TUOTTEITA KEHITYKSEN KÄRJESSÄ ! fE/-WESTERBEKE' Engln.. & Gen••tor• • Merldlesem 12-108 hv, New Yorkin pörssissä noteeratusta yhtiöstä Keula- japerApotkurit Testlvolttajat monesta syystä. MOOTTORIT, GENERAATTORIT, ILMASTOINTILAITTE Diesel generaattorit 4-20 kw. Yli 50vuoden kokemuksella Ammattilaisen valinta. Westerbeke/RotaryAlre llmastolntllaltteet kaikkiin veneisiln.Huolehtll mukavuudestasl sAAstA riippumatta. BEEJllllt:-,oJIYEJI SLEIPNER MOTOR Akkulaturit 10-40A Laaja valikoima pronssi perAsimiå TÄRISEE VÄHEMMÄN lllill NEMO, NIMIL.AATUTARVIKKEIDEN TAKANA SEALAND SANISERVICE lmutyhjennysasemat l)ill 11111- P urjevene- ja Taavetlt Antennimastot Laskusillat Rullarelvllaltteet ALKUPERÄINEN ON PARAS ,, . ......__ • SANIPOTTl "--1!,mlalllsetkäymälåt Useita tehokkaita sealand allpalnepumppuja septic- ja pilssivesien pumppaukseen 11� TURVANASI MERELLÄ MATKASI ALKAA VENESATAMASTA, SIELLÄ SINUA PALVELEVAT .,;-:- TODD huoltokArryt ; septlc tyhjenn y s, polttoalnejakelu, öljynvaihto SAhköJa vesipylvAAt Veneilyn erikoisliike NAUT/KULMA OY Humsllstonkatu 11 20100TURKU puh 02 • 2503444 fax 02 • 2518 470 KASCO JÅÅNESTÅJÅ suojelee venettä Ja laituria JAAtymiseltä talven ajan LAATUMERKKIEN KOHTAUSPAIKKA KOMMOOORIN TERVEISET Viime kesä oli pitkään aikaan veneilijän unelmakesä säiden suhteen. Oman veneseurarnrne toiminnassa se näkyi ennätyksellisinä saaritukikohtien käyntimäärinä, sekä tapahtumien runsaana osanottona. Varsinainen kesäeskaaderi tehtiin viime kesänä Viroon. Samaan aikaan oli myös ns. varjoeskaadereja Ruotsiin ja Maarianhaminaan, jotka myös keräsivät joukon merituulilaisia yhteisen harrastuksen pariin. Tällainen yhteistoimintamuoto on ollut seuramme tapana jo vuosia ja antaa mahdollisuuden erilaisille veneille ja erimittaisille lomille yhdessäliikkumiseen. Onhan aikaisempina vuosina samalle eskaaderille osallistunut sekä purje- että moottoriveneitä. Etukäteen on sovittu vain missä satamissa ollaan ja koska,jolloin jokainen saa itse suunnitella ajoreittinsä ja aikataulunsa. On myös mahdollista kulkea porukassa jotkut etapit,jolloin ei kaikkien venekuntien tarvitse niin tarkkaavaisesti osallistua kartanlukuun. Purjehduskilpailujen tulosluetteloissa menestyneiden veneiden joukossa oli entistä enemmän Merituulilaisia. Onnittelut menestyjille. Valtiovalta on myös jälleen sohaissut veneilyä. EU-direktiivit muuttavat uusien veneiden määräyksiä ja vaikuttavat myös katsastusmääräyksiin. Polttoaineverosta on pyydetty selvitys ja huhutaan myrkkyvärien käyttökiellosta.Saariston kapeisiin väyliin on taas tulossa uusia nopeusrajoituksia. Tähän toivoisi hieman järkeä esimerkiksi Ruotsin mallin mukaan,jossa rajoitukset ovat merenkulun yksiköissä ja näkyvät myös merikorteissa. Mielestäni järjestötoiminnalla on kaksi mahdollista elintapaa. Pysyä nykyisellään ja kuihtua tai kehittyä eteenpäin uusilla ajatuksilla ja toimintatavoilla. Merituuli on viime vuosina valinnut jälkimmäisen vaihtoehdon ehkä liiankin vauhdikkaasti. Vuosikokouksen päätös junioritoiminnan kehittämisestä ja optimistijollienhankinnasta sekä syyskokouksen radikaalit liittymismaksu- ja jäsenmaksukorotukset sekä oman saaritukikohdan hankintavaltuuksien anto hallitukselle vaatinevat hieman lisävalaistusta, vaikka olenkin sanonut, että poissaolijattyytyvät paikallaolijoiden päätöksiin. 3 Junioritoiminnan kehittämisellä ja optareiden hankinnalla pyritään saamaan juniorit hienon harrastuksemme pariin ja mukaan tapahtumiin sekä innostumaan purjehduksesta, jotta myöhemminkin näkisimme seuramme nimen kilpailutuloksissa. Kuulee myös varmaan harvemmin selityksen, ettei seuramme tilaisuuksissa ole nuorille mitään tekemistä. Talousasioissa oli kysymys ennen kaikkea vain ns. indeksikorotuksesta. Peruslähtökohtana oli ajatus,että liittymismaksut sekä tukimainosrahat ovat seuran pääomaa, jolla hankitaan pysyviä asioita, kuten saaritukikohta, jollat, laiturit ym. kun taas vuosimaksun pitää kattaa juoksevat kulut kuten vuokrat, liittomaksut sekä puut ym. vuosittaiset kulut. Vaihtoehtona olisi ollut, että tukikohdista olisi tullut ns. itsepalvelutukikohtia, jonne jokainen olisi vienyt itse veneessään puut ym. Edelleenkin on kuitenkin muistettava ettei seuran yksikään toimihenkilö (katsastusmiehet mukaan lukien) saa tekemästään työstä mitään palkkaa, vaan kaikki työt tehdään talkoilla, tai ne jää tekemättä. Järjestötoiminnan yhtenä johtoajatuksena on myös vastuu- ja aktiivihenkilöiden vaihtuvuus, jolloin ei ajeta samoja ihmisiä loppuun. Merituulessa on ollut sama aktiiviryhmä toiminnassa jo pitkän aikaa, joten olisikohan paikallaan harkita normaalin järjestökäytännön mukaista kiertoa. Vapaaehtoisia vain tuntuu olevan kamalan vähän. Merituuli on tänä päivänä arvostettu veneilypiireissä sekä veneily- että pursiseurana, ja lippumme ja viirimme tunnetaan merellä ja vierassatamissa. Toisinaan kuitenkin seuran lippu tai viiri on järkyttävän likainen tai jopa rikkinäinen. Nämä tuotteet myydään omakustannushinnalla, enkä usko kenellekään olevan mahdoton niin pieni investointi. Toivoisinkin jäsenistön ja erityisesti katsastusmiesten kiinnittävän huomiota lippujen ja viirien kuntoon, onhan se paikka johon veneessä yleensä ensimmäiseksi katsotaan, ja joka antaa seurasta,veneestä ja veneilijästä ensivaikutelman. Lipun käytöstä on myös erilaisia tulkintoja, joita noudatetaanpiukkapipoisesti ja joihinotetaan kantaa eri venejulkaisuissa. Mielestäni lipun päätehtävä on osoittaa muille vesilläliikkujille veneen kotimaa ja seura,ja sen käyttö perustuu ensisijaisesti kapteenin mielihaluihin. Kuitenkin niissä satamissa joissa lipunnosto ja -lasku on koko satamaa koskeva rituaali on sitä mielestäni kohteliasta noudattaa. Mielestäni veneily on vapaa-ajan viettomuoto joka ei saa olla kaavoihin ja määräyksiin kangistunutta stressitoimintaa, vaan hauskaa vapaamuotoista yhdessäoloa. Aktiivista ja kokemusrikasta veneilykesää toivottaen. KommodoriAri Blom
