VMT KESÅ°ESKAAOERI ITÄ°ISEEN RUOTSIIN 29.6-12.7.-97 28.6 Pe1jantai-ilta Hästholmn. Tuuli luoteesta 6m/sek. lima+18. Laiturilla s/y Tuulettaren saapuessa on jo hermostuneena s/y Jennifer. Odotuksen tuntua, kukahan on tänä vuonna lähdössä. Tiedetään Pikantti 11:n ohittaneen jo aaren, matkalla länteen. Pian ranlaan kiinnittyvät myös s/y River, s/y Flamingo, ekä s/y Meripetteri 11 uusine reittipisteineen, jotka illan mittaan testataan yhdessä runsaan saattojoukon kera, saunoen ja grillaten. Taisi joku ottaa terävätkin hermostuksissaan. 29.6 klo 12.30 kipparikokous, jossa jaettiin oderit Ruotsin suuntaan ja päivän etapista Kökarin Karlbyyn. Lähtö klo 13.00. Matka tehtiin konevoimin,johtuen heikosta vastatuulesta, pitkästä matkasta - 34 mpk ja vähästä ajasta. Purjevenejaos saapui Karlbyyn n. klo 20 alkaen moottoriveneosaston ihmetellessä saunan lauteilla purjehtijoiden ajan käyttöä. Myös eskaaderi oli laajentunut 10 venettä käsittäväksi laivueeksi. Lähdössä Ruotsiin oli Catålea, Jennifer,Madonna, Monalea, Meripetteri 11,Pikantti 11, River,Sannalea, Moonlight, Tuuletar sekä vielä Paimion veneilijöiden Rosinante. 30.6 Aamulla klo 7.00 moottoriveneilijöiden vielä nukkuessa, pu1jeveneet vahvistettuna kissajäniksellä lähtivät koneella ajaen etelätuulessa ja kovassa aallokossa Kökar söreniin, jossa ilmoitettiin eskaaderi merivartiostolie (k-10),nostett·in purjeet ja suunnattiin kohti Sandhamia,jonne saavuttiin 84 mpk:n jälkeen klo 22.00 paikallista aikaa sateessa ja kiinnityttiin nopeimpien moottoriveneiden ohjeiden mukaan Almapubin eteen, jossa alkoi kipparikokous 22.05. Reittisuunnitelmien jälkeen tanssitaiteilija P. E. Packalen opasti ruotsalaistytöille taiteen alkeita. Sandhamin täyden palvelun satamaan mahtuu n. 150 venettä ja lahden toiselle puolelle olevalle Lökholmenin saarelle lisäksi n. 300 venettä. Satamamaksua ei tällä kertaa kysytty ja niinpä lähdimmekin aamuisen Sandhamn o'round juoksutapahtuman ja leipomos a käynnin jälkeen merelle ja kohti Svenska Utota aluksi purjein sekä lopuksi koneet punaisina ukkossateessa Utoon 6 tunnissa /30 mpk. Utoon moottoriveneet jättivät väliin muka luonnon satamana, josta purjehtijat löysivät rannasta saunan, suihkun, pari ravintolaa, leipomon ym.ym. Nähtävyyksistä mainittakoon rautakaivokset 1100-luvulta sekä tuulimylly 1700-luvulta. Ilta pripsit nautittiin paikallisessa kapakissa kuunnellen meriselitykset. Kippari40 kokous päätti siirtymisestä seuraavana pa1vana Nynäshamniin moottoriveneiden joukkoon. 2.7 Lähtö kryssaamaan kohti Nynäshamnia, jonne saavuttiin 2 tunnissa sekä 15 mpk. Täällä 2 päivää ja yötä. Kipparikokoukset pidettiin n s Frejassa, jossa sovittiin eskaaderin jakaantumisesta, osan lähtiessä paluumatkalle, osan suunnaten kohti TukJ1olmaa ja loput suuntaavat etelään. 3.7 Aamullahavaittiinmyös m/s Seacapen kiinnittyneen satamaan ja kutsui ryhmämme vierailulle. Alkoa oli, mutta oluet vähissä?? Nynäshamnin vierassatamassa on kaikki palvelut venetarvikeliikkeistä kalaravintoloihin. Vieraspaikkoja on n. 250. Myös junayhteys Tukholmaan rannasta sekä lauttayhteys mm. Visbyyn,jota Riverin miehistömyös käytti. liialla satamassa poikkesi myös 3 maxi venettä Gotland rundin jälkeen. 4.7 oli lähdettävä merelle. Olimme vaihtaneet matkasuunnitelmaa Visby tä-Mauritsbergiin,jonne pu1jehtivat s/y:t Meripetteri I r, Madonna, Flamingo, Rosinante sekä Tuuletar. Matka 40 mpl,. oli märkä ja kuoppainen Landsortin ja Oxelösundin kautta Mauritsbcrgiin. Hieno laituri pesuineen, ähköineen ja valoineen,eikä maksua. Linna aivan upea kirkkoineen,puistoineen sekä rakkauden polkuineen. Illalla polulla tunkua. Myös eskaaderin saama vastaanotto oli hieno josta vielä kiitos isännällemme Patrik 1-lenrikssonille,joka pelasti meidät tyhjältä linnan pihalta tutustumaan linnaan, kera Liisa Lipsasen terveisten. Linnaan tutustuessamme kyllä filmiä paloi, siksi upea se on ja tutustumisen arvoinen. Sen jälkeen olikin vuorossa saunominen, halusivat viikisin tarjota, emmekä kehdanneet kieltäyty;i Upea sauna,jossa Merituuli voisi joka vuosi jär jestää tapaamisen? 