.. .. .. .. UUSI VESILIIKENNELAINSAADANTO PARANTAA TURVALLISUUTTA Veneliikennelaki ja -asetus vuodelta 1969 on korvattu uusilla säännöksillä. Uuteen vesiliikennelainsäädäntöön kuuluvat nyt vesiliikennelaki ja -asetus sekä asetus eräiden huviveneiden turvallisuudesta. Entistä veneliikennelakia huomattavasti laajempi vesiliikennelaki tuli voimaan jo viime kesänä. Laajennukseen liittyy lähinnä asioita, jotka selkiinnyttävät viranomaisten työtä ja tehtäväjakoa. Veneilijän käytännön elämään vaikuttavia asioita laissa ei juurikaan ole. Vesiliikennelakia tarkentavas a vesiliikenneasetuksessa on sen sijaan vaatimuksia, jotka vaikuttavat melkein kaikkiin veneilijöihin. Merkittävin muutos liittyy varusteisiin. Kun aikaisemmin vaadittiin määrättyjä varusteita ainoastaan rekisteröitävissä moottoriveneissä, uudessa asetuksessa vaaditaan vastaavia varusteita kaikissa moottorilla varustetuissa ja yli viiden metrin pituisissa purjeella varustetuissa vesikulkuneuvoissa. Varusteet, joiden tarkoitu on antaa venees ä olijoille tietty peru turvallisuus ovat: 1) Kansainvälisten normien mukaan hyväksytty pela tusliivi, pelastuspuku tai kelluntapukine kullekin vesikulkuneuvossa olijalle. Vanhan lainsäädännön mukaan sallittiin rekisteröitävissä moottoriveneissä myös "muita kellumavälineitä". Tämä mahdollisuus on jätetty pois uudessa asetukse sa riitoja aiheuttaneen tulkinnanvaraisuutensa takia. Mitä hyväksytty pelastusliivi, pelastuspuku tai kelluntapukine tarkoittaa, sanotaan merenkulkuhallituksen päätökse - sä. Päätöksessä sanotaan myös, että pelastusliivin, pelastuspuvun tai kelluntapukineen kantokyvyn t·ulcc va tata vesikulkuneuvossa olijoiden painoa. Liivien, pukujen tai pukineiden päälläpidosta ei ole vaatimuksia missään muodossa. Vapaus itse päättää päälläpidosta on haluttu antaa veneilijälle. Järkevä ihminen ymmärtää, että onnettomuuden sattuessa vain päälle puettu pelastusliivi pelasTyhjennyspumppu tai muu väline veden poistamiseen. 46 Tyhjennyspumppu voi olla käsi- tai sähkökäyt töinen ja se saa olla joko irrallinen tai kiinteästi asennettu. 3) Airot tai mela taikka ankkuri köysineen. Vanhassa asetuksessa vaadittiin airot tai mela sekii ankkuri köy ineen. Uuden asetuksen mu kaan veneenkäyttäjälle annetaan mahdollisuu, itse päättää, mikä on käytännöllisempi varu te ankkuri köysineen, mela tai airot. Jos esimer kiksi isommalla moottoriveneellä joudutaan me rihätään, melasta tai airoista tuskin on apua, mutt,1 ankkurin avulla veneen ajelehtimista rantakivik koon voi e tää. 4) Hyväksytty käsisammutin,joka kuuluu luok kaan AB tai ABE ja jossa on sammutusainetta vähintään 2 kiloa, kuitenkin vain, jos vesikul kuneuvossa on polttolaite, sisäkone tai yli 25 kW:n perämoottori. Tämä vaatimus on sopusoinnussa huvivened1rektiivin kanssa. Näin ollen kaikki ne veneet. jotka täyttävät direktiivin vaatimukset, kelpaavat Suomessa suoraan käyttöönotettaviksi. Polttolaitteella tarkoitetaan liekillä toimivaa laitetta kuten lämmityslaite tai keittolevy. Uudessa asetuksessa mainittuja varusteita c1 vaadita moottorittomissa vesikulkuneuvoissa eikii alle viiden metrin pu1jeella varustetussa ves1kulkuneuvossa. Vesikulkuneuvokäsitteeseen mahtuu kaikenlaisia välineitä uimarenkaista ja -patjoista lähtien. Koska pienillä vesikulkuneuvoilla yleensä liikutaan lähellä rantaa, niiden valvonta olisi miltei mahdotonta. Sitäpaitsi varusteita on vaikea sijoittaa pieniin vesikulkuneuvoihin ja näin ollen pienimmät vesikulkuneuvot on jätetty varustevaatimuk ien ulkopuolelle. Kaikki moottorilla varustetut vesikulkuneuvot, myös soutuveneet. on otettu mukaan siksi, että moottorilla varuste tulla