TOIMIHENKILÖT Veneilyseura Merituuli ry toimihenkilöt Hallitus: Kommodori Ari Blom p. 431 7481 Varakommodori Ilkka Mikkonen Tapio Koski Lisa Blom Raimo Rike Tommi Ruostepuro Varainhoito Markku Westerlund Tilintarkastajat Varatilintarkastajat Julkaisutoimikunta Huvitoimikunta Tekninen toimikunta Junioritoimikunta KR&Kilpapurjehdus Saaritoimikunta Jäsenrekisteri Juha Vasanen ja Heikki Armio Rauno Rike ja Matti Lehtinen Kunto Koivulanaho pj. kokoaa toimikunnan Tommi Ruostepuro pj. Laila Kyläkoski Riitta Kuusela Heikki Armio pj. katsastusmiehet Jari Palsio pj. kokoaa toimikunnan Ilkka Mikkonen pj. Erik Spakström Tapio Koski Ari Johansson Erkki Loiske pj. Irja Rike Tiina Ojala Tarja Lehtonen Jari Palsio Risto Vaino Jouko Haavisto Ari Mikkola Antero Siro Rockelholm saari-isäntä Ossi Seppälä Pennäs saari-isäntä Antti Lehtonen Hästholm saari-isäntä Rauno Rike, Pohjanniityntie 13, 20960 Turku Katsastusmiesten puhelinnumerot: Heikki Armio Ari Bragge Risto Hultama Pekka Huusko Yrjö Iivonen Matti Lehtinen Erkki Lindfors Mauri Nääppä Raimo Rike Rauno Rike Harras Rutanen Vesa Tiensuu koti 4 Tammikuu Kerhoilta Kesä-heinäkuu Kesäeskaaderi 21.1. Vesillelaskut 27.6.-18.7 Helmikuu Venenäyttelymatka Elokuu MMkilpailu 6.2. 22.8. Maaliskuu Kerhoilta Syyskuu Lipunlasku/Päättäjäiset 11.3. Karttaohjelmat 19.9. Huhtikuu Vuosikokous/kerhoilta Syyskuu Välimerieskaaderi Turkki 15.4. Venevakuutukset vko 39 Toukokuu Lipunnosto/ Marraskuu Syyskokous 16.5. Avajaiset Hästholm 18.11. Kesäkuu Juhannusjuhlat Joulukuu Pikkujoulut 18.6. Hästholm 5.12. Suomalainen Pohja MERITUULILAINEN 1998 SISÄLTÖ Komrnodorin terveiset ........................... 3 Nuorisotoimikunta ............................... 24 Toimihenkilöt ......................................... 4 Kuvakertomus Turkin purjehduksesta ... 26 Toimintakalenteri 1997 .......................... 5 Kuvakimara 1997.................................29 Merituulilainen 1997 sisältö .................. 5 w.w.w.veneily ....................................... 32 Hästholrn ................................................6 Merisää ................................................ 36 V ästra Rockerholm ................................ 7 Hätätapauksissa käytettävä Pennäs .................................................... 8 hälytysnumero ..................................... 39 Säännöt ................................................ 10 Kuivatut rahat ...................................... 41 Veneiden katsastuksesta ....................... 14 Jäsenrekisteri ...................:................... 62 MM-kilpailut 16.8.1997 ...................... 18 Venerekisteri ........................................ 68 Merituulen mestarit .............................19 Sinustako vuoden veneilevä Merituuli gurmee ................................. 21 Merituulilainen ....................................74 Helteinen Ruotsi .................................. 22 Jäsenanomusffietojen muutosilrnoitus .. 75 KIITOS KAIKILLE ILMOITTAJILLEMME 5
.. HASTHOLM 28 60.12,B 21.57,0 . H� stholm on se � a�e ns_._ k_otisatama. Saari _ ? n _kokonaisuudessaan seuran käytössä ja s1ell_a _ on _ y on � . o � m1la1tun po1Jumeen, mutta myos Joukko rantakoukkuja saaren etelä- ja pohJ01skarJessa Ja saareen on helppo rantautua lähes joka puolelle. Saari on lähes kaikilta tuulilta suojainen, joskin kevään ja syksyn pohjoismyrskyt saattavat joskus haitata. Olemme rakentaneet sinne saunamökin, puuceen sekä grillikatoksen. Saarella järjestetään seuran tärkeimmät kesätapahtumat, kuten avajaiset, purjehdus -kilpailut ym. ym. Usein illanvietot kesl_cittyv�t laiturin läheisyyteen venyen aina pikkutunneille asti, joten hiljaisuutta ja rauhaa ka1paav1en kannattaa rantautua saaren muihin osiin. Seuramme isäntänä saaressa toimii Antti Lehtonen ja saaren omistaa Hans Berg, jolla on venetelakka Käldön saaressa. 6 .------·- - ,.,.. •• VASTRA ROCKERHOLM ,.,.. ,.,.. 60.06,2 21.52,5 Seuran "'. anhin saaritukikohta sijaitsee Nauvon eteläpuolella upean venereitin varrell � .TuJci½.? hd � ss � on _ hY".ä laituri j � poijut. Ankkuri ei paikassa oikein pidä ja pohjassa on palJon po � JupatnoJa, JO � hm ankku � 1 . saattaa_ tarttua. Laiturilla on mukava istuskella ja kats_ella_ ve_ne1den menoa vilkkaalla reitillä. Laiturin läheisyydessä on grilli sekä savustusuun1. Pieru mutta hyvä sauna luovat miellyttävän tunnelman ja hotelli helpotuskin löytyy k � u ��e aa saun � n takaa. _ Tukikohta on erittäin herkkä Luoteen ja Idän välisille tuulille, sekä vaylalla kulkevien veneiden aallot kannattaa ottaa huomioon venettä kiinnitettäessä. Seur�e isäntän� . tukikohdassa toimii Antero Siro ja paikan omistaa kalastaja Henrik Karlsson, Joka asuu Ostra Rockerholmissa yhteysaluslaiturin luona. Hän käy usein tukikohdassa ja häntä on hyvä käydä tervehtimässä. Häneltä voi usein ostaa tuoretta kalaa. Tukikohdan ulkopuolella saa myös kalastaa rajoitetusti. 7
