neelle palattuamme tuli Asko tervehtimään ja vietimme veneemme kannella kostean virkistäytymishetken. Kävimme myös koko venekuntamme kanssa tervehtimässä Arin venekuntaa. Ari valitteli veneen sähkön saantia. Raunon laittaessa pistokkeen viereiseen keskukseen homma toimi heti. e niistä sähkömiehistä. Venekunnat illastivat kukin tahollaan. Ilta kului nopeaan. Illastimme edellisiltaa hienommassa paikassa, suomalaisittain pöytämme antimet koostuivat alkuruokapatee'ista, lämminruoka Entrecothiin ja jälkiruokapaahtovanukkaisiin. liiallisen jälkeen vielä paikallisiin katukuppiloihin tutu luminen ja illan viimei et yömyssyt oman veneen kannella ja mielipiteiden vaihtoa päivän tapahtumista. Hyväntuuliset purjehtijat vaipuivat unten maille pikku tunneilla. Yön jälkeen parhaiten nukkuneet heräsivät jo kello 7-8 paikalliseen hyörinään. Aamiaisen jälkeen venekuntamme päätti vielä ennen lähtöä käydä Picasson museossa. Museo sijaitsi meren rannalla vanhassa linnassa, joka toimi mitä ihmeellisimpien Picasson taideteoksien ja lukuisten muiden taiteilijoiden näyttämönä. Palailimme veneille ja kuulimme Arilta, ei-tä muut olivat päättäneet,ja jopa lähteneet kohti La Naboulenia. Pienten lähtörituaalien jälkeen oli meidänkin vene merellä kapteeni Raimon käskyn alla. lima puolipilvinen, aurinkokin näytti joskus lämmittävät säteensä. Tuuli oli kääntynyt vastaiseksi ja se puhalsi kohtalaisesti. Ennen La Nabouleniin saapumista venekunnat nauttivat pentterin antimista. La Naboulen satama sijaitsi vanhan historiallisen linnan vieressä. Venekunnat vanhojen tapojen mukaan määrätyille paikoille laituriin. La Naboulen varsinainen kaupunki sijaitsi vuoren rinteillä muutaman kilometrin päässä veneistä. Toisista venekunnista jotkut kävivät myös tutustumassa maallisia kulkuneuvoja käyttäen kuuluisaan Cannesin kaupunkiin. Toiset taas kävivät La Naboulen kaupunkiin tutustumassa. Ari, Asko ja Eki kävivät tervehtimässä veneessämme ja nauttimassa vieraanvaraisuutta, "tarjoilu pelasi". Kapteenit vaihtoivat mielipiteitä päivän tapahtumista. Venekunnilla oli kuitenkin pääasiassa omat aikataulunsa ja ohjelmansa. liian saapue sa oli aika tutustua La Naboulen rantakylään ja etsiä kaikkia miellyttävä illastamispaikka. Ravintola, jossa nautimme ranskalaisia herkkuja laidasta laitaan, löytyi rannan läheisyydestä satumaisen vanhan linnakkeen vierestä. Illallinen korkeissa tunnelmissa päättyi aikanaan ja siirryimme veneille vaihtamaan mielipiteitä 54 päivän ja matkan tapahtumista ja nautimme veneen kannella makoisia piristysjuomia ja muita antimia, kunnes merenkulkijat yksi toisensa jälkeen siirtyivät kajuuttoihinsa ja unten maille. Aamutoimien jälkeen käynnistettiin moottori, irroitettiin köydet ja nostettiin ankkuri. Veneemme lipui ulos La Naboulen satamasta ja käänsi keulansa kohti St.Tropezia. Kommodori Ari ja kapteenit olivat näin sutmnitelleet seuraavan kohteen. Ritva ja Ilja olivat huolehtineet veneen muonituksesta kiertelemällä eri myymälöissä ja lähiympäristössä muonaostoksia tehden. Tuuli oli kohtalainen ja vähän puuskainen. Se puhalsi välillä hyvältä suunnalta, mul1a myöskin vastaise - ti. Purjeet nostettiin kuitenkin ja moottori pysäytettiin. Malka jatkui sinisillä aalloilla puolipilvisen taivaan alla. Tuuli suhisi takilassa ja köy ien narina kiinnikkeissään. Oikealle jäi St.Raphden. St.Maxime ohitettiin matkan aikana, saavuimme iltapäivällä St. Tropezin lahteen. Oli aika laskea purjeet. St.Tropez oli jo sinänsä jo esitteissä mahtava, usean tuhannen veneen keskus. Merituulen purjehtijat veneineen melkein yhtäaikaisesti lipuivat Saint Tropezin vanhan kaupungin pienempään aallonmurtajan suojaamaan satamaan. Satamapäällikön luona käynnin jälkeen Merituulen lipuin varustetut veneet kiinnittyivät laiturin kylkeen peräkkäin, ensin Askon sitten Raimon, Arin