vesikulkuneuvolla on todennäköisesti tai koitus tehdä pitempiä matkoja eikä vain liikkua rannan lähei yyde ä. Mainittakoon, että pelastusliivien ja muiden varusteiden pitämistä näissä pienissä vesikulku neuvoissa ei ole lainsäädännössä kielletty! Kuten vanhassa asetuksessa on myös uude sa mainittu,että kulkuvaloista ja nestekaasulaitteista on säädetty erikseen. Näiden osalta ei ole mitään uutta. Huomionarvoinen asia uudessa asetuksessa on maininta, että myös sammuttimi ta on säädetty erikseen. Tällä tarkoitetaan sisäa iainministeriön määräystä nro 2/91, joka perustuu lakiin palo- ja pelastustoimesta. Määräyksessä sanotaan seuraavasti: "Lain nojalla vaadittu tai viranomaisen määräämä käsisammutin tulee tarkastaa vähintään kahden vuoden väliajoin. Milloin kä isammutin on alttiina sammuttimen toimintakuntoon vaikuttaville tekijöille, kuten kosteudelle tai tärinälle, tulee käsisammutin tarkastaa vähintään vuoden väliajoin." Eli venekäytössä olevat sammuttimet tulee viedä tarka tukseen kerran vuodessa. Uuteen vesiliikennelainsäädäntöön kuuluu, kuten alu sa todettiin, asetus eräiden veneiden turvallisuudesta,jolla EU:n huvivenedirek:tiivi on pantu täytäntöön Suomessa. Direktiivin päätarkoituksia on kaksi; 1) varmistaa CE-merkittyjen veneiden esteetön markkinointi ja myynti kaikissa jäsenmaissa, 2) varmistaa,että veneet täyttävät tietyn teknisen turvallisuustason. Direktiivi astuu täysipainoisesti voimaan 16.6.1998, jonka jälkeen Suomessa tai muissa maissa ei saa markkinoida direktiivin alaisuuteen kuuluvia veneitä ilman CE-merkkiä. CE-merkki osoittaa,että vene täyttää direktiivin vaatimukset. Lisäksi veneen valmistajan on toimitettava jokaisen veneen mukana "vaatimustenmukaisuuden vakuutus". Viime ke änä Suomessa ei juurikaan näkynyt CE-merkittyjä veneitä, mutta tulevana kautena CE-merkki löydetään jo useasta veneestä. Huvivenedirektiivi ko kee uusia 2,5 - 24 metrin pituisia huviveneitä. Veneenkäyttäjältä direktiivi ei vaadi oikeastaan mitään,paitsi että hänen tulee ottaa huomioon millaisiin tuuli- ja aallokko-olosuhteisiin vene on suunniteltu. Sääolosuhteet on jaettu neljään niin sanottuun suunnittelukategoriaan; valtameri, avomeri, rannikko ja suojaisat vedet. T ämä tarkoittaa, että jos vene on suunniteltu ja mitoitettu suojaisia vesiä varten, sillä ei pidä lähteä avomerelle kovis a olosuhteissa. Suunnittelukategoria käy ilmi veneen valmistajankilvestä sekä käyttäjän käsiki1jasta, joka pitää olla jokaisessa CE-merkityssä veneessä. Moottoriveneiden rekisteröinti perustuu edelleen konetehoon. Perämoottorivene, jonka moottorin teho on yli 20 hevo voimaa, ja sisämoottori-tai sisäperämoottorivene, jonka moottoriteho on yli 50 hevosvoimaa, on ilmoitettava sen läänin lääninhallitukse sa pidettävään moottorivenerekisteriin, jonka alueella vene pääasiallisesti on tarkoitettu käytettäväk i. Vesikulkuneuvojen käyttämistä vesillä valvovat merenkulkulaitos, poliisi, rajavartiolaitos ja tullilaitos. Käytännössä vesilläliikkuja kohtaa joko poliisiin tai merivartijan. Pe1er Krusberg Ve11ei11si11ööri Mere11kulkuhalli1us TURVALLISUUSALAN VAHVAA OSAAMISTA Valvontatekniikka � Valvontatekniikan � suunnittelu, myynti, rikosilmoitin- ja videovalvontalaitteet; asennus jo huolto. Hälytyskeskuspalvelut � Murto-, lvi-, hissi- � yms. hälytysten vostoonolto, huoltopäivyslys, puhelinpäivystys •• THY·YHTIOT Vartiointipalvelut � Poikollisvartiointi, � piirivortiointi, vahtimestoritoiminto, orvokuljetukset, myymälätorkkoilu ja turvollisuuskonsultointi. TURUN HÄLYTYSVALVONTA OY TELE-PROJEKTI OY Vöhöheikkilöntie 56 K 20810 Turku 47 Puh. * 2341 000 Fax. * 2342 751
RkJQdWJsaXNoZXIy NDI2OTg=