Houts A.llo�� Pennäs sijaitsee Houtsalan länsipuolella ja tukikohtamme on saaren länsikärjessä. Tukikohdan vuokrasopimus kestää nyt vuoden kerrallaan. Seuran pyrkimys on pitää paikkaa siihen asti kunnes löydämme oman saaritukikohdan, jonka hankinnasta on tehty päätös vuosikokouksessa. Muistettava kuitenkin on, että paikka on palautettava alkuperäisessä kunnossa vuokrakauden päättyessä. Niemenkärjen eteläpuolella on moottorivenelaituri poijuineen ja sen luona on myös sauna puucee sekä grilli. Paikka on erittäin rauhallinen ja viihtyisä ja saunan jälkeen on hienoa istua grillillä ja seurata auringonlaskua. Pohjoispuolella on laituri, jonka edessä vettä on yli 2 m, mutta sielta on saunalle aika hankala kulkureitti. Tukikohta on erittäin herkkä lännen puolisille tuulille. Seuramme isäntänä tukikohdassa toimii Ossi Seppälä ja paikan omistaa Erik Jansson. 8 Saaritukikohtiemrne rakentaminen ja kunnossapito on tehty ja tullaan tekemään talkootöinä saariisäntien ja saaritoimikunnan johdolla ja päätökset niistä tehdään yleensä vuosi- ja syyskokouksessa. Uusi saaritoimikunta on intoa täynnä, joten talkoita tu.llaan järjestämään kaikissa tukikohdissa Niiden kunto ja viihtyisyys on koko jäsenistön vastuulla. Käytä siis tukikohtaa kuin omaasi. MUISTATHAN -Autathan kanssaveneilijää hänen rantautuessaan -Siivoathan jälkesi ja viet roskat mennessäsi -Muista jättää pilkottuja puita myös seuraaville saunojille -Tarkista grillipaikka tulipalon varalta -Täytä makeavesiastiat mahdollisuuksien mukaan -Ethän käytä merivettä kiukaassa -Älä häiritse luonnon rauhaa esim lintujen pesimisaikaan -Kirjaathan käyntisi vieraskirjaan, koska sen perusteella ratka.istaan saaritukikohtien käyttöaste ja tulevaisuus Asianajotoimisto Jukka Angervo Ky Puutarhakatu 12, 20100 Turku Puh. (02) 250 1800, fax (02) 250 2901 0400-502 800 Ari Blom APX-METALLI OY Autoilijankatu 30 20780 Kaarina Puh. (02) 4090 550 Telefax (02) 4691 550 TILAUSKONEPAJA Al-rakenteet Ruost. ja haponkest. tuotteet Teräsrakenteet ja -putkistot 9
SÄÄNNÖT I NIMI, KOTIPAIKKA JA KIELI 1 § Yhdistyksen nimi on Veneilyseura MERITUULI r.y. ja sen kotipaikka on Turku. Näissä säännöissä nimitetään yhdistystä seuraksi. Seura on perustettu 12.01.1983 ja seuran kieli on suomi. Il SEURAN TARKOITUS 2 § Seuran tarkoituksena on kehittää ja edistää veneilyä, venetuntemusta sekä vesillä liikkumisen tietoja ja taitoja. IlJ TARKOITUSTEN TOTEUTTAMINE 3 § Tarkoitustaan seura toteuttaa: 1. Tarjoamalla jäsenilleen - koulutustoimintaa - valmennus- ja harjoitustoimintaa - nuorisotoimintaa - valistus- ja kasvatustoimintaa - kuntoliikuntaa, sekä - muuta samantapaista toimintaa tavoitteenaan kasvattaa yhteiskunnalle ruumiillisesti ja henkisesti vireitä ja hyödyllisiä kansalaisia. 2. Kiinnittämällä ehdotusten, anomusten ja aloitteiden kautta toiminta-alueensa viranomaisten ja muiden yhteisöjen huomiota, sekä välittämällä voittoa tavoittelematta jäsenilleen veneilyvälineitä ja asusteita. 3. Toimintansa tukemiseksi seura voi hankkia varoja järjestämällä arpajaisia ja veneilyyn liittyviä kilpailuja. Tarvittaessa seura hankkii toimintaansa asianmukaisen luvan. 4 § Seura on Suomen Purjehtijaliitto r.y.:n ja Suomen Moottoriveneliitto r.y.:n jäsen joita näissä säännöissä kutsutaan liitoksi sekä Suomen Valtakunnan Urheiluliiton Varsinais-Suomen piiri r.y.:n jäsen jota näissä säännöissä kutsutaan piiriksi. 5 § Seuran tunnuksena on Merenkulkuhallituksen vahvistama lippu. Sen käyttämisestä määrätään tarkemmin lippuohjeissa. IV SEURAN JÄSENET 6 § Seuran jäseniä ovat: 1. Varsinaiset jäsenet, jotka ovat suorittaneet syyskokouksen määräämän vuosittaisen jäsenmaksun. 2. Juniorijäsenet, joiden ikäraja on yhdenmukainen Suomen Purjehtijaliitto r.y.:n määrittelyn kanssa. 3. Seuran jäsenet hyväksyy hallitus. 7 § Hallitus voi erottaa seurasta jäsenen, joka - laiminlyö jäsenmaksunsa suorittamisen - Rikkoo lakeja tai esiintyy hyvän veneilyhengen vastaisesti. - toimii seuran, liiton sekä piirin sääntöjen ja tarkoitusperien vastaisesti. Hallitus voi päättää erottamisasiasta, kun vähintään viisi sen jäsentä on saapuvilla ja erottamispäätös on pätevä, kun vähintään neljä hallituksen jäsentä siihen yhtyy. Erotetulla on oikeus vedota seuran seuraavaan kokoukseen. Vetoomus on annettava kirjallisesti tiedoksi seuran hallitukselle 14 päivän kuluessa kirjallisen erottamispäätöksen tiedoksisaantipäivästä tätä päivää lukuunottamatta, jolloin hallituksen tulee saattaa päätöksensä seuran seuraavan kokouksen ratkaistavaksi. Kokouksessa vaaditaan hallituksen tekemän päätöksen vahvistamiseksi vähintään 2/3 äänestyksessä annetuista äänistä. Jäsenellä on oikeus erota seurasta tekemällä siitä kirjallinen ilmoitus hallitukselle tai sen puheenjohtajalle. Jäsen voi ilmoittaa erostaan myös suullisesti seuran kokouksen pöytäkirjaan merkittäväksi. 10 V JÄSENMAKSUT 8 § Seuran jäsenet suorittavat seuralle siihen liittyessään liittymismaksun ja vuosittain jäsenmaksuna vuosimaksun, joiden suuruus määrätään syyskokouksessa vuosittain. Seura pitää yhdistyslain edellyttämää jäsenluetteloa. VI SEURAN VARSINAISET JA YLIMÄÄRÄISET KOKOUKSET 9 § Seura pitää vuosittain kaksi varsinaista kokousta, joista vuosikokous pidetään helmihuhtikuussa ja syyskokous loka-joulukuussa. Kokouksen paikan ja tarkemman ajan määrää hallitus. Ylimääräinen kokous kutsutaan koolle, kun hallitus katsoo sen tarpeelliseksi tai kun 10 seuran jäsentä taikka vähintään l /10 seuran jäsenistä sitä kirjallisesti hallitukselta pyytää erityisesti ilmoitettua asiaa varten. Tällaisissa kokouksissa käsitellään ainoastaan kokouskutsussa mainitut asiat. Kutsu varsinaiseen ja ylimääräiseen kokoukseen on julkaistava vähintään 7 päivää ennen kokousta - sanomalehti-ilmoituksella seuran varsinaisen kokouksen määräämässä lehdessä tai - kirjallisena ilmoituksena jäsenille. 10 § Vuosikokouksessa käsitellään 1. Kokouksen avaus 2. Valitaan kokoukselle: a) puheenjohtaja b) sihteeri c) kaksi pöytäkirjan tarkastajaa d) ääntenlaskijat 3. Todetaan läsnäolijat 4. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 5. Esitetään vahvistettavaksi hallituksen laatima vuosikertomus edelliseltä toimintavuodelta. 6. Esitetään tilikertomus ja tilintarkastajien lausunto sekä päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta. 7. Päätetään vastuuvapauden myöntämisestä asianomaisille. 