ja viimeisenä Ekin vene. Uteliaat laiturilla kävelevät ranskalaiset ja muut kulkijat ihmettelivät ilmestymistämme,kieltämme ja erikoista veneiden Merituulen lippua. Satama oli idyllinen,rantapubeja, ravintoloita,myymälöitä ja veneitä, mitä hienoimpia huvialuksia/ laivoja. Nopeimmat merenkyntäjät olivat jo ehtineet lähimpään pubiin huuhtomaan "suolaiset meren pölyt kurkustaan". Ilta vietettiin leppoisasti kaupoissa, pubeissa, ravintoloissa ja ympäristöön tutustuen. Venekunnat nauttivat myös omien pennereiden antimista, ranskalaisten satamassa hyörinää seuraten. Ilta koitti. Venekunnat jälleen illastivat kukin omilla tahoillaan etsien mieleistään illallispaikkaa. Mikä kumma,laiturissa olevia veneitä katsellessa sieltä löytyi Suomen lipuin varustcnu venekin. Ari taisi käydä jopa tervehtimäs ä kyseisen veneen kapteenia. Helsinkiläislääkäri perheineen. Meidän venekuntamme löysi vihdoin mieleisensä illallisravintolan.Aterian jälkeen tutustuimme paikalliseen iltaelämään istuen jossakin katukahvilassa. liian venähdettyä puoliyöhön työnsi kirjoittaja kynän ja tämän päiväkirjan taskuunsa ja jätti virkuimmat jatkamaan veneen kannelle seurustelua. Hyttiin päästyään hetken jälkeen siirtyi unten maille. Aamiais-, kahvitauon ja muun virkistäytymisen jälkeen kukin kävi ennen lähtöä tekemässä mieliostoksensa, "matkamuistot" ja kuka mitäkin. Kapteenit olivat päättäneet lähteä viimeiselle taipaleelle ajoissa, koska matka oli pisin,mitä olimme tehneet. Matka jatkui. Tuuli ja aallokko olivat nyt häiritseviä tekijöitä ja vieläpä täysin va taiset. Vesi nousi yli veneen ja ruoris a olevilla oli jopa tuulen ja kylmän meriveden takia epämiellyttävän kylmä olotila. Kaikki Merituulen veneet puskivat konevoimin vastatuuleen. skon vene edellä, Arin, Raimon ja viimeisenä Ekin vene kohti 1 -lyeresiä. Olimme myös sopineet, että poikkeaisimme Porque Rolles saaren niemekkeen takana uimassa. Tuulen takia päätettiin olla menemättä kyseiseen paikkaan. Vihdoin iltapäivän tunteina kovaan vastatuuleen edelleenkin puskien konevoimilla, tulimme/ saavuimme Hyeresin rannalle. Satamaan tulo aallonmurtajasta huolimatta on hiukan ongelmallista tuulen haitatessa ankkurointia ja laituriin ajoa. Toinen toista venettä auttaen, saimme veneet vihdoin laituriin. Hyeres oli päätepiste, joten jokaisen veneen miehistö tiedosti sen itselleen. Edellisten iltojen ohjelmien mukaan venekunnat illastivat Hyeresin ravintoloi sa omien mieltymyksiensämukaan. Myöhemmin illan jo pimetessä yöksi,vietti suurin osa purjehtijoista iltaa veneen kannella iloi55 sesti laulaenkin ja vitsejä, kokkapuheita ja sen sellaista puhuen laidasta laitaan. Hauskaa oli. Pikkutunneilla yö hiljeni. Lauantaiaamuna toiset olivat väsyneempiä kuin toiset. Aamupalan jälkeen purjehdusseurue siirtyi satamarakennuksen viereen malkatavaroineen odottamaan linja-auton tuloa. Linja-autoon ja kuljetus takaisin Niceen pitkin aurinkorantaa,viiniviljelyksiä ja mitä hienoimpia näkymiä matkan aikana. Tunnelma bussissa nousi nousemistaan kiertävien viinipullojen takia. Saavuimme Niceen ja bussista paikalliseen hotelliin. Hotelliin kirjausten jälkeen kaikille omanlaisensa huone. Hotelli, vanha ranskalaistyyppinen, karu, mutta asiansa ajava yhden yön majapaikkana. Ilta Nieessä vietettiin vähän vauhdikkaammin. Venekunnat illastivat omilla tahoillaan,ostaksien teko, matkamuistot. Hauskanpitoa riitti varmasti pitkälle aamutunneille. Aamulla hotellin ranskalaisaamiainen, lentokentälle siirto ja pienen odottelun jälkeen koneeseen iirtyminen. Paluumatka alkoi 10.45. Seutulaan kone laskeutui iltapäivällä vähän jälkeen kolmen. Kaikki onnellisesti perillä,jokainen omilla kyydeillään kotimatkalle. Matka onnistunut ja taas ollaan yhtä kokemusta rikkaampia. Uusia seikkailuja odottaen. U1po Keränen
RkJQdWJsaXNoZXIy NDI2OTg=