5.7 Aamiainen linnassa, puitteet hiljensi t;i mänkin porukan. Aamiaisen jälkeen kiitettiin J<l otettiin ryhmäkuvat Lissulle sekä jätettiin haa1 niskat paikoilleen kommodorin käskystä - miksi Puijehdittiin sivumyötäistä 10-14 m/sek. koh den Trosaa. Matka muuten mukavasti, mitä 11) t Madonnasta repeytyi iso purje,potkuri putosi ,1,1 kännykkä mykistyi. Trosassa meitä odotti Riw1 joka näin palasi ruotuun Visbyn matkan jälkern ja neuvoi meidät parhaille paikoille täydessä sa tamassa. Täällä vietimme taas pari päivää sade! ta pitäen,Madonnaa huoltaen sekä lippukaupois sa o taksilla. Trosa on pieni kallis kesäkaupunl-.1 kuin Naantali. Täydet palvelut venetelakasta - systembolagettiin ja siltä väliltä,vain Visa-automaatissa puutteita. Saunankin saa korjatuksi märällä rätillä termostaattia kutittaen jopa, ruotsalaiset ihmettelivät lämpöä löylyssä. 7.7 Matka jatkui kohti pohjoista ja Södertäljen kaupunkia. Vihdoin lämmintä +21 ja myötätuulta n.8 m/s. Paidat pois ja purjehdittiin pitkin Mörkön salmea Albin halleniin venehallille. No, ei tälläkään kertaa vaihdettu venettä, mutta jatkettiin koneella 2 mpk Södertäljeen. Södertäljessä hyvä vierassatama 150 veneelle aisakiinnityksin, mutta yörauhaa häiritsee sululle menevät ja odottavat laivat. Itse kaupunki on tyypillinen ruotsalaiskaupunki,jossa monta Lindexia. 8.7 Aikainen lähtö - kiire Tukholmaan klo 6.20. Sulku avataan 1/2 tunnein ja silta tasatunnein, paitsi klo 8.15 ja 16. Tuulta oli luvassa 20 m/s, mutta ajeltiin koneella auringossa ja tyynessä Mälaren kautta Nackan sululle ja sillalle, jotka avataan tarpeen mukaan,myös sulkumaksu peritään poistuessa järveltä, tänä vuonna 100. kruunua. Saavuimme Wasahamniin klo 11 .20 ja tilaa kerrankin sopivasti,vain satamamaksu hirvitti 150.-/yö. OlimmeTukholmassa pari sateista päivää,vaan eipä se menoa haitannut, kun merituuli pääsi Gröna Lundissa vauhtiin. Visat vinkuivat myös kaupungilla kiitettävästi veneiden muona ym. tarpeita täydennettäessä. 10.7 Klo 11.00 jälleen koneella tyynessä 10 mpk Vaxholmiin 90,-/yö poiju ja aisa kiinnitys, 100 venepaikkaa. Vaxholm on viehättävä pikku kaupunki, jonka rannasta löytyvät systembolaget, watski, ravintola, linnoitus vain tärkeimmät mainiten. 11.7 Herättiin lämpimään auringonpaisteeseen, ei muuta kuin merelle lillumaan. Tuulta 2 m/s takaa ja ilma +24. Upea purjehduspäivä huipentui värillisiin purjeisiin,joilla saavuttiin 22 mpk jälkeen Furusundin satamaan, joka sijaitsee aivan laivaväylän vieressä,mutta eipä liikenne satamassa oloa haittaa. Satamamaksu 90.-,joka ei sisällä juuri mitään. Furusund on historiallinen paikka Krimin sodan aikaisine lennättimineen. Täällä on myös Ruotsin vanhin kallioon hakattu kompassiruu u, jonka hakkautti unionin kuningas Kristian 1463 matkallaan Suomeen. Myös Astrid Lindgerin kesähuvila löytyy rannasta. 12.7 Paluu Suomeen alkoi 1 1/2 tuntia sumua pidettäessä, vaan eipä auttanut. Niinpä näpelöitiin GPS:n luk,uja kuka mihinkin ja lähdettiin. Näkyvyyttä oli 300 metriä ja tuulta etelästä 6 m/s sekä ilma+16. Päätettiin pu1jehtia yhdessä ryhmässä turvallisuuden tähden yli Ahvenanmeren ja osuttiinkin kaikkien hämmästykseksi suoraan Nyhamnin majakalle, josta suunnattiin keulat kohti Maarianhaminan itäsatamaa, jossa vastaanottokomitea soitteli täyden sataman vapaista paikoista, vaan eipä kaikille kelvannut. Iltaa jatkettiin eskaaderi karonkan merkeissä MSF ravintolan tiloissa malja- ja pikaripuheita pitäen huomattavan myöhään. Matkaa kertyi 14 vuorokauden aikana 401 mailia ja matkapäiviä 11. Kiitokset seurasta ja uutta eskaaderikesää odottaen Tämän kirjoitti s/y Tuulettaren amiraali, tukeutuen pilkun tarkasti lokikirjamerkintöihin. Suunnittelutoimisto Heikki Armio Oy Kärpijoentie 6, PL 20, 21421 LIETO (02) 487 1577, 0400-223 890, Fax. (02) 487 1197 armio@netti.fi 4 1
RkJQdWJsaXNoZXIy NDI2OTg=