8. Käsitellään muut esityslistalla olevat asiat ja jäsenten esittämät asiat, jotka on kirjallisesti jätetty hallitukselle vähintään neljä päivää ennen kokousta. 9. Kokouksen päättäminen. 11 § Syyskokouksessa käsitellään 1. Kokouksen avaus 2. Valitaan kokoukselle: a) puheenjohtaja b) sihteeri c) kaksi pöytäkirjan tarkastajaa d) ääntenlaskijat 3. Todetaan läsnäolijat 4. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 5. Vahvistetaan tulevaksi toimintavuodeksi a) hallituksen laatima tulevan vuoden toimintasuunnitelma b) hallituksen laatima tulevan vuoden tuloja menoarvioehdotus c) liittymismaksun ja jäsenmaksujen suuruudet 6. Valitaan seuraavaksi toimintavuodeksi seuran kommodori. 7. Valitaan seuraavaksi toimintavuodeksi seuran varakommodori. 8. Valitaan muut hallituksen jäsenet erovuoroisten tilalle. 9. Valitaan kaksi tilintarkastajaa ja heille varatilintarkastajat. 10. Valitaan puheenjohtajat ja jäsenet kutakin seuran ohjelmassa olevaa toimintamuotoa edustavaan jaostoon sekä muut tarvittavat toimihenkilöt. 11. Valitaan edustajat liiton ja Suomen Valtakunnan Urheiluliitto r.y.:n jäsenliittojen vuosi- ym. 11 kokouksiin tai annetaan hallitukselle valtuudet henkilöiden valitsemiseksi. 12. Päätetään missä lehdissä kokouskutsut ja tiedonannot saatetaan jäsenten tiedoksi. 13. Käsitellään muut esityslistalla olevat asiat ja ne jäsenten esittämät asiat, jotka on kirjallisesti jätetty hallitukselle vähintään neljä päivää ennen kokousta. 14. Kokouksen päättäminen. 12 § Kokouksessa ratkaistaan asiat yksinkertaisella äänten enemmistöllä, mikäli asian ratkaisemisesta ei näissä säännöissä toisin säädetä. Henkilövaaleissa äänten mennessä tasan vaali ratkaistaan arvalla,muissa asioissa se mielipide voittaa, johon kokouksen puheenjohtaja on yhtynyt. Kaikissa kokouksissa suoritetaan vaadittaessa äänestys suljetuin lipuin. Jokaisella varsinaisella jäsenellä on yksi ääni. Valtakirjalla ei saa äänestää. VII SEURAN HALLINTO 13 § Seuran toimintaa johtaa ja sen talouden hoidosta sekä omaisuudesta huolehtii ja vastaa syyskokouksen valitsema hallitus. Hallitukseen kuuluu: - Kommodori puheenjohtajana - Varakommodori varapuheenjohtajana - neljä muuta jäsentä. Hallitus valitsee - sihteerin ja - taloudenhoitajan Kommodori ja varakommodori valitaan syyskokouksessa vuodeksi kerrallaan, hallituksen muut jäsenet valitaan kahdeksi vuodeksi siten, että kaksi jäsentä on erovuorossa vuosittain. Ensimmäisenä vuotena määrätään erovuoroiset arvalla, sitten vuoron mukaan. Hallitus voi valita avukseen toimikuntia tai toimihenkilöitä, jotka se katsoo tarpeelliseksi. 14 § Hallitus kokoontuu kommodorin kutsusta tai hänen toimeksiannostaan ja on päätösvaltainen, kun vähintään neljä sen jäsentä puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja mukaanlukien on saapuvilla. Kommodorin ollessa estynyt hoitamasta tehtäviään toimii varakommodori hänen sijaisenaan. Mikäli hänelläkin on este, hoitaa vanhin hallituksen jäsen kommodorin tehtäviä. Seuran nimen kirjoittavat kommodori tai varakommodori jompikumpi yhdessä sihteerin kanssa. Hallituksen tehtävänä on erityisesti 1. Toimia seuran ylimpänä toimeenpanevana ja valvovana elimenä niin, että seuran tarkoituksen ja tavoitteiden mukaiset toiminnat toteutetaan
suunnitelmien mukaisesti. 2. Olla vastuussa seuran toiminnasta lakien ja asetusten mukaisesti. 3. Suunnitella ja kehittää seuran kokonaistoimiataa sekä johtaa seuran toimintaa seuran tarkoituksen ja tavoitteiden mukaisesti. 4. Vahvistaa tehtävänjako keskuudessaan sekä valita tarvittavat valiokunnat ja työryhmät suorittamaan niille määrättyjä hallitukselle vastuullisia tehtäviä. 5. Vastata seuran ulkopuolelle suuntautuvasta toiminnasta. 6. Vastata liiton ja sen jäsenliittojen ja piirien sääntöjen ja ohjeiden seuralle asettamista velvoitteista. 7. Vastata seuran kokousten antamista velvoitteista. 8. Pitää jäsenluetteloa. 9. Hoitaa seuran taloutta. 10. Hoitaa seuran tiedotustoimintaa. 11. Hyväksyäja erottaa seuran jäsenet. 12. Ryhtyä kaikkiin niihin toimiin, joita seuran etu vaatii. 13. Luovuttaa tilit tilintarkastajille tarkastettaviksi viimeistään kaksi viikkoa ennen vuosikokousta. Tilintarkastajien tulee antaa kirjallinen lausuntonsa hallitukselle viimeistään viikkoa ennen vuosikokousta. 15 § Seuran toimintavuosi ja tilikausi on kalenterivuosi. VIII MUITA MÄÄRÄYKSIÄ 16 § Seuran veneluetteloon merkitään kaikki ne jäsenten veneet, jotka vuosittain on seuraan rekisteröity ja määräajoin suoritetussa katsastuksessa hyväksytty rekisteröintikelpoiseksi. Katsastuksen yhteydessä veneen omistajalle annetaan katsastustodistus,johon katsastus merkitään. Vasta katsastusmerkinnän saatuaan on veneen omistajalla oikeus käyttää veneessään seuran lippua. Seuran veneluetteloon merkitty vene ei saa kuulua samanaikaisesti toiseen vastaavanlaiseen seuraan. 17 § Seuran keskuudessa voidaan perustaa jaostoja herättämään harrastusta seuran tarkoitusperien ja pyrkimysten erikoisaloihin. Jaostot toimivat joka suhteessa seuran vahvistamien sääntöjen ja määräysten mukaisesti. 18 § Näiden sääntöjen muuttamisesta päättää seuran kokous. Ollakseen pätevä on päätösten saatava läsnäolevien äänioikeutettujen jäsenten 3/4 ääntenenemmistön kannatus kahdessa perättäisessä vähintään 14 päivän välein pidetyssä kokouksessa. 19 § Seuran purkamista koskeva päätös on tehtävä kahdessa, vähintään kahden kuukauden välein pidetyssä kokouksessa ja päätöksen on saatava molemmissa kokouksissa vähintään 4/5 kannatus äänestyksessä annetuista äänistä. 20 § Seuran purkautuessa luovutetaan sen jäljelle jääneet varat johonkin purjehdusurheilua ja veneilyä edistävään tarkoitukseen. Varojen jaosta päättää purkupäätöksen tehnyt jälkimmäinen kokous yksinkertaisella äänten enemmistöllä. 21 § Sen lisäksi, mitä näissä säännöissä on määrätty, noudatetaan voimassa olevan yhdistyslain määräyksiä. VENEKUOMUT JA PEITTEET VENEISTU/MET JA PATJASTOT SAP-ALUMIINIRAKENTEET Hedh�O" KUORMAKATU 4 20380 TURKU PUH. 2538 777 12 Suoritamme kaikkea pintakäsittelyä siirrettävällä kalustolla koti- ja ulkomailla sekä laitoksellamme Maskussa. • Laivateollisuus • Konepajateollisuus • Öljyjalostamot • Paperiteollisuus • Energialaitokset • Satamalaitokset • Rakennusteollisuus • Teräsrakenteet Nostolava-autopalvelua, suurin työskentelykorkeus 37 m. Maskun pintakäsittelylaitoksemme: 7 ha tontti, hallit 3600 m2 Nosturit 5 kpl 3-20 tn Omaa rautatietä 3,5 km Valtatie 8 varrella, Turkuun 15 km Palveluksessamme n. 140 henkilöä Aurakorro Oy Maskuntie 163, 21250 MASKU Puh. (02) 438 6900, fax (02) 438 681 o 13
