaampi. Tämä ilmiö heijastui myös omaan seuraamme Merituuleen. Tapahtumissa kävi yli kaksinkertainen veneja jäsenmäärä edellisiin vuosiin verrattuna. Mm. avajaisissa sekä MM-kilpailuissa oli yli 40 venettä, joka oli jo näkymä Hiistholmin pienen laiturin ympärillä. Kotikaupunkimme veneilykesän kruunasi Tali Ships Racen poikkeaminen Turkuun, joka osoitti mikä on todellinen Suomen veneilymekka. Lähtöpäivänä olisi voinut melkein kävellä kastumatta Airiston yli veneitä pitkin. äky oli sitii luokkaa ettei se koskaan varmaankaan toistu, eikä häviä näkijän silmistä. Pelkoni valtiovallan puolelta tulevista maksuista osoittautui onneksi ennenaikaiseksi; ALV-1odi tuksia kysyttiin tuskin keneltäkäiin ja veneverokin hukkui suurempien poliittisten asioiden alle kuten EMU ja kauppojen aukioloasial. Lieneeköhän kunnallis- ja EU-vaalit vaikuttaneet tällä kertaa venekansan eduksi. Myöskään suuri kohina EU tullirajan tulemisesta mantereen ja Ahvenanmaan väliin ei vaikuttane mitään suomalaiseen veneeseen, vaan bunkkerima1ka1 jäänevät edelleen Maarianhaminan ja Ruotsin välille. Veneily eura Merituulen viime vuosi oli myös vauhdikas. Uusia aktiivisia jäseniä tuli roppa kaupalla ja katsastettuja veneitä oli enemmän kuin koskaan. Tämä kertonee, että muutama vuosi sitten tehdyt jäsenmaksu/katsastu maksupäätökse1 olivat seuran päätavoitteiden suhteen oikea ratkaisu. Junioritoiminta saatiin potkaistua käyntiin ja tapahtumia oli tuhka tiheään. Kesäeskaaderi oli äistä huolimatta osanottajarikas, sekä purje- että moottorivenepuolella. Syksyn Välimerieskaaderi tehtiin nyt Ranskaan, jossa neljä Merituulen lippua liehui monessa uudes a satamassa. MM-kilpailut olivat sähinää tiiynnä. Voittamisen ja häviämisen 3 syitä pohdinaneen jälleen pitkään eri yhteyksissä. Myös löytyi uusi "ammallitaitoinen'" arvos1elijaporukkakin joiden ehkä olisi syytä osallistua aktiivisemmin järjestelyihin, tai vain katsoa itseään peilistä. Talvenkin tapahtuma! olivat niin väkirikkaita, että varatut tilat tahtoivat joka tilaisuudessa loppua kesken. Syyskokouksessa tehtiin jälleen radikaaleja päiitöksiä. joten laajempi läsnäolo olisi arvostelujen välttämiseksi toivottavaa. Poissaolijahan aina tyytyy tehtyihin päätöksiin. Piiätös edelleen jatkaa sekä Veneily- että Pu1jeh1ijaliiton jäsenenä, jatkaa seuran perinnettä sekä matka- eitä kilpaveneilyseurana. Oman saaritukikohdan hankinlapäätös, sekä mahdollinen rahoitus sai myös syyskokouksen siunauksen. Liittymismaksun korotus, saanavaimien säilytyspäätös, sekä kiuas- ja puuhankintapää1ökset olivat myös syyskokouksen satoa. Jäsenmaksun koro1uspaineetkin olivat kovahkot, mutta päätettiin siirtää ainakin vielä toistaiseksi, toivoen aktiivisempaa talkootoimintaa, sekä niukempaa vaatimustasoa tukikohdissa. Muistettava kuitenkin on, että päiitösten toteuttaminen vaatii aina 1oimenpitei1ä tai työtä, eikii seurassa ole yhtään palkattua toimihenkilöii, vaan kaikki tapahtuu vapaaehtoistyönä, jahka vakituiselta työltään tai vapaa-ajaltaan kerkiää. Kanna1us1uotteiden ostoaktiivisuus näyttää edelleen olevan pakonomaisen tapaista, vaikka mielestiini seuran lipun ja viirin liehuttaminen tai T-paidan kantaminen pitäisi ennemmin olla iloinen oikeus kuin pakko. Seuramme tapoihin on jo useita vuosia kuulunut saaritukikohtien 1alviku1110011 laitto syksyllii sekä toimintakuntoon laitto keväisin; kiitos tästä kuuluu yhteistyökumppaneillemme. sekä aktiivijäsenille. Ikävän siiväyksen tukikohtien syysraporteis a kuitenkin edelleen antaa tukikohtien siisteys, aina roskapusseihin ja kalanperkuujätteisiin asti. Korostan jiilleen sitä tosiseikkaa, että tukikohdat ovat koko jäsenistön käytössä, kuin oma kesäpaikka ja pitäisi olla lähtiessä samassa kunnossa kuin tullessa pilkottuine puineen. makeavesinecn, ekä siisteydeltään. Saari-isännät eivät ole mitään saarien talonmiessiivoojia, vaan hallituksen ja seuran edustajia saarella lähinnä satamakapleeneja/i iinnöitsijöitä. Sekä vanhoja että uusia tapahtumia on jälleen tulossa ensi kesänä. Ne onnistuvat vain jos järjestelyihin saadaan vanhoja ja uusia aktiivijäseniä uusine ideoineen. Toimikuntien työtä pitäisi mielestäni kannustaa ja arvostaa enemmän nykyisen arvostelun sijasta. Mielestäni motoksi pitäisi ottaa tapa, jossa arvostelun sijasta kerrotaan, miten pitäisi tehdä, tai mieluiten osallistua itse jä1jestelyihin. Olenkin usein ehdottanut että seuraan pitäisi perustaa uusi toimikunta, johon valitaan ne henkilöt jotka eivät ole tyytyväisiä nykyiseen toimintaan. Toivon että kesätapahtumista tulee hauskoja, eivätkä ne häirit e itse pääasiaa eli veneilyä. Hauskaa ja iloista veneilykesää toivottaen. Ko111111odori Ari B/0111
.. 10/MIHENKILOT Veneilyseura Merituuli ry toimihenkilöt Hallitus: Kommodori Varakommodori Tapio Koski Lisa Blom Raimo Rike Tommi Ruostepuro Varainhoito Tilintarkastajat Varatilintarkastajat Julkaisutoimikunta Huvitoimikunta Tekninen toimikunta Junioritoimikunta KR&Kilpapurjehdus Saaritoimikunta Ari Blom likka Mikkonen Markku Westerlund Juha Vasanen ja Heikki Armio Rauno Rike ja Malli Lehtinen Kunto Koivulanaho pj. kokoaa toimikunnan Tommi Ruostepuro pj. Laila Kyläkoski Riitta Kuusela Heikki Armio pj. katsastusmiehet Jari Palsio pj. kokoaa toimikunnan likka Mikkonen pj. Erik Spakström Tapio Koski Ari Johansson Erkki Loiske pj. Antero Siro Kari Suvanto Ossi Seppälä Antti Lehtonen Irja Rike Tiina Ojala Jari Palsio Risto Vaino Jouko Haavisto Rockelholm saari-isäntä Pennäs saari-isäntä Hästholm saari-isäntä Katsastusmiesten puhelinnumerot: Heikki Armio Risto Hultama Pekka Huusko Yrjö Iivonen Matti Lehtinen Erkki Lindfors Mauri Nääppä Raimo Rike Rauno Rike Harras Rutanen Vesa Tiensuu koti 4 10/MINTAKALENTERI 1997 Tammikuu Kerhoilta (Pertti Dunker) Kesäkuu Juhannustanssit 15.1.-97 21.6.-97 Helmikuu Vene 1997 näyttely Kesä-heinäkuu Kesäeskaaderi 7.2.-97 27.6.-13.7 Maaliskuu Kerhoilta Elokuu Pu1jehduskilpailu 19.3.-97 16.8.-97 Huhtikuu Kerhoilta+kevätkokous Syyskuu Päättäjäiset+lipunla ku 16.4.-97 13.9.-97 Toukokuu Keväteskaaderi Syyskuu Väli111erenpu1jehdus 17.5.-97 vko 39 Toukokuu Avajaiset+lipunnosto Marraskuu Syyskokous 24.5.-97 19.11.