alle, on hyvä muistaa, että syöpyminen ja ruostuminen alkaa vasta, kun meriveden kastama moottori tai laite joutuu tekemisiin ilman hapen kanssa.Tästä yystä on hyvä varmistaa jo ennen nostotoimia, että huoltotöihin voidaan ryhtyä vielä nostopäivän aikana.Tällöin ei merkittäviä vaurioita pääse syntymään. Pienemmät perämoottorit ja muut laitteet voidaan väliaikaisesti upottaa makeaan veteen odottamaan myöhempää huoltoa. Varkaustapauksissa tulee mahdollisesti rikotut ovet ja ikkunat suojata. Rikoksesta on ilmoitettava välil1ömästi poliisille. Myöhempää korvauskä il1elyä helpottaa huomattavasti, kun varastetusta omaisuudesta on olemassa ostokuitteja, takuutodistuksia, valokuvia tms. dokumentteja, joiden avulla yksilöinti on mahdollista. Koko veneen tultua varastetuksi on sen arvonmäärittely helpompaa, jo veneestä on olemassa valokuvia ja tietoja varu teista. Mikäli arvokkaan veneen varkaus huomataan pian sen tapahtumisen jälkeen, on vakuutusyhtiöllä mahdollisuus järjestää ilma- ja merietsintä. Näissä tapauksissa nopea yhteydenotto vahinkotarkastajaan tai vakuutusyhtiöön korostuu. Ulkopuolisen henkilön tai veneen aiheuttamassa vahingossa on aiDa otettava aiheuttajan nimija osoitetiedot muistiin, samoin tiedot mahdollisilta silminnäkijöiltä. Tämä on tärkeää, koska vakuutusyhtiön takautumisoikeus on säilytettävä vahingon aiheuttajaa kohtaan. Mikäli haveri, kaikista varotoimista huolimatta sattuu, ovat nopeat yhteydenotot kaikissa tapauksissa eduksi. Vahinkoilmoi111s kannattaa tehdä heti vahingon tapahduttua, vaikka ko1jaustyö päätettäisiinkin suorittaa vasta veneilykauden jälkeen. Mennyttä aikaa edustaa ajattelutapa, jonka mukaan "moottori on umpiruostunut, ko ka luulin, että mihinkään ei saa koskea ennen vahinkotarkastusta". Nyt päinvastoin edellytetään, että veneilijä hoitaa vahinkoasiaansa aivan samalla tavoin, kuin hoitaisi ilman vakuutuksen olemassaoloa. Kukin mahdollisuuksiensa mukaan, henkilöturvallisuutta vaarantamatta. Hyvää, kaunista ja ennen kaikkea turvallista veneilykesää. Keväällä on hyvä muistaa, eitä vedenpinta on usein alhaalla. Kun samaan aikaan vesikasvisto vasta heräilee pinnan alla ja kymmeniä metrejä leveä kaisla to puuttuu rannasta. voi erheellisesti muistaa viime kesän ajoreitin kulkeneen liian lähellä rantaa. Mikäli ajoreitillii sil1en sattuu olemaan kivi, soitellaan..... Ari Vir1a11e11 Venevahinkotarkastaja Suomen Vahinkotarkastus OY Juhana Herttuan puistokatu 23 20100Turku Palvelemme kuljetusasioissa KUUETUSLIIKE KIELOKy Puh. 2357 252 ilt 2588 130 34 •MUUTOT •KULJETUKSET • VAIHTOLAVAT •PIHASEPELIÄ •MULTAA BORNHOLMIN KULTAINEN MASTONNUPPI Saaristomerellä, joka jo vuosisatoja on muodostanut kulkuväylän läntisen ja itäisen maailman välillä, liikkuu yhä edelleenkin erilaisia tarinoita uponneista laivoista ja niiden lasteista, sekä kertomuksia eri maista olevien seikkailijoiden kokemuksista.Tarinat ovat vuosien saatossa saattaneet muuttua, mutta ei savua ilman tulta. Sitä tosiasiaahan ei voida kiistää, että tiellä jota paljon käytetään myös paljon tapahtuu. Eräs elinvoimainen ja mielenkiintoinen tarina kertoo Nauvon Bomholmin muinaislinnan alapuolelle upotetusta juuttien rosvolaivasta ja sen kultaisesta mastonnupista. Vuosien varrella olen saanut käsiini kolme eri versiota siitä. Koska ne oleellisesti poikkeavat vain oheistarinansa osalta niin voitaneen niistä yksi kertoa tässäki. n. Tarina ajoittuu jonnekin kolmannentoista VllOsisadan loppuun tai neljännentoista alkuun, mutta tokkopa se niin tärkeätä vuoden tarkkuudella on. Ajan kuva Unionikuningatar Margareta ja Albrekt Mecklenburgilainen kinastelivat 1390-luVl!n lopulla siitä kumpi on Pohjolan valtias. Kolmantena mahtina oli Hansa. Voimakas ja mahtava kauppaliit35 toutuma, jolle oli saman tekevää kuka kruunua kantoi kunhan vaan rahat kilisivät saksalaisten arkkuihin. Tuntui siltä, että kuningatar Margareta oli suosiollisempi kauppiaille taas tällä kertaa, joten Hansan ja juuttien yhteistyö oli ylenpalttista. Juuttien laivat seilasivat missä tahtoivat ja vahvemman oikeudella kantoivat raskasta veroa aseistamattomilta kauppalaivoilta. Hansalle oli tärkeätä taata laivojensa koskemattomuus ja toisaalta pitää Pohjola tyhjänä V älimerenmaiden kauppiaista. Oppisivat vain väylät ja saattaisivat kaupan epätasapainoon. Kuningas Albrekt oli henkensä ja valtakuntansa säilyttääkseen tehnyt kuningatar Margaretan kanssa itselleen taloudellisesti epäedullisen sopimuksen. Pystyäkseen pitämään sen oli hän etsinyt apua Italiasta Medicien kauppakamarilta. Kunnon kauppiaina olivat italialaiset vaatineet vapaan kauppatien Novgorodin turkismarkkinoille. No tienhän saattoi Albrekt kuningas luvata, mutta eipä juuri muuta. Italialaiset luottivat kuninkaan lupaukseen ja lähettivät laivojaan matkalle. Kuinka niiden kävi on sitten jo eri juttu. Yhteenvetona voidaan kuitenkin todeta, että Mare Balticum oli lähinnä mellastavien merirosvojen
RkJQdWJsaXNoZXIy NDI2OTg=