VENEIDEN KATSASTUKSESTA Taitaa taas kevät olla tulossa koska rustaan tätä Merituulilaisen katsastusjuttua. Ulos katsomalla sitä ei vielä uskoisi. Viime vuonna katsastettiin yhteensä 127 venettä. Purjeveneitä 72 ja moottoriveneitä 55 kappaletta. Kasvua vuodesta 1996 oli 8 venettä ja kaikki purjeveneitä. Katsastus tulee tänä vuonna muuttumaan sen verran että katsastusluokk.ien määrä putoaa kuudesta neljään. Tulevat luokat ovat (tämän hetken tietojeni mukaan): 1 valtameriluokka (ocean) 2 ulkomeriluokka (offshore) 3 rannikko- ja saaristoluokka (coastal) 4 huvila- ja apuveneluokka Periaatteessa katsastus pysyy samalla tavoin kaksijakoisena. Kerran viidessä vuodessa suoritetaan edelleen peruskatsastus maissa suoritettuine runkokatsastuksineen. Vuosittain suoritetaan purjehduskauden alussa vuosikatsastus kesäkuun loppuun mennessä kuten ennenkin. Paperitöihin lienee tulossa jonkinlaista kevennystä. Tyypillistä meidän keskusjärjestöillemme SPL:lle ja veneilyliitolle on että tarkemmat tiedot muutoksista vielä antavat odottaa itseään. Voi olla että me aloitammekin katsastukset vanhoilla kaavakkeilla. Ottakaa ajoissa yhteyttä katsastusmiehiin kesäkuun lopussa voi olla vaikea saada enää katsastajaa kiinni. Katsastusmiesten puhelinnumerot: Heikki Armio Ari Bragge Risto Hultama Pekka Huusko Yrjö Iivonen Matti Lehtinen Erkki Lindfors Mauri Nääppä Raimo Rike Rauno Rike Harras Rutanen Vesa Tiensuu koti työ matkap. Muistutuksena vielä että jokaisessa veneessä on aina joku kippari ja kantaa vastuun veneestä ja sen varusteista sekä matkustajien turvallisuudesta. Katsastus ei poista tätä kipparin vastuuta mutta kun varusteet ovat kunnossa voi tuntea olonsa hieman turvallisemmaksi. Hyvää veneilykesää kaikille toivoo Heikki Armio 14 KUN MERI ON OSA SINUA Valitse Meredin niin voit rauhallisin mielin luottaa siihen, että rahojesi vastineeksi saamasi laatu ja toimintavarmuus ovat huippulaatua. Ohjeita, vihjeitä ja vastauksia kysymyksiisi saat ammattitaitoiselta henkilökunnaltamme Ulkoiluaitta Oy Puolalankatu 6 20100 TURKU - se sisältyy hintaan. Puh. 02- 275 275 15 Avoinna ark. 9 - 17 la. 9 - 14 Fax. 02- 275 2760
KOTIMAINEN HUIPPUHYGIEENINEN HighGienic-WC on kotimainen aulomaatti-wc. Hygieeninen ia helppokäyttöinen HG-WC voi olla sisäänrakennettuna toiseen rakennukseen, esim. kioskin yhteyteen, tai se voidaan valmistaa omaksi rakennukseksi. HG-WC:n sisämateriaalina on ruostumaton teräs tai laminaatti. Ulkomateriaali valitaan ympäristöön sopivaksi. HG-WC on helppo siivota ia huoltaa. HG-WC on mahdollista saada myös pisoaari- ia inva-wc -tilaelementtinä. Soita heti: kysy lisätietoia ia pyydä tarious sekä esite! Valmistus jo myynti: Oy SIDPPAX Ltd Mustionkotu 4, 20750 Turku, Puh. (02) 468 812, Fox (02) 468 8307 16 - - - - - - - - - - - - - -- - - -- -- SÄHKÖTUKKU - SLO·SÄHKÖTUKKU17
MM-KILPAILUT 16.8.1997 Ensimmäiset Merituulen Mestaruus- eli MMkilpailut purjehdittiin vuonna 1989 joten ensi kesänä on vuorossa kymmenes kilpailu. Tätä juhlakilpailua odotellessa on varmaan sopiva hetki muistella menneitä ja katsoa miten MM-kilpailut ovat menneet. Veneet tahtovat vaihtua vuosien varrella ja kipparithan ne kilpailevat eivätkä veneet, joten keräsin tähän vähän tilastoja kilpailuihin osallistuneista kippareista. MM-kilpailuissa on tähän mennessä kipparina purjehtinut 49 eri merituulilaista joista 3 naisia. Veneiden startteja on kertynyt yhdeksän vuoden aikana yhteensä 149. Jos lasketaan että kilpailevassa veneessä on keskimäärin 3 henkilöä on MM-kilpailuissa ollut yhteensä noin 450 purjehtijaa! Kilpailuihin osallistuvien veneiden määrä on vähitellen kasvanut alkuvuosioen 1 1-15 veneestä jo yli 20 veneen. Viime kesänä tehtiin uusi ennätys kun 23 venettä starttasi ja sama määrä pääsi myös onnellisesti maaliin. Kolme purjehtijaa on osallistunut omalla veneellään kaikkiin järjestettyihin kilpailuihin, nimittäin Jari Palsio, Risto Vainio ja Raimo Rike. Parhaiten menestyneet kipparit ovat Jari Palsio ja Tapio Koski joilla kummallakin on tilillään 2 voittoa ja lukuisia 2:s ja 3:s sijoja. Kun tarkastellaan kipparikohtaista +/- saldoa eli sitä montako kilpailevaa venettä on onnistunut voittamaan ja monelleko on joutunut antautumaan, johtaa Jari selvästi. Hän on vuosien varrella voittanut 116 venettä ja hävinnyt vain 24:lle. +/- saldo on siis +92. Tapsa on kakkosena saldolla +68 ja Vainion Rippe kolmantena saldolla +62. 