-97 Toukokuu Saaritalkoot Joulukuu Pikkujoulu kcvät-97 5.12.-97 .. MERITUULILAINEN 1997 S/SALTO Kommodorin terveiset.............................. 3 VMT Kesäeskaaderi Toimihenkilöt............................................ 4 itäiseen Ruotsiin29.6-12.7. -97 .............. 40 Toimintakal enteri1997 ............................. 5 Fair Play kilpailun satoa ......................... 42 Merituulilainen1997 sisältö..................... 5 Volvo Penta vinkit! ................................. 43 Hästholm................................................... 6 Merimies huumoria ................................ 45 Västra Rockerholm................................... 7 Uusi vesiliikennelainsäädäntö Pennäs....................................................... 8 parantaa turvallisuutta ............................ 46 Säännöt ................................................... 10 Merisää ................................................... 48 Veneiden katsastuksesta.......................... 14 Turun Kaupungin saaret ......................... 49 MM-kilpailut 17.8.1996 ......................... 18 Meripelastajilla juhlavuosi ..................... 50 Merituulen mestarit ................................ 19 Hätätapauksis a käytettävä Marinel Thunderboat1997 tiedote......... 22 hälytysnumero ........................................ 51 Kisakalenteri........................................... 28 Syys eskaaderi Ranskaan........................ 52 Kolme viikkoaVirossa............................ 30 Kuvakimara merituulen touhuista1996 .. 64 Jos merellä sattuu haveri. . . ..................... 33 Jäsenrekisteri.......................................... 86 Bornholmin kultainen maastonnuppi ..... 35 Venerekisteri........................................... 92 On valittava oikea väylä - Sinustako vuoden veneilevä viestinnällekin ! ...................................... 38 Merituulilainen....................................... 97 lnfoa ja havaintoja merituulilaisille........ 39 Jäsenanomus / Tietojen muutosilmoitus. 98 5
KARTTA 744 .. HASTHOLM 60.12,8 21.57,0 Hä tholm on uusin seuramme saaritukikohdista ja sitä voidaan kutsua nykyään jopa ns. kotisatamaksi. Saari on kokonaisuudessaan seuran käytössä ja siellä on ponttoonilaituri poijuineen, mutta myös joukko rantakoukkuja saaren etelä- ja pohjoiskärjessä ja saareen on helppo rantautua lähes joka puolelle. Saari on lähes kaikilta tuulilta suojainen, joskin kevään ja syksyn pohjoismyrskyt saattavat joskus haitata. Olemme rakentaneet sinne aunamökin, puuceen sekä grillikatoksen, joskin työt ovat vielä osittain kesken. Saarella jä1jestetään seuran tärkeimmät kesätapahtumat, kuten avajaiset, purjehduskilpailut ym.ym. Usein illanvietot keskittyvät laiturin läheisyyteen venyen aina pikkutunneille asti, joten hiljaisuutta ja rauhaa kaipaavien kannattaa rantautua saaren muihin osiin. Seuramme isäntänä saaressa toimii Antti Lehtonen ja saaren omistaa Hans Åberg, jolla on venetelakka Käldön saaressa. 6 VASTRA ROCKERHOLM --- 18 - - - - Seuran vanhin saaritukikohta sijaitsee Nauvon eteläpuolella upean venereitin varrella. 60.06,2 21.52,5 Tukikohdassa on hyvä laituri ja poijut. Ankkuri ei paikassa oikein pidä ja pohjassa on paljon poijupainoja, joihin ankkuri saattaa tarttua. Laiturilla on mukava i tuskella ja katsella veneiden menoa vilkkaalla reitillä. Laiturin läheisyydessä on grilli sekä savustusuuni. Pieni mutta hyvä sauna luovat miellyttävän tunnelman ja hotelli helpotuskin löytyy kauempaa saunan takaa. Tukikohta on erittäin herkkä luoteen ja idän välisille tuulille, sekä väylällä kulkevien veneiden aallot kannattaa ottaa huomioon venettä kiinnitettäessä. Seuramme isäntänä tukikohdassa toimii Kari Suvanto ja paikan omistaa kalastaja Henrik Karlsson, joka asuu Östra Rockerholmi sa yhteysaluslaiturin luona. Hän käy usein tukikohdas a ja häntä on hyvä käydä tervehtimässä. Häneltä voi usein ostaa tuoretta kalaa. Tukikohdan ulkopuolella saa myös kalastaa rajoitetusti. 7
.. PENNAS 60.16,3 21.33,4 Hou ts Penniis sijaitsee Houtsalan länsipuolella ja tukikohtamme on saaren länsikärjessä. Tukikohdan vuokrasopimu kestää nyt vuoden kerrallaan ja on irtisanottava kesäkuun loppuun mennessä. Todennäköistä on että ensi kesä (-97) on viimeinen kesä Pennäsissä, joten käytä paikkaa ahkerasti. Seuran pyrkimys on pitää paikkaa siihen asti kunnes samalta suunnalta löytyisi hinnaltaan ja tuuliolosuhteiltaan meille sopivampi paikka, mutta saattaa olla että paikka on liian kallis pidettäväksi siihen asti. Muistettava kuitenkin on, että paikka on palautettava alkuperäises ä kunnossa vuokrakauden päättyessä. Niemenkärjen eteläpuolella on moottorivenelaituri poijuineen ja sen luona on myös sauna, puucee sekä grilli. Paikka on erittäin rauhallinen ja viihtyisä ja saunan jälkeen on hienoa istua grillillä ja seurata auringonlaskua. Pohjoispuolella on laituri, jonka edessä vettä on yli 2 111, mutta sieltä on saunalle aika hankala kulkureitti. Tukikohta on erittäin herkkä lännen puolisille tuulille. Seuramme isäntänä tukikohdassa toimii Ossi Seppälä ja paikan omistaa Erik Jansson. 8 Saaritukikohtiemme rakentaminen ja kunnossapito on tehty ja tullaan tekemään talkootöinä saariisäntien ja saaritoimikunnan johdolla ja päätökset niistä tehdään yleensä vuosi-ja syyskokouksessa. Uusi saaritoimikunta on intoa täynnä, joten talkoita tullaan järjestämään kaikissa tukikohdissa. Niiden kunto ja viihtyisyys on koko jäsenistön vastuulla. Käytä siis tukikohtaa kuin omaasi. MUlSTATHAN - Autathan kanssaveneilijää hänen rantautuessaan - Siivoathan jälkesi ja viet roskat mennessäsi - Muista jättää pilkottuja puita myös seuraaville saunojille - Tarkista grillipaikka tulipalon varalta - Täytä makeavesiastiat mahdollisuuksien mukaan - Ethän käytä merivettä kiukaas a - Älä häiritse luonnon rauhaa esim lintujen pesimisaikaan - Ki1jaathan käyntisi vieraski1jaan, koska sen perusteella ratkaistaan aarit·ukikohtien käyttöaste ja tulevaisuus Ari Blom APX-METALLI OY Autoilijankatu 30 20780 Kaarina Puh. (02) 4090 550 Telefax (02) 4691 550 TILAUSKONEPAJA Al-rakenteet Ruost. ja haponkest. tuotteet Teräsrakenteet ja -putkistot 9