18 Ensi kesänä Elokuun 22 päivänä on vuorossa siis 10 v. juhlakilpailu. Lähtöpaikkana on todennäköisesti Nauvon vierasvenesatama. Tarkemmat tiedot kerrotaan kesän jäsenkirjeissä. Marinel Thunderboat Sai! Racing Team on lahjoittanut uuden todella upean kiertopalkinnon jota tavoittelemaan toivottavasti saapuu jälleen ennätys runsas purjehtijajoukko. Kannatus- ja huoltojoukot myös runsain määrin mukaan ! Ai niin ne viime kesän kilpailut. Mitenkä siellä kävikään? Mestaruuteen purjehti Ari Blom miehistöineen Melges 24 veneellä niukasti ennen Avance 36 laivuetta, eli hopeaa Asko Snäkin Albertina veneellä ja pronssia Aarne Aho Rosinante veneellä. Kilpailuterveisin flkka Mikkonen Merituulen mestaruuden ovat voittaneet tähän mennessä: 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 Vene Armid a Oon a Seb asti an Tuuletar Cappucino Tuuletar Armid a Marinel Thunderboat Marinel Thunderbo at Tyyppi Kipp ari Avance 245 Jari Palsio Sc anper Kari Kuusela Finn 35 Petri H a utal a Facil 30 Tapio Koski HR 29 Jari Visti Facil 30 Tapio Koski Avance 245 Jari Palsio Melges 24 Melges 24 Kari Heikkilä Ari Blom aura sails - PURJEET - RIKI- JA NOS TINV AIJERIT - NOS TIMET - PUOMIPEIT T EET - SPINNUSUKA T - RULLAFOKKALAIT T EET Terottajankatu 1 20780 Kaarina puh. (02) 2431666 fax (02) 2431522 VALMISTAMME VALOKAAPELIT LAIVAKAAPELIT PUHELINKAAPELIT 1NSTRUMENTOINTIKAAPELIT llll=ffll HELKAMA- KAAPELI Kalevantie 15 20520 TURKU Puh. 02-410 8700 Fax 02-372 428 19
SunSail-pnrjewliuloHU1t tarjoavat kiehtovia.vaihtoehtoja: Kreikassa nautit auringosta ja Joonianmeren ainutlaatuisista saarikohteista. Lähtösatamamme Kreikassa on Lefkasin saari Joonianmerellä. Ulottuvillasi on monta tuttua saarta kuten Korfu ja Kefalonia, Pargan viehättävä rannikkokaupunki ja lukemattomia muita kohteita. Halutessasi Aurinkomatkat järjestää veneen käyttöösi myös muissa Kreikan purjehduskohteissa, esimerkiksi Rodoksessa tai Kosissa. Purjehdusalueesi Turkissa on kaunis Egeanmeri, lähtösatamasi värikäs Marmaris. Turkki tarjoaa purjehtijalle monia hienoja retkikohteita: Kekovan mereen uponneen kaupungin, Fethiyessä kylvet turkkilaisessa saunassa, Caunoksessa ihailet upeita antiikin muistomerkkejä ja Ölti Denizissä rentoudut ainutlaatuisen upeilla hiekkarannoilla. Tai valitse toisenlainen aurinkoloma: upea rannikkoristeily puusta rakennetulla goulet-aluksella. Sail AURINKOMA T KA T • HELSINKI LAHTI Aleksi 38 Torikat11 3 (09) 1233 233 (03) 7340 456 OULU Pakkahuo11ee11katu JO (08) 374 022 20 TAMPERE Teatteritalo Hömee11katu (03) 2237 220 TURKU Kristii11a11kat11 10 (02) 275 1JOO TIPSUN HERKKUPATA Tässä pata niistä aineksista, mitä veneessä on helppo pitää kaiken varalta ja jotka sitten yleensä syksyllä viedään taas kotiin. � @@ 1 prk tomaattimurskaa ( lJ, 1 prk vihreitä papuja paloina 1 prk herkkusieniä 1 prk ananasmurskaa 1 dl pastaa tai makaroonia 1-2 rkl soijaa kevätsipulia 1-2 pala kasvisliemikuutio 1-3 dl vettä yrttejä maun mukaan valkosipulia (valmiita lihapullia tai pekonia, jos haluat lihaisamman) rasvaa paistamiseen �� c� Rus 1 ?sta herkkusienet ja kevätsipuli ja lisää loput aineet. Anna padan hautua noin 20 min hiljalleen... Ja senkun syömään! Tipsu GRAAFINEN PALVELUTALO Kaarningonkatu 1 1, 20740 TURKU Repro-Seppo Ky VAATIVATKIN PAINOTUOTTEET SUUNNITTELUSTA PAINOVALMIIKSI •esitteet•julisteet•kirjat•kutsut• •ilmoitukset• tarrat•ym. ym. ... / •reprokuvausta•asemointia•DTP-palvelua (Mac & PC)• puh.02-4690 821 fax 02-4690 825 21
HELTEINEN RUOTSI Tämä on kertomus Merituulilaisen tutustumisesta itäiseen Ruotsin luonnon rantoihin. S/y Tuuletar lähti 4.7 perjantaina Nauvon kautta Utöön, jossa 5.7 illalla olivat myös purjehtijat s/y Flamingo, Madonna, Jennifer sekä Tuuletar. Tutustuttiin saaren historiaan opastetulla kierroksella ja illalla suunnittelimme Itämeren ylitystä suoraan Utösta Visbyyn. 5.7 kello 5.55 nostimme ankkurit ja suuntasimme merelle, tuulta oli n. 8rn/sek takaa joten ajelimme lähes puolet matkasta koneella. Siitä huolimatta ylitys kesti 33 tuntia, mutta näimme mitä upeimmat auringon laskun ja nousun. lima oli helteinen, mutta 160mkp sinilevä lauttoja.Visbyssä olimme 6.7. kello 15.30. Satama aivan täysi, mutta laiturien päässä merituulen menevä aukko satamamaksu 140.-/yö vietimme visbyssä 2 päivää. Tutustuen kävellen paikallisiin ravintoloihin ja Visbyyn historiaan sekä polkupyörän selässä muuhun Gotlantiin. Vuokra pyörät olivat hyviä: kevyt polkea niinpä suuntasimme eväinemme ensin pohjoiseen ja Lummelundin tippukiviluolille sekä Själsön pieneen kalasatamaan, 22 jossa soimme tosi herkulliset kampelat. Illalla oli joukkoomme liittynyt myös s/y Rosinatte,jossa tutustuttiin uusiin koordinaatteihin, seuraavaksi suuntasimme kohden etelää pyörinemme ja yhteen n. 50 Gotlannin kirkoista sekä Peppi Pitkätossun maahan ja tuulimyllyihin. 10.7 riitti Visby ja suuntasimme kohti Ölanoia ja siellä Byxelkrokin vierassatamaa. Matkalla tuuli aika reippaasti n. 12rn/sek ja aallokko oli mahtavaa satamassa on n.120 vieraspaikkaa, mutta nyt siellä oli n. 200 venettä parhaillaan 5 rivissä! Tuurilla ja taidolla sekä kekseliäisyydellä saatiin lopulta hyvät rantautumispaikat. Byxelk:rokissa on hyviä taidemyymälöitä, hyvä kalakauppa sekä ravintola satamamaksu 135.- sisältää suihkun ja wc. Tutustuimme aamulenk:illä - juostiin ympäristöön ja löysimme pohjois rannalta upean soraja liuke kivi esiintymän, josta löysimme Fossiileja runsaasti. 11.7. helteiselle merelle surffailtiin aamulla n. 10 solmun vauhtia manner Ruotsin puolelle ja saariston suojaan, jossa lahden pohjukassa oli kylä nimeltä Figeholm. Satamassa palvelut kauppaa myöten,mutta suihku kortilla. Rannassa myös mukava merimuseo. 12.7 alkoi paluumatka ja suunnistimme vastatuuleen pohjoiseen kohden Västervikia tuuli oli heikkoa niinpä koneella ajoa koko päivä. Rantauduimme mutkikkaan ja matalan sisään menon jälkeen suojaiseen luonnon lahteen Spårön nimisen saaren rantaan. Kalliolla komea majakka jonne johti luontopolku. Vietimme iloisen illan hernekeiton + pannaritmansikoiden kera kalliolla. Arska taikoi vielä haitarin esiin ja niinpä merimies valssit alkoivat. 13.7 kieli keskellä suuta poistuimme lahdelta ja purjeet ylös ja luovimaan heikkoa vastatuulta ja hellettä seuraava kohde sijaitsi lähellä Valdemarsvikiä, jossa on paljon saariryhmiä valitsimme oppaan avulla Örsk nirnisen saaren luonnonsuojelu alueelta. Tämäkin saari aivan upea ja ruotsalaisveneitä oli siellä sun täällä. 14.7. aamulla hyvästeltiin Rosenante joka palasi Suomeen, me muut jatkoimme kohden pohjoista ja Arkasundin vierassatamaan. Satama laajentunut sitten viime kerran,mutta suihkut ei. 15.7. ostosten jälkeenmerelle peili tyyntä +31° astetta lämmintä pöristeltiin koneella Oxelösundin kautta itään veneily väyliä pitkin ja päädyimme Aspö nimiseen laguuniin luonnonsatama, luontopolku, siltoja, museo ja 300 Ruotsalaisvenettä kylki kyljessä. 16.7. matka jatkuu suuntasimme seuraavaksi Landsort läpi Nynäshamin kaupunkiin oli kerrankin kunnolla tilaa liekö helteinen ilma ja 120. kruunun satamamaksu ollut syynä. Tankattiin veneet niin ruoasta kuin nesteistäkin. Tutustuttiin tossut jalassa eteläisiin rantapolkuihin ja asuinalueisiin. 17.7. vihdoin tuulta mutta vastaista luovimme II reivillä Dalaröön, joka oli aivan täysi niinpä jäimmekin linnan laituriin yöksi. Upea linna jossa ravintola, saarella myös optinen lennätin, mutta wc ja sauna tuoksuivat samalta, sauna jäi käyttämättä. 18.7 aamulla siirryttiin Dalarön Askfatsholmin vierasvenesatamaan sekä vietettiin päivä täs23 sä pikkukaupungissa aivan ihastuttava paikka. Hyviä pieniä putiikkeja upea kirkko ja tulli museo, hyvä kalaravintola ym:ym. 19.7. jälleen heikkoa vastatuulta. Ajettiin osa matka koneella ja loppu luovittiin Mojlan Hemholmeniin. Upeat kalliot ja suojaisia lahtia tässä luonnon satamassa oli jopa sauna. 20.7. matka jatkuu luovittiin helteessä +28° Rödlogan saaristoon jossa rantautumis pai.kkoja kaikilla tuulilla. Pojat sousi kurniveneellä ostamaan kaljat ja tutustumaan kaupan rantaan. Kapakan seinällä oli mm. Algot Niskan kuva.Vietimme viimeisen illan ruotsin puolella ja ihailimme auringon laskua. 21.7. aamulla varhain 8.30 lähdimme kohti Suomea ja Maarianhaminaan yritettiin edes purjehtia, mutta luovuttiin toivottomana ei tuulta mutta aurinkoa ja +29° lämmintä perille saavut� tiin puolikuudelta. Heti kunnon saunaan ja oluelle. 22.7. tehtiin vielä yhdessä proviantti reissu Ecerön linjalla ja kerrattiin yhdessä mennyttä matkaa. Upea kierros jota voi suositella muillekin Merituulilaisilla Ruotsissa on paljon upeita Iuonnonsatamia ja rantoja, joihin ruotsalaiset kyllä opastavat. Ilmat olivat uskomattomat 16 helle päivää vain 2:na päivänä tuulta oli yli I 0rn/sek. Vain aika loppui. Kiitos seurasta kaikille mukana olleille ja tavataan taas keväällä -98 toivovat s/y Tuuletar / Seija & Tapsa.
Viime kesänä jo pääsimme kokeilemaan jollapurjehdusta Hästholmissa kun sinne elokuun alussa saatiin seuran ensimmäinen optimistijolla. Pienet ja välillä isommatkin innokkaat pitivät huolen siitä, ettei jolla joutanut paljoa maissa makaamaan. Oli ilo seurata innokkaiden pikkukippareiden purjehdusiloa ja varsinkin sitä, kuinka nopeasti he oppivat venettä hallitsemaan. Eivät myöskään aikuiset moottoriveneilijät olleet aivan toivottomia purjehduksen jalossa taidossa. Talven aikana on hankittu toinen jolla. Se viedään keväällä myös Hästholmiin. Seuran hallitus on luvannut hankkia jollalaiturin joten enää ei tarvitse seikkailla isompien veneiden välissä. Jollalaituri tullaan laittamaan saaren itärannalle, hieman nykyisestä laiturista pohjoiseen joten vanhemmat voivat valvoa jälkikasvunsa purjehduksia omasta veneestään. Kesäkuussa, kunhan vedet ovat taas hieman lämmenneet, pyrimme järjestämään jollapurjehdusviikonlopun. Silloin katsomme miten jolla laitetaan purjehduskuntoon ja vesille, purjehduksen perusteita jne. Myös muuta ohjelmaa on suunnitteilla. Vanhemmat tervetuloa mukaan järjestelyihin! Jollat ovat vapaasti kaikkien käytettävissä. Hyviä jollapurjehduksia! 24 MUISTA! • Pidä hyvää huoltajollista, jotta niistä on iloa mahdollisimman pitkään. • Nosta jolla maihin aina, kun sitä ei käytetä. • Näin se ei vahingossa jää veteen hakkautumaan laituria vasten. • Pyyhi jolla puhtaaksi käytön jälkeen. • Laita purje, masto, köli ja peräsin niille osoitettuihin paikkoihin käytön jälkeen. • Ilmoita vioista,jotta ne saadaan korjattua nopeasti. Jos osaat niin voit toki korjata itsekin. • Jollalaituri on varattu purjejollille, älä kiinnitä omaa venettäsi siihen. • Käytä aina pelastusliivejä!!! Nuoriso-ja koulutustoimikunta Jari Palsio IPlr9A TT 6''11> - - - -- --- - □ MITTATILAUS PUVUT TAKIT HOUSUT FRAKIT SMOKIT ULSTERIT VIRKAPUVUT YRITYSASUT TERVETULOA TODELUSEN TA/LORIN MITOILLE! TJ!."!T-!>llPUKU OY Verstaskatu Puh. 8, Runosmäki TURKU 02-238 9100 25
KUVAKERTOMUS TURKIN PURJEHDUKSESTA MARMAR!STO ÖI.U OENIZ Reittikartta c� cek harbour Huom. katso purje REITTIEHDQTUS llÄiiH 21"30't: 26 Viimeinen Turkkilainen ? Ei päätä palele Tukkilaista naiskauneutta Makeaa mahantäydeltä Kapi Creek restaurant Shanpanja aamiainen Kuvat: Oriental chiken Tapio Koski 27
Macra-puhelinvaihteet ja sovellutukset edustavat teknisen kehityksen ehdotonta huippua alallaan. Telecenter on yksityinen, celeoperaattoreista täysin riippumacon laicecoimittaja, joka on cottunuc olemaan edelläkävijä. Edistyksellinen tekniikka, itsenäinen asema markkinoilla sekä alan hyvä tuntemus luovat pohjan ainutlaatuiseen etujen tarjoamiselle. Vain Telecenter tarjoaa sinulle mahdollisuuden soittaa kaikki puhelut ja suorittaa kaikki dacasiirrot aucomaattisesti edullisimpaan hintaan. Olemme tehneet työtä sujuvan soittamisen eteen jo 12 vuotta. Parhaat laitteet ja vankka osaaminen koituvat sinun hyödyksesi. Tuhannet asiakkaamme säästävät vuosittain kymmeniämiljoonia markkoja celeliikennöinrikuluissaan opcimireicicyksen ansiosta. Soita rauhassa ja tee bisnestä - Telecenrer säästää samalla rahojasi. Pidetään yhteyttä. Mutta edulliseen hintaan. Ystävällisin terveisin Telecenter Turku 28 Telecenter Turku WTC-Turku Veistämönaukio 1-l 20100 TURKU Puh. (921) 27ll 40 0 Fax (921) 27ll 43] Ain '/au/ain työtstee Kippari Juhannus morsian Tikkakisan kannustusjoukot Ilkka kilpai/utoimitsijan työssään 29