.. SAANNOT I NIMI, KOTIPAIKKA JA KIELI 1 § Yhdistyk en nimi on Veneilyseura MERJTUULl r.y. ja sen kotipaikka on Turku. Näissä säännöissä nimitetään yhdistystä seuraksi. Seura on perustettu 12.01.1983 ja seuran kieli on suomi. II SEURA TARKOITUS 2 § Seuran tarkoituksena on kehittää ja edistää veneilyä, venetuntemusta sekä vesillä liikkumisen tietoja ja taitoja. III TARKOITUSTEN TOTEUTTAMI E 3 § Tarkoitustaan seura toteuttaa: 1. Ta,joamalla jä enilleen - koulutustoimintaa - valmennus- ja ha1joitustoimintaa - nuorisotoimintaa - vaiistu - ja kasvatustoimintaa - kuntoliikuntaa, ekä - muuta samantapaista toimintaa tavoitteenaan kasvattaa yhteiskunnalle ruumiillisesti ja henkisesti vireitä ja hyödyllisiä kansalai ia. 2. Kiinnittämällä ehdotusten, anomusten ja aloitteiden kautta toiminta-alueensa viranomai ten ja muiden yhteisöjen huomiota, sekä välittämällä voittoa tavoittelematta jäsenilleen veneilyvälineitä ja asu teita. 3. Toimintansa tukemiseksi seura voi hankkia varoja jä,jestämällä arpajaisia ja veneilyyn liittyviä kilpailuja. Tarvit1aessa seura hankkii toimintaansa asianmukaisen luvan. 4 § Seura on Suomen Pu1jehtijaliitto r.y.:n ja uomen Moottoriveneliitto r.y.:n jäsen joita näissä säännöissä kutsutaan liitoksi sekä Suomen Valtakunnan Urheiluliiton Varsinais-Suomen piiri r.y.:n jäsen jota näi sä säännöissä kutsutaan piiriksi. 5 § Seuran tunnuksena on Merenkulkuhallituksen vahvistama lippu. Sen käyttämisestä määrätään tarkemmin lippuohjei a. IV SEURA JÄSE ET 6 � Seuran jäseniä ovat: 1. Varsinaiset jäsenet,jotka ovat uorittaneet syys10 kokouksen määräämän vuo ittaisen jäsenmaksun. 2. Juniorijäsenet, joiden ikäraja on yhdenmukainen uomen Purjehtijaliitto r.y.:n määrittelyn kanssa. 3. Seuran jä enet hyväksyy hallitus. 7 § Hallitus voi erottaa seurasta jäsenen, joka - laiminlyö jäsenmaksunsa suorittamisen - Rikkoo lakeja tai esiintyy hyvän veneilyhengen vastaisesti. - toimii seuran, liiton sekä piirin sääntöjen ja tarkoitusperien vastai e ti. Hallitus voi päättää erottamisasiasta, kun vähintiiän viisi sen jä entä on saapuvilla ja erottamispäätös on piilevä, kun vähintään neljä hallituksen jäsentä siihen yhtyy. Erotetulla on oikeus vedota seuran euraavaan kokoukseen. Vetoomus on annettava kirjallisesti tiedoksi seuran hallitukselle 14 päivän kuluessa ki,jalli ·en erollamispäätöksen tiedoksisaantipäivästä tätä päivää lukuunottamatta, jolloin hallituksen tulee saartaa päätöksen ä seuran seuraavan kokouk en ratkaistavaksi. Kokouk e sa vaaditaan hallituksen tekemän päätöksen vahvistamiseksi vähintään 2/3 äänestyksessä annetuista äänistä. Jiisenellä on oikeus erota eura ta tekemällä siitä ki,jallinen ilmoitus hallitukselle tai sen puheenjohtajalle. Jäsen voi ilmoittaa erostaan myös suullisesti seuran kokouksen pöytäki,jaan merkittäväksi. V JÄSE MAKSUT 8 § Seuran jäsenet suorittavat seuralle siihen liittyessään liittymismaksun ja vuosittain jäsenmakuna vuosimaksun, joiden suuruus määrätään syyskokouksessa vuosittain. Seura pitää yhdisty lain edellyttämää jäsenluettcloa. VI SEURAN VARSINAISET JA YLIMÄÄRÄISET KOKOUKSET 9 § Seura pitää vuo irtain kaksi varsinai ta kokousta, joista vuosikokous pidetään helmihuhhkuussa ja syyskokous loka-joulukuussa. Kokouksen paikan ja tarkemman ajan määrää hallitu . Ylimääräinen kokous kut utaan koolle. kun hallitu kat oo sen tarpeelliseksi tai kun 10 seuran jäsentä taikka vähintään 1/10 seuran jäsenistä sitä ki1jallisesti hallitukselta pyytää erityisesti ilmoitettua asiaa varten. Tällaisissa kokouk issa kä itellään ainoastaan kokou kutsussa mainitut asiat. Kutsu varsinai een ja ylimääräiseen kokoukseen on julkaistava vähintään 7 päivää ennen kokousta - sanomalehti-ilmoituksella seuran varsinaisen kokouksen määräämässä lehdessä tai - ki1jalli ena ilmoituksena jäsenille. 10 § Vuosikokouksessa käsitellään 1. Kokouksen avaus 2. Valitaan kokoukselle: a) puheenjohtaja b) sihteeri e) kaksi pöytäki1jan tarkastajaa d) ääntenlaskijat 3. Todetaan läsnäolijat 4. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 5. Esitetään vahvistettavak i hallituksen laatima vuosikertomus edelliseltä toimintavuodelta. 6. Esitetään tilikertomus ja tilintarkastajien lausunto sekä päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta. 7. Päätetään vastuuvapauden myöntämisestä asianomaisille. 8. Käsitellään muut esityslistalla olevat asiat ja jäsenten esittämät asiat, jotka on kirjallisesti jätetty hallitukselle vähintään neljä päivää ennen kokousta. 9. Kokouksen päät1äminen. 11 § Syyskokoukse sa käsitellään 1. Kokouksen avaus 2. Valitaan kokoukselle: a) puheenjohtaja b) sihteeri c) kaksi pöytäkirjan tarkastajaa d) ääntenlaskijat 3. Todetaan läsnäolijat 4. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätö valtaiuus 5. Vahvistetaan tulevaksi toimintavuodeksi a) hallituksen laatima tulevan vuoden toimintasuunnitelma b) hallituk en laatima tulevan vuoden tuloja menoarvioehdotu c) liittymismaksun ja jäsenmaksujen suuruudet 6. Valitaan seuraavaksi toimintavuodeksi seuran kommodori. 7. Valitaan seuraavaksi toimintavuodeksi seuran varakommodori. 8. Valitaan muut hallituk en jäsenet erovuoroisten tilalle. 9. Valitaan kaksi tilintarkastajaa ja heille varatilintarkastajat. 10. Valitaan puheenjohtajat ja jäsenetkutakin seuran ohjelmas a olevaa toimintamuotoa edustavaan jaostoon sekä muut tarvittavat toimihenkilöt. 11. Valitaan edustajat liiton ja Suomen Valtakunnan Urheiluliitto r.y.:n jäsenliittojen vuosi- ym. 11 kokouksiin tai annetaan hallitukselle valtuudet henkilöiden valitsemiseksi. 12. Päätetään missä lehdissä kokouskutsut ja tiedonannot saatetaan jäsenten tiedoksi. 13. Käsitellään muut esityslistalla olevat asiat ja ne jäsenten esittämät asiat, jotka on kirjallisesti jätetty hallitukselle vähintään neljä päivää ennen kokou ta. 14. Kokouksen päättäminen. 12 § Kokouksessa ratkaistaan asiat yksinkertaisella äänten enemmistöllä, mikäli asian ratkaisemisesta ei näissä säännöi ä toisin säädetä. Henkilövaaleissa äänten mennessä tasan vaali ratkaistaan arvalla,muissa asioissa se mielipide voittaa, johon kokouksen puheenjohtaja on yhtynyt. Kaikissa kokouksi ·sa suoritetaan vaadittaessa äänestys suljetuin lipuin. Jokaisella varsinaisella jäsenellä on yksi ääni. Valtakirjalla ei saa äänestää. VII SEURAN HALLINTO 13 � Seuran toimintaa johtaa ja sen talouden hoidosta sekä omaisuudesta huolehtii ja vastaa syyskokouksen valitsema hallitus. Hallitukseen kuuluu: - Kommodori puheenjohtajana - Varakommodori varapuheenjohtajana - neljä muuta jäsentä. Hallitus valitsee - sihteerin ja - taloudenhoitajan Kommodori ja varakommodori valitaan syyskokouksessa vuodeksi kerrallaan, hallituksen muut jäsenet valitaan kahdeksi vuodeksi siten, euä kaksi jäsentä on erovuorossa vuosittain. Ensimmäisenä vuotena määrätään erovuoroiset arvalla,sitten vuoron mukaan. Hallitus voi valita avukseen toimikuntia tai toimihenkilöitä, jotka se katsoo tarpeelliseksi. 14 § Hallitus kokoontuu kommodorin kutsusta tai hänen toimeksiannostaan ja on päätösvaltainen,kun vähintään neljä sen jäsentä puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja mukaanlukien on saapuvilla. Kommodorin ollessa estynyt hoitamasta tehtäviään toimii varakommodori hänen sijaisenaan. Mikäli hänelläkin on este, hoitaa vanhin hallituksen jä en kommodorin tehtäviä. Seuran nimen kirjoittavat kommodori tai varakommodori jompikumpi yhdessä sihteerin kanssa. Hallituksen tehtävänä on erityisesti 1. Toimia seuran ylimpänä toimeenpanevana ja valvovana elimenä niin, että euran tarkoituksen ja tavoitteiden mukai et toiminnat toteutetaan
suunnitelmien mukai esti. -· Olla vastuus ·a seuran toiminnasta lakien ja as1.:1ustcn mukaisesti. . Suunnitella ja kehittää seuran kokonaistoiminlaa sekii johtaa seuran toimintaa seuran tarkoituksen ja tavoitteiden mukaisesti. 4. Vahvi taa tehtävänjako keskuudessaan sekä valita tarvittavat valiokunnat ja työryhmät suorittamaan niille määrättyjä hallitukselle vastuulli ia tehtäviä. S. Vastata seuran ulkopuolelle suuntautuvasta toiminnasta. 6. Vastata liiton ja sen jäsenliittojen ja piirien sääntöjen ja ohjeiden seuralle asettamista velvoitteista. 7. Vastata euran kokousten antamista velvoitteista. 8. Pitää jäsenluetteloa. 9. Hoitaa seuran taloutta. 10. Hoitaa seuran tiedotustoimintaa. 11. Hyväksyä ja erottaa seuran jäsenet. 12. Ryhtyä kaikkiin niihin toimiin, joita euran etu vaatii. 13. Luovuttaa tilit tilintarkastajille tarkastettaviksi viimeistään kaksi viikkoa ennen vuosikokousta. Tilintarkastajien tulee antaa ki,jallinen lausuntonsa hallitukselle viimei tään viikkoa ennen vuosikokousta. 1S § Seuran toimintavuosi ja tilikausi on kalenterivuosi. VIII MUITA MÄÄRÄYKSIÄ 16 § euran veneluetteloon merkitään kaikki ne jäsenten veneet, jotka vuosittain on seuraan rekisteröity ja määräajoin suoritetu sa katsastukes a hyväksytty rekisteröintikelpoi eksi. Katsastuksen yhteyde sä veneen omi rajalle annetaan katsastu todistus, johon katsastusmerkitään. Vasta katsastusmerkinnän saatuaan on veneen omistajalla oikeus käyttää veneessään seuran lippua. Seuran veneluetteloon merkitty vene ei saa kuulua samanaikaisesti toiseen vastaavanlaiseen seuraan. 17 § Seuran keskuudessa voidaan perustaa jaostoja herättämään harrastusta seuran tarkoitusperien ja pyrkimysten erikoi aloihin. Jaostot toimivat joka suhteessa seuran vahvistamien ääntöjen ja määräysten mukaisesti. 18 § Näiden ääntöjen muuttamisesta päättää seuran kokous. Ollakseen pätevä on päätösten saatava läsnäolevien äänioikeutettujen jäsenten 3/4 ääntenenemmistön kannatus kahdessa perättäise sä vähintään 14 päivän välein pidetyssä kokoukses a. 19 § Seuran purkamista koskeva päätös on tehtävä kahdessa, vähintään kahden kuukauden välein pidetyssä kokouksessa ja päätöksen on saatava molemmissa kokouksissa vähintään 4/5 kannatus ääne tyksessä annetui ta äänistä. 20 § Seuran purkautuessa luovutetaan sen jäljelle jääneet varat johonkin I u1jehdusurheilua ja veneilyä edistävään tarkoitukseen. Varojen jaosta päättää purkupäätöksen tehnyt jälkimmäinen kokous yksinkertaisella äänten enemmistöllä. 21 § en lisäk i, mitä näissä säännöissä on määrätty, noudatetaan voimassa olevan yhdistyslain määräyksiä. VENEKUOMUT JA PEITTEET VENE/STUIMET JA PATJASTOT SAP-ALUMIINIRAKENTEET lfeilli�O" KUORMAKATU 4 20380 TURKU PUH. 2538 777 12 -•• ..r� Suoritamme kaikkea pintakäsittelyä siirrettävällä kalustolla koti- ja ulkomailla sekä laitoksellamme Maskussa 0 Laivateollisuus 0 Konepajateollisuus 0 Öljynjalostamot 0 Paperiteollisuus 0 Energialaitokset 0 Satamalaitokset 0 Rakennusteollisuus 0 Teräsrakenteet 0 Nostolava-autopalvelut Pintakäsittelylaitoksemme ® 7 ha tontti, hallit 3600m2 l Nosturit 5 kpl 3-20 tn Omaa rautartitä 3,5 km Valtatie 8 varrella, Turkuun 15 km Palveluksessamme n. 120 henkiloä Aurakorro Oy Maskuntie 163, 21250 MASKU puh. (02) 438 6900, fax (02) 438 6810 13
VENEIDEN KATSASTUKSESTA Taas on tullut aika miettiä veneen kevätkunnostusta ja katsastusta. Vanhat katsastusohjeet ovat edelleen voimassa. Mitään muutoksia ei ole tullut. Ainakaan liitot eivät ole sellaisista tiedottaneet. Hultaman Rippe kävi katsastajien kertauskurssin nyt helmikuussa ja kertoi terveisiä, että siellä oli kiinnitetty huomiota seuraaviin asioihin. • Uusi vesiliikenneasetus tuli voimaan helmikuun alussa ja siellä määrätään yli 5 m pitkälle purjeveneelle tai moottorilla liikkeellä olevalle veneelle eräitä turvavarusteita. Nämä varusteet ovat jo lähellä katsastusvarusteita alemmissa luokissa ja tällaiset veneet voikin vaikka katsastaa. • Jos ostatte uusia kelluntapukineita kannattaa tarkastaa, että niissä on merkintä hyväksymisestä. Näitä ovat mm. CE-merkintä, Suomen standardisoimisliiton merkintä, Merenkulkuhallituksen merkintä. Katsastusvaatimukset sisältävät suosituksen, että kelluntavarusteet ovat hyväksyttyä tyyppiä. • Maasähköjärjestelmistä painotettiin, että kaikissa veneissä pitäisi olla vikavirtasuoja. Tämä estää sähköiskun, jos 220 V laitteisiin tulee jokin vika. Laitteet maksavat muutaman satasen, mutta voivat pelastaa hengen. Alla olevasta taulukosta näkyy, että seuramme veneiden katsastus on lähes alkuvuosien vertaisessa huimassa nousussa. Toivottavasti tämä positiivinen kehitys jatkuu. Tavoitteenahan on, että kaikki seuran veneet olisi myös katsastettu. Katsastetut veneet 1985 - 1996 120 ------------------------ 100 80 60 40 20 0,,,,__ _ __,___ _ __,_ __ ...._ _ _,___-1----+ -- <----+- -+-- --+- -- ---l COCO "' "' CO "' §! 14 gi (J) "'"' -♦-Yhtp., · - lf- - ·Yhtmv ---+--yhteensä Vuonna 1996 katsastettiin jo yhteensä 119 venettä, joista purjeveneitä oli 64 ja moottoriveneitä 55. Kaikille katsastusmiehille kiitos viimevuotisesta työstä. Erikoiskiitos kuluu Pekka Huuskolle, jolla oli yli kolmekymmentä katsastuskäyntiä. Tämä vastaa jo yli viikon työpanosta. Heikki Armio PS NYT MYÖS VENEIDEN KOSTEUSMITTAUKSET MAHDOLLISIA. Katsastusmiesten puhelinnumerot: Heikki Annio Risto Hultama Pekka Huusko Y1jö Iivonen Matti Lehtinen Erkki Lindfors Mauri Nääppä Raimo Rike Rauno Rike Harras Rutanen Vesa Tiensuu koti työ matkap. L :iJ :iJ il Ll!I :iJ ,!' ,M . ,!' lh ii LliJ il :iJ :iJ LliJ . lf#tl!l@/lit@-�•.jJ@ ,� �l�@@tt pi.8.1 \\Ytiflfl'LL!l:ffeit@@ '!•�l:�s�h�n�a�e�j �( • �O � 0 0 millaristot. Valmistaja Telef lex inc. 1', PLEASURE CRAFT amrnrn1 illiiiiliiilillill Sm in o k o k tt i o a r n e o i d h i in t y j l a ei v s e im to piin merilaitteisiin. Alumiini- ja teräspolkunl yleisimpiin perä- ja s1säperämo0Horeihin. Pakosarjat ja tarvikkeet Mercruiser. OMC ja Volvo Penta bensiini moolloreihin. <E:s11aSiar. Hydrauliohjaukset huvi- ja työveneisiin. Valmistaja Teleflex (Canada) Lld. Sierra.Jlsupply Huolto- ja kulutusvaraosat yleisimp m i, o n o p t e t r o ä r - e, j h a in sl . säperä15 Uudet bensiini rivi 4, V6 ja VB merimoottoril suoraan väsyneen Mercruiserin, OMC:n lai Volvo Penlan liialle. Apulaitteineen tai perusmoottorlna. liman vetolaltella Teho 140-410 hv. Orbitrade Marin Huolto- ja kulutusvaraosat Vo lvo-Penta bensiini- jadiese l-merimoottoreihin sekä veto lailteisiin TEMPO ,·
Tieteen palveluksessa. Jl:,EGB.G WALLAC Osta asiantuntijalta turvallisesti GSM-puhelin Persoonallinen puhelin Sinulle, joka haluat erottua muista. te/e-lissä Akselintie 11, p. 469 1166. Ark. 8-17, la sulj. Jousitie 2, piispanristi, p. 468 111.Ark. 8-17, la 10-13 - tele-pörssi ·· Yliopistonkatu 13, p. 469 1188. Ark. 10-17.30, la 9-14 Länsikeskus, p. 469 1177. Ark. 10-18, la 9-15 16 Koe ajamisen PEUGEO� pitävä ote. ' 1 Kultaisella Ohjauspyörällä palkittu! TM-vertailutesti 13/93: 11ajettavuudesta täysi kymppi " OVH alk. 90.900:- n.run Valtavaunu Oy Turku, Piispanristi, Puh. 4693 611 VALMISTAMME VALOKAAPELIT LAIVAKAAPELIT PUHELINKAAPELIT INSTRUMENTOINTIKAAPELIT HELKAMA- KAAPELI Kalevantie 15 20520 TURKU Puh. 02-410 8700 Fax 02-372 428 17
MM-KILPAILUT 17.8.1996 Kauniina, helteisenä elokuun lauantaina ratkaistiin kahdeksas Merituulen purjehdusmestaruus eli MM-arvo. Kilpailuun osallistui 21 venekuntaa. Kannustusjoukot huomioiden osallistuneita oli kaikkiaan ainakin tuplasti. 14.7 mailin mittainen kilparata kulki Airiston Matkailukeskuksesta Orhisaaren ja Insinööri Pettersonin kautta 1lästholmin laiturin edustalla sijainneeseen maaliin. Aamulla lyhye tä reitistä päätettäessä vallinnut lähes peilityyni sää muuttui kilpailun aikana niin hyväksi pu1jehduskeliksi,että nopeimmat kiersivät radan kolmessa tunnissa. Niinpä kilpailun jä,jestäjät myöhästyivätkin reippaasti ensimmäisten maaliintulo ta. Onneksi fiksuja Merituulilaisia tunnetusti riittää joten katsojien toimesta aatiin kaikkien maaliintuloajat kirjattua. Kilpailu käytiin LYS-säännön mukaisena takaa-ajo kilpailuna,jossa tasoitukset huomioidaan jo lähdössä ja maaliintulojärjestys on suoraan myös tulosjä1jestys. Tällä tavalla kilpailusta saadaan äärimmäisen jännittävä koska kaikki tietävät sijoituksensa koko ajan. Jokainen ohitettu vene jää taakse myös tulo listassa! Kilpailijat eivät ainakaan lähdössä tlmtuneet tmhia stressaavan. Normaali lähtölinjan ylitysaika tuntui olevan useita minuutteja oman virallisen lähtöajan jälkeen. Tapio Rannikon kipparoima Ten Point Ten jäi mieleen lähtövaiheessa ainoana joka ylitti lähtölinjan täsmälleen oikeaan aikaan täydessä vauhdissa ja purjeet hyväs ä vedossa. Itse kilparadan selvitti nopeimmin Kari Heikkilän ohjaama Marinel Thunderboat, joka myös LYS-ko1jaus huomioon otettuna voitti mestaruuden niukasti ennen Tapio Kosken kipparoimaa Tuuletarta. Pronssille pu,jehti Meripetteri 11 peräsimessä PerErik Packalen. Kilpailun loppuvaiheessa omat kuvionsa aiheutti Hästholmin laiturista pohjoiskoilliseen oleva matalikko,jota aivan kaikki venekunnat eivät muistaneet väistää. Koska kyseessä on varsin paha matalikko meidän tärkeimmän saaritukikohtamme edustalla, olisi sen merkitseminen tärkeää. Se Merituulilainen, joka merkitsee k.o. matalikon ensi kesäksi jollain näkyvällä poijulla tai viitalla tuleekin saamaan ensi kesän MM-kilpailujen yhteydes ä sydämellisen kiitoksen lisäksi myös erityispalkinnon. Matalikon tunnettavuutta varmaan osaltaan auttaisi myö jos antaisimme sille hyvän nimen. Ruotsinkielisessä Nauvon kunnassa tietenkin mielellään ruotsalaisen. Hyviä ehdotuksia otetaan mielellään vastaan. Sen kummemmin miettimättä saattaa tulla mieleen esimerkiksi Kommodorgrunden tai vaikkapa Blomsten. Ensi kesänä elokuun 16. päivänä ovat taas vuorossa uudet kujeet. Merituulilaiset ovat toki pu,jehtineet kilpaa muulloinkin kuin MM-kilpailuissa. Turun alueen 1996 rankinglistalta löytyy esimerkiksi Ari Mikkolan Divina sijalta 2 isosta LYS luokasta ja Juha Keppolan Valborg von Våg ison IMS luokan viidenneltä sijalta. Puhumattakaan Marinel Thunderboatin Päijänne- pwjehduksen voitosta ja muista hyvistä suorituksista. likka Mikkonen Kommodori kommodorsgrundetilla 18 Merituulen mestaruuden ovat voittaneet tähän mennessä: 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 Vene Armida Oona Sebastian Tuuletar Cappucino Tuuletar Armida Marinel Thunderboat Tyyppi Kippari Avance 245 Jari Palsio Scanper Kari Kuusela Finn 35 Petri Hautala Facil 30 Tapio Koski HR 29 Jari Visti Facil 30 Tapio Koski Avance 245 Jari Palsio Melges 24 Kari Heikkilä aura sails -PURJEET -RIKI- JA NOST INVAIJERIT -NOSTIMET -PUOMIPEITTEET -SPINNUSUKAT -RULLAFOKKALAIT T EET Terottajankatu 1 20780 Kaarina puh. (02) 2431666 fax (02) 2431522 Henkilöautot RENAULT Veneet ja moottorit Satak1111nantieltä BF� Flipf;.r TE,q,Lf/_/jj,rer �� �--- (KESKUSAUTOHALLI OY) 1 Kuonnakatu 17, Turku Oriketo, vaihde (02) 33 555 Satakunnantie l 07, Turku Länsikeskus, vaihde (02) 33 7 022 19
GRAAFINEN PALVELUTALO Kaarningonkatu 1 1, 20740 TURKU Repro-Seppo Ky VAATIVATKIN PAINOTUOTTEET SUUNNITTELUSTA PAINOVALMIIKSI •esitteet•julisteet•kirjat•kutsut• •ilmoitukset• tarrat•ym. ym. ... •reprokuvausta•asemointia•DTP-palvelua (Mac & PC)• puh.02-4690 821 fax 02-4690 825 VALTUUTETTU AUTOCAD JA 3D-STUDIO JÅLLEENMYYJÅ �TPT-Trading Oy • Purokatu 5 21200 RAISIO Puh. (02) 4371 775 Fax. (02) 4371 755 20 L&P LAAKSONEN & POIKAOY Akselintie l FIN-20200 Turku Phone: +358 2 4690 860 Telefex: +358 2 4690 861 VAL AISINTE H D AS LOISTE- JA HEHKULAMPPUVALAISIMET LAIVAVALAISIMET ARKKITEHTIVALAISIMET METALLIVALMISTEET T ili- ja veroasiaintoimisto TILI-WESTERLUND OY -kirjanpidot ja tilinpäätökset -veroasiat ja konsultointi -yhtiöasiat -ti Iintarkastukset Markku Westerlund ekonomi, HTM, KLT Korkeavuorenkatu 2, Turku Puh. 2534200 Auto 049/821 702 21
MARINEL THUOERBOAT 1997 TIEDOTE Sail Racing Team Ennakkoluulottomasti ja uutuushakui esti joukko turkulaisia avomeripurjehtijoita hankki viime kesänä -96 futuristisen high-teeh kilpapurren Melges 24:n. Nopealla veneellään tiimi lähti hakemaan uusia haasteita ja kehittymään purjehtijoina. Viisi pitkään avomeripurjehdusta harrastanutta purjehtijaa kyllästyivät majakoiden kiertämiseen ja lähtivät kartoittamaan mahdollisuuksiaan löytää uusi haastava luokka, jossa aikaisemmista kokemuksista olisi hyötyä. Miksi Melges? Melges 24 l'Untui parhaalta vaihtoehdolta siitä huolimatta, että H-veneluokka onkin Suomessa vielä suhteellisen iso. On selvää, että Melges 24 -luokka on Suomessa vielä lapsenkengissä mutta kuitenkin miehistö näkee hyvät kasvumahdollisuudet luokalle, lähinnä veneen ennennäkemättömien vauhtiominaisuuksien vuoksi. Vene painaa vain 790 kiloa ja purjepintaa on parhaimmillaan 100 neliömetriä. Näillä ominaisuuksilla vene voi vetää perässään vaikka vesihiihtäjää jos vaikka pulpettiveneestä sattuisi bensa loppumaan. Melgesien nopeusennätys on purjehdittu Italiassa ja vauhtia oli silloin 34 solmua. Melges 24 -luokka on kasvanut Euroopassa räjähdy mäisesti ja tulevinakausina tahti sen kuin kiihtyy. Norjaan myytiin yhdellä kertaa 16 venettä ja Viroon viisi venettä. Euroopanmestaruuskilpailuissa Espanjassa lähtöviivalla oli 54 venettä. Ensi kesän MM- kilpailuun on ennustettu osallistuvan n. 70 venettä. Suomen Melgesit Innokkaita Melges- pu1jehtijoita Suomessa on valtaisa joukko ja niin myös kiinnosl'Uneita veneen hankkijoita,mutta Melges- veneen hankkineita miehistöjä on kuitenkin tällä hetkellä vain kolme kappaletta. Helsinkiläiset Thelenin veljekset hankkivat ensimmäisen veneen Suomeen kesällä -95. Seuraava vene hankittiin Turkuun syksyllä -95. Vene kantaa tiiminimeä Marinel Thunderboat. Turkuun hankittiin myö kolmas Melges hieman myöhemmin samana kesänäAntti Niinirannalle. Kaikki kolme tiimiä ovat aktiivisesti kehittäneet Melges -luokkaa ja sen tunnettuutta, ja tiimit ovat toimineet äänitorvena tätä uul'llusluokkaa esiteltäessä. 22 Marinel Thunderboatin kesä 1996: Harjoittelu Melgesillä Harjoittelemaan pääsimme viime keväänä vasta toukokuun puolivälissä, koska jäätilanne Turussa oli melko vaikea. Tästä syystä harjoitteluaika jäi hieman lyhyeksi ennen ensimmäistä ulkomaan kilpailua. Aluksi kehitimme veneenkäsittelytaitoa ja trimmaamista, ja huomasimme heti millainen väline meillä on kesytettävänä. Veneen vauhtiominaisuudet ovat vertaansa vailla mutta purjehtiminen tällä uul'Uudella on kuitenkin haastavaa veneen herkkyyden ja keveyden ansiosta. Tiimimme on purjehtinut aikaisemmin raskaammilla avomeriveneillä. Näillä veneillä trimmien muutokset eivät vaikuta niin dramaattisesti veneen käyttäytymiseen. Melges on erittäin herkkä mutta kuitenkin hyvälle miehistölle haastava kilpakone joka palkitsee oikeat siirrot heti. Esimerkiksi miehistön istumapaikan siirto viisi senttiä eteen tai taakse aiheuttaa veneen luovivauhtiin lähes puolen olmun muutoksen. Suomen ensimmäinen Melges- kilpailu Turussa Ensimmäinen suomalaisten Melges- veneiden kohtaaminen tapahtui Kustavissa,jossa järjestettiin Pyytinkarin matkakilpailu. Kilpailuun osallistui kaikki kolme venekuntaa miehistöineen. Ensimmäinen purjehdus oli pienimuotoinen banaaniratakilpailu joka pu1jehdittiin Pyytinkarin aaren edustalla näytösluontoisesti. Päämatka purjehdittiin Pyytiltä Airiston matkailukeskuksen edustalle. Tuulta kilpailun aikana puhalsi parhaimmillaan n. 18 m/s, joka kiidätti Melgesit parhaimmillaan uskomattomaan 25:n solmun nopeuteen. Matkaa johti aluksi Thelenien Fazer mutta Marinel Thunderboat otti tasaisesti Theleneitä kiinni, ja ennen Orhisaarta Marinel Thunderboat johti koko fleettiä. Antti Niiniranta yritti tiukasti pysyä molempien perässä. Orhin jälkeen tilanne vaihtui, kun kulma kiri tyi. Tässä vaiheessa Thelenien latteampi ja ylhäältä pienempi genaakken nostatti heidän keulaansa ylemmäs jolloin pohjan märkäpinta pieneni ja tällöin vene kulki kovempaa. Me jouduimme antautumaan yhden broaehin ja ed. mainil'lln ongelman takia ja jäimme ennen loppuluovia n. 100 m. Thelenien vuoden harjoittelu näkyi loppuluovilla emmekä saaneet eroa kurotuksi kiinni. Kilpailu opetti meille sen mitä olimme pelänneet: luovikulmaan on saatava parannus heti, mikäli mielimme voittaa Thelenit tulevissa kilpailuissa. Kilpailu tyydytti vauhtitarpeemme vähäksi aikaa ja kaikki pu1jehtijat rannalla vahvistivat saman miltä meistä l'Unl'lli: "uskomattomin purjehduskokemuksemme". Kieler Woche 1996 Marinel Thunderboat Sail Raeing Teamin ensimmäinen ulkomaan kilpailu oli Kieler Woehe, joka pu1jehdittiin Saksassa kesäkuun loppupuolella. Lähdimme koko tiimin voimin juhannuspäivänä Finnjetillä Helsingistä Travemundeen, josta jatkoimme autoilla Kielin olympiasatamaan. Olimme hyvissä ajoin liikkeellä ja valmistautumiseen olimme varanneet kolme päivää. Kolme päivää kului veneen trimmaamiseen ja regatta-alueeseen tutustumiseen. Se oli näkemisen arvoinen (n. 1000 erilaista venettä). Kävimme joka päivä ulkona sparraamassamuidenMelgesien vauhtia, ja saimme vähitellen tuntumaa omasta vauhdistamme. Totesimme vauhdin riittävän muuten, mutta nousukulmamme luovilla oli vielä vaisu. Pienen trimmaamisen ja mastosäädön jälkeen saimme kuin saimmekin luovivauhtimme ja nousukulmamme kohdalleen. Vertaillessamme vauhtiamme muihin veneisiin, tulimme siihen tulokseen, että tuulen puhaltaessa n. 4m/s olisimme vahvoilla. Heti tuulen voimisl'Uessa meillä oli suuria ongelmia isopurjeemme kanssa,joka oli selvästi pussikkaampi kuin muiden veneiden pwjeel. Teimme hätäsäätöjä, joilla saimme kohtuullisesti trimmattua isopurjeen. Trimmit poikkesivat huomattavasti annetuista ohjearvoista. Kaikesta huolimatta päivää ennen kilpailua totesimme olevamme kohl'Uullisessa i kussa. Kilpailuun latauduimme siis hyvillä mielin ja Hhetkeä edeltävänä iltana iltatoimiimme kuului taktiikkapalaveri ja "KH":n johtama moduloitu tavoitekeskustelu (KH= Kari Natsi Heikkilä). Koska pää ponsorimme on sähköalan yritys,niin joka ilta piti katsoa vielä videoita ja käyttää tietenkin kaikkia sähkölaitteita mitä asuntoauto samme oli, ja samanaikaisesti kaikkia yhtäaikaa.... Kilpailu Päätimme startata kisaan hyvin konservatiivisella taktiikalla. Emme ottaisi turhia riskejä,jotta starttiamme ei hylättäisi. Näin saisimme ehjän sarjan regatas a. Tavoitteeksemme asetimme sijoittua joukon puolenvälin "paremmalle puoliskolle", mikä tarkoitti sijoja 1-10. Kieler Woehe23 regattaan osallistui 21 Melges- venekuntaa. Ensimmäisessä lähdössä oli varmasti meillä kaikilla "pakki" sekaisin, kun viivalla oli Melgesien lisäksi myös muiden luokkien veneitä (n. 30 kpl.) Meidän Masa otti hyvän startin ja ensimmäinen ylämerkki kierrettiin seitsemäntenä. Olimme tyytyväisiä, ja painoimme eteenpäin, tippuen ainoastaan pykälän. Tässä lähdössä olimme lopuksi kahdeksansia. Kilpailu purjehdittiin vaihtelevissa olosuhteissa. Pohjoinen hyinen tuuli oli regatan aikana vallitseva ilmavirtau , ja se tunki luihin ja ytimiin (tosi ikävä ja kylmä keli). Startteja pu1jehdittiin kaksi/päivä, joten onnistuneita starlteja kertyi yhteensä kahdeksan. Nopea havaintomme oli kilpailun edetes ä, että tasaisuus on tällaisessa regatassa valllia ja siinä me epäonnisl'Uimme. Tästä oivana osoituksena on se, että paras sijoituksemme oli viides ja huonoin viidestoista. Nämä ajoittuivat samaan päivään. Opimme myös, että isoissa starteissa olimme liian varovai ia. Starteissa pitää olla röyhkeämpi, jos mielii voittaa kilpailun. Sovittiin,että seuraavassa skabassa ei anneta tuumaakaan muille ilmaiseksi. Kilpailun voittaja oli Italian Giorgio Zueeoli, joka on entinen MM-voittaja tornado-luokas a. Toiseksi tulivat uomen Thelenin veljekset, "hyvä jätkät". Kenneth "Kentsu" Thelen on ollut MMkakkonen Soling- luokassa. Kolmanneksi purjehti Keith Musto, joka on pu1jehtinut Olympiahopeaa ja MM- mitalisti FD- luokas a. Oma sijoituksemme oli kymmenes,johon emme olleet täysin tyytyväisiä. Tämä oli meidän tiimimme ensimmäinen isompi kilpailu Melgesillä, joten rimaa ei voinut a ettaa aivan kattoon asti. Harvoin olemme yhdessä kilpailussa oppineet näin paljon kuin Kielissä. Olemmekin täynnä näytönhaluja kun tulemme Kieliin tänä vuonna, joten seuratkaa kesän -97 tuloksia. Päijännepurjehdust996 Perinteiseksi muodostunut 60 mpk:n mittainen Päijännepu1jehdus kilpailtiin jo 24:n kerran. Lähtö tapahtui Jyväskylästä, suuntana Asikkala lähellä Lahtea. Saavuimme Jyväskylään lähtöä edeltävänä iltapäivänä ollaksemme ajoissa valmiina varmasti kovaksi muodostuvaan koitokseen. Olihan tämä kesän ensimmäinen suomalaisten Melgesien yhteenotto, jossa kaikki kolme oli ivat mukana. Lisävärinöitä meille aiheutti tieto, että itse "Hjallis" Harkimo saapuisi kipparoimaan viime vuoden voittajaa,ja samalla ennakkosuosikiksi luonnehdittua "Karl Fazer Blue Magie" -venettä. Toisena suosikkina yleisö näytti pitävän jo "Päijän-
nekonkareihin" lukeutuvaa Maxi Sailorin kipparia Matti Laurilaa. Iltapäivän ja illan ohjelmaan kuului veneen kilpailukuntoon laittaminen testipurjehdus ja lehdistön sekä television edustajien purjehdituttaminen. Aamulla lähtöpaikalle saavuttuamme meidät yllätti osanottajien hirvittävä määrä,sekä järjestäjien rutinoitunut ammattimaisuus. Kilpailuohjeiden jako,sekä kaikki muut viralliset asiat hoituivat rauhallisesti ilman mitään hämminkiä. Aamupäivällä koitimme onkia paikallisilta järvikonkareilta viime hetkien vinkkejä meille täysin vieraasta sisävesipurjehduksesta. Vieraaksi meille voisi sanoa myö reittiä, jossa kääntömerkkeinä ei ole muuta kuin lähtölinja, puolimatkan tarkastuspiste ja maalilinja. Näinollen muut osat reitistä saa purjehtia miltä puolelta tahan a saaria ja matalikoita. Tämä on varmasti eduksi sekä rohkeille että paikallistuntemusta omaaville osanottajille!! Lähtöjen alkaessa vallitsi edellispäivän kaltainen aurinkoinen ja melko tyyni sää, jonka ennustettiin jatkuvan koko kilpailun ajan. Tuuli oli erittäin heikko, ennemminkin pohjoisenpuoleinen "hönkäys". Lähtömme oli koko porukan viimeisenä, joten seurasimme silmä kovana aikaisempia lähtöjä saadaksemme vinkkejä omaan lähtöstrategiaamme. Saimme erittäin hyvän lähdön ja olimme alkumatkan kolmen parhaan joukosa,Hjallis takana. Matkan alkukolmanneksen jälkeen johdimme koko luokkaamme melko pitkään. Ei kuitenkaan makeaa mahan täydeltä. Tilanteeseen tuli muutos, kun huomasimme Päijänteen tuulet hyvin oikukkaiksi. Tuulten vaihtelut yllättivät meidätkin,jotka luulimme nähneemme jo Turun saaristossa kaiken. Siellä missä hetki sitten tuuli,ei nyt tuullut ollenkaan,ja muut Melgesit pyyhälsivät ohi. Koko matkan jatkui samankaltainen vuoroveto, kunnes illan pimetessä koko päivän taistelun jälkeen olimme ohittaneet kaikki muut ja päätyneet koko porukan ensimmäisiksi. Tässä vaiheessa muutimme alkuperäistä strategiaamme, jonka tarkoituksena oli kilpailla pelkästään samanlaisia veneitä vastaan. Niinpä tarkkailumme kohteeksi muodostui huomattavasti isompi Maxi Sailor (Banner 41 ). Haaveena oli olla koko "tleetin" nopein ja ensimmäinen vene maalissa. Kovan vastuksen saimme Harkimosta, Niinirannasta sekä Laurilasta. Onneksi pinnamme kesti loppuun asti ja "leikkasimme" maalilinjan ensimmäisenä runsaslukuisen yleisön hurratessa. Kateellisena kilpailun kuluessa vertailimme lukuisten veneiden muonapuolta omaamme, nimittäin meillä pääosaa näytteli kylmä makkara. 24 Tämä ei kuitenkaan haitannut menoamme,päinvastoin ehkä se on niin, että makkara miehen tiellä pitää (tässä tapauksessa vetten päällä). Yleisesti mieleen jäi vallitseva mukava tunnelma, jossa voi tuntea kuuluvansa yhteen suureen juomavesipurjehtijoiden perhee een. Ainoa moitteensija jä1jestelijöille löytyy maalilinjan poijuista,joista toinen oli ilmeisesti puhjennut ja roikkui tyhjänä maaliveneen takana. Yöllä ensimmäisenä saapuessamme oli maalilinjaa vaikea löytää lukuisten yleisöveneiden valojen seasta. Tulokset 1. MARINEL THUNDERBOAT / Kari Heikkilä/Sai! Racing Team 2. MAX! SAILOR / Matti Laurila 3. PATU / Antti Niiniranta 4. KFBM / Hjallis Harkimo MM- kilpailut Barcelonassa lokakuussa -97 Glenfiddich European Gold Cup purjehdittiin 1996 lokakuussa Välimerellä, Barcelonan edustalla. Salamana oli Olympiakisoja varten rakennettu Port Olimpico, joka tarjosikin mitä parhaimmat puitteet kisojen järjestämiseen. Veneitä oli kertynyt ympäri Eurooppaa ja muutama USA:stakin asti. Kaikenkaikkiaan kilpailussa oli mukana 52 Melges-venettä. Mukana oli monta eri luokkien MM- ja Olympia- mitalistia, joten tasoa ei voinut moittia huonoksi. Itse kisat purjehdittiin erittäin keveissä olosuhteissa ja puolet lähdöistä jouduttiin peruttamaan. Olosuhteet olivat purjehduksellisesti melko kevyet,mutta muuten Espanja näytti meille aurinkoiset kasvonsa. Suuresta tleetista johtuen radalla ei liiemmin ollut turhaa tilaa, ja myötätuuliosuudella oleva gate (portti) toi oman säpinänsä. Purjehdimme hyvän kisan sijoituksen ollessa 19.,mikä oli hyvä saavutus huomioon ottaen meille vaikeat olosuhteet. Merivirrat, tuulenkääntymät ja rannalta peilautuva ristiaallokko toivat oman säväyksen purjehdukseemme. Taas olemme viisaampia ennakkoon kilpailtaessa tämän tyyppisissä olosuhteissa. Toinen mukana ollut suomalainen tiimi Fazer Blue Magic sijoittui hienosti kolmanneksi. (Hyvä jätkät). Voiton vei jo toistamiseen Italian Tornadojen maailmanmestari Giorgio Zuccoli aivan uskomattomalla suorituksellaan. Euroopan Melges-luokalle siunaantunut sponsori Glenfiddich piti tuotteillaan huolen iitä,ettei jano päässyt yllättämään ja järjestikin heikon tuulen vuoksi Wind Partyt tuulten jumalten lepyttämiseksi. Ohjelmassa oli ilmaista ruokaa ja tietenkin viskiä. Tänä vuonna kilpaillaan Italian Punta Alessa jonne on luvassa Melgesejä n. 70 venekuntaa. Banana Cup Kesällä 27.7 1996 jätjestetty purjehduskilpailu / tapahtuma keräsi paikalle taas huomattavan määrän osallistujia ja kilpailua seuraavaa yleisöä. Kilpailun järjestävä seura GK sekä muut kilpailuja aktiivisesti järjestäneet pursiseura! hämmästyivät kilpailun herättämästä kiinnostuksesta. Sanana Cup järjestettiin jo toista kertaa. Kilpailua hauska katsella Pu1jehduskilpailut järjestetään yleensä kaukana ylei östä, vain lähdöt ja maaliintulot ovat olleet rannalta seurattavissa. Sanana Cupissa kilpailu käytiin aivan rannan tuntumassa,joten yleisön oli helppo seurata kilpailevien veneiden edesottamuksia, niin radalla kuin kilpailun väliajoillakin. Sanana Cupissa kilpaillaan banaaniradalla. Poijujen etäisyys toisistaan on vain alle maili. Tämä tuo kilpailuun tempoa ja enemmän jännittävyyttä. Melgesit mukana Kaikki Suomen kolme Melges- venekuntaa kilpailivat Sanana Cupissa. Kilpailu oli tiukka ja jännittävä, koska veneet kilpailivat omassa luokassaan ilman tasoituskertoimia, "ensimmäinen maalissa on voittaja". Tuuli oli heinäkuisen heikkoa, mutta päivän edetessä voimistui sopivasti. Viimeinen lähtö pu1jehdittiin mukavassa,mutta heikossa etelätuulessa. Ensimmäisen lähdön voitti Thelenien Fazer, toiseksi tuli Marinel Thunderboat ja kolmanneksi Antti Niinirannan Patu. Toisessa lähdössä Fazer ja Thunderboat ottivat mittaa toisistaan oikein tosissaan. Toisella luovilla Marinel ohitti Fazerin ja piti pintansa juuri ja juuri kalkkiviivoille asti. Ero maalissa oli vaivainen puolisen metriä. Viimeisen lähdön voitto tiesi Marinel Thunderboatille koko Sanana Cupin Melges- luokan voittoa. Banana Cup 1997 Melgesit kohtaavat Sanana Cupissa ensi kesänä uudelleen, ja luokka Suomessa onkin kasvanut mukavasti. Lisäksi Melgesejä on myyty naapuriimme Viroon viisi kappaletta, ja Euroopassakin luokka on levinnyt vauhdilla. Odotettavissa on,että kesän Sanana Cuppiin osallistuisi n. 8 Melges -venekuntaa,eivätkä kaikki Suomesta. Sanana Cupiin osallistuu muitakin veneluokkia,kuten uusi 49-luokka ja Star & Soling. Joitakin H-veneitä ja kansaveneitä odotetaan myö osallistuvan kilpailuun. Sanana Cup 1997 on kaksipäiväinen ja lähtöjä on n. 4 kpl. Palkintopöydät tulevat notkumaan erilaisista pikkupalkinnoista ja järjestäjät pyrkivät jakamaan palkintoja myös muille kuin voittajille. Pääpalkinnot ovat viime vuoden tavoin taas matkapalkintoja. Eri veneluokille on luvassa omat palkinnot ja oheishörtsyt. Kilpailuiden j älkeen.... SananaCupin kilpailutoiminnan päättyessä juhlailu jatkuu ja kilpailunjärjestäjät ovat panostaneet iltatoimintaan paljon. Kilpailun järjestäjät ovat nuoria purjehtijoita,jotka tietävät mikä kilpailuista yleensä puuttuu (Marinel Thunderboat Sail Racing Team). Järjestäjät julkaisevat kilpailuohjelman ja ohjelmatarjonnan paikallisissa tiedoitusvälineissä,joten seuraa postia i. Kaikille Meriluulilaisi/le hauskaa kesää loivol/aa Marinel Thunderboat Sai! Racing Team: Kari Heikkilä, Mika Packalen, Ma11i Nieminen. Kim Weslmanja Tommi Hirsimäki MARI EL THUNDERBOATT KILPAIL KALE TERI 1997 6-8.6. 1-1:ki Regatta (Helsinki) 22-29.6. Kieler Woche (Saksa) 6-8.7 Hankö Regatta (Norja) 18-20.7. Päijänne Purjehdus (Lahti - Jyväskylä) 26.7 97 Banana Cup (Turku Airiston matkailukeskus) Syyskuu Scandinavian Open Championship (Ruotsi) 4 - 10.10 European Goldcup Lisäksi tiimi tulee osallistumaan joihinkin paikalliskilpailuihin näytöstyyppisesti. Merituulen mestaruuskilpailuun tiimi osallistuu nyt kilpailun ulkopuolisena veneenä. 25
RkJQdWJsaXNoZXIy NDI2OTg=