Taistelua maineesta ja kunniasta. Tupla voittajat. 30 Uusi soppatykki kera vellinkeittäjäin. Voittaja Malja lipunlaskulle Oli isompiakin "optarikurssilla "... Grande seremonii "tierna pojat" Kuvat: Tapio Koski Poikakuoro "seawind" 31
Kuivalla maalakin voi surffata ja touhuilla verkkojen kanss _ a. Vakka ei om� a internet yhteyttä olisikaan homma hoituu _ vaikk � . kitjastossa. yac� tmg we _ b p � lve _ hmesta o� . www.marnet.fi/.... löytyy kaikkea m1elenkimt01 � ta mm. kil p a1lu � loks1 _ �_, - �lpa ! lu½alenten, veneseurojen kotisivuja, veneliikkeitä venebörss1 ym. Kokeile vaikka na1ta os01tte1ta. www.marnet.fi/vene www.marnet.fi/wb-sails www.marnet.fi/vestek www.sail-a-round.fi www.boatnet.com www.vator.com www.49er.fi www.maitim.fi www.finboat.fi www.tikkurila.fi/paints www.inha.fi www.dlc.fi/volvopentamerimoottorit www.baltic.yachts.fi www.sea-doo.com www.fscrew.fi www.finngulf.com www.yanmarin.com www.marnela.fi www.marnet.fi/mss www.sika.fi www.baylinerboats.com Kiinnitystarvikkeet, liimat ja massat, erikoiskemikaalit LENSON - - - KAIKKEA KUNNOSSAPITOON tt 02-437 1607 KONSANTIE, IHALA, RAISIO Esim. "LEMON FRESH" Veneen puhdistukseen ja desinfiointiin! Kysy vaikka Arilta! 32 L&P LAAKSONEN & POIKA OY Akselintie 1 FIN-20200 Turku Phone: +358 2 4690 860 Telefex: +358 2 4690 861 VAL AISINTE H D AS LOISTE- JA HEHKULAMPPUVALAISIMET LAIVAVALAISIMET ARKKITEHTIVALAISIMET METALLIVALMISTEET Venerahoitus • Osamaksupohjainen rahoitus • Uusiin ja käytettyihin veneisiin • Rahoituksen kohteeksi sopivat rekisteröitävät veneet • Venekohtainen käteismaksuosuus yleensä noin 1/3 kauppahinnasta • Vene toimii vakuutena, ilman takaajia ja leimaveroa • Luottoaika 12 - 60 kk • Luoton määrä 10.000 - 200.000 mk • Korko 8,45 %, luotonperustamismaksu 400 mk, käsittelymaksu 30 mk/kk • Luottopäätöksen saat heti venemyyjältäsi Kysy lisää venemyyjältäsi! tfi) Merita Rahoitus 33
ILOISTA KESÄÄJA SUOTUISIA MERITUULIA MERITUULILAISILLE Venekuljet�Niemi Oy Asko 0400 520 258 Make 0500 520 258 Hahdenniementie 5, 2Il20 Raisio, Fax. 432 10 JO VENEPAIKKOJA TURUSSA AIRISTON RANNALLA 60° 22,5' /22° 07 ' 7 ' Suojaisessa vartioidussa satamassa laituri- ja talvisäilytyspaikkoja, vain 17 km Turun keskustasta. Täydellinen telakointi-, korjaus- ja huoltopalvelu: -hyväksytty lujitemuovikorjaamo -venevahinkokorjaukset - sisustus- ja puutyöt -laiteasennukset - moottori- ym. korjaukset -valtuutettu VOLVO PENTA Service piste -talvisäilytys kentällä ja hallissa Satamassa polttoainejakeluasema seteliautomaatilla. §,i'Jii",i'W,ili'Ql• f[[�[[,�lf[ll!D fJfYI Samppaantie 385 20960 TURKU, puh. 02-273 7460 34 Vene- ja Moottorihuolto Harri Forsström Hahdenniementie 5 Raision venesatama Merituulilaisenkin Venekaupat tekee K A U P A N T E K I JÄ )lll(lll)l11 f)Y Ostamme, myymme, vaihdamme, myös autoon, m.pyörään. Välitämme veneesi Ota luottamuksellinen yhteys Vesa Ruostepuroon Puhelin 0400-222 256, 02-234 1678 Tiilentekijänkatu 4, 20810 TURKU 35
MERISÄÄ Unohda lyijykynät, ruutulehtiöt ja munakellot- lue merisäätiedot kännykästäsi Säätietojen saaminen ei ole enää kiinni ajasta eikä paikasta. Radion säätiedot livahtavat liian usein ohi korvien monista varotoimista huolimatta ja muistiinpanoja ei voi tehdä juuri siinä tilanteessa, kun luovitaan vilkkaasti liikennöidyssä kapeikossa. Jos muistisi on lyhyempi kuin merimatkasi - GSMtekstiviestipalvelu on juuri sinulle. Tuoreet havainnot Tele 0600 1 6292 Radiolinja0600 9 6292 "Kirjelaatikkoosi" ilmestyy ko. alueen neljän havaintopaikan viimeisimmät tuulihavainnot sekä muita säätietoja havaintopaikasta riippuen. Alueen yhdeltä havaintoasemalta on tuulihavaintojen lisäksi tietoja näkyvyydestä (km), lämpötilasta (0C), ilmankosteudesta (%) sekä ilmanpaineesta (hPa). Mitattua tietoa 44 havaintoasemalta Merialueet on jaettu 11 osaan oheisen kartan mukaisesti. Kun olet soittanut numeroon, kuuntele ohjeita ja näppäile valitsemasi alueen numerokoodi ja ruutunäppäin. Havainnossa tuulen suunta (englanninkieliset lyhenteet) ja nopeus (m/s) ovat havaintohetkeä edeltävän 10 minuutin keskiarvoja. Suurin puuska ilmoitetaan myös tältä ajalta. Esim. NWI0 MAX12. TUULIENNlJSTEET ALUEITTAIN tiedot uusitaan 4 krt/vrk Kysy tuuliennusteet ja pysy turvallisilla vesillä Merialueen tuuliennuste kattaa kaksi vuorokautta ja sitä tarkennetaan neljä kertaa vuorokaudes a kuuden tunnin välein. Ennuste sisältää kyseisen ajankohdan tuulen suunnan ja nopeuden (m/s) 10 minuutin keskiarvona. VIIKKOTILAUS 2 tuuliennustetta päivässä viikon ajan Tele 0600 1 6260 Radiolinja 0600 9 6260 Automaattinen sääpalvelu koko viikoksi Tilattuasi viikkopalvelun tuuliennusteet lähetetään sinulle automaattisesti viikon ajan päivittäin klo 5.00 ja 15.00. Ennusteen sisältö on samanlainen kuin kertatilauksessa ja se jää puhelimesi muistiin. Soita merisää GSM-puhelimesi näytölle - mistä ja milloin tahansa! Säätiedotus merenkulkijoille YLE/Radio Suomi klo 5.35*, 8.15,12.45,19.10 ja 22.10 * ei sunnuntaisin Sama tiedotus numerosta 0600 I 0681 hinta 4,65 mk/min + ppm Rannikkoradio VHF 16, 2182 kHz Englanninkielinen merisäätiedotus laaditaan kaksi kertaa päivässä. Rannikkoradio välittää tarvittaessa tuulivaroituksia muinakin aikoina. Helsinki Radio klo 10.33 sekä 22.33* (9.33 ja 21.33) Marieharnn Radio klo 11.33 sekä 23.33* (10.33 ja 22.33) * kesäaika Merisääfax 0600 10650 toukokuusta lokakuun loppuun. Hinta 10,90 mk/min. + ppm. Palveleva merimeteorologi 0600 10600 Palvelun hinta 14,90 mk/min. + ppm. 36 ••; .: ·, . "( _.. -::.:;\"'c\.',;�:: : : : : : • : : : : _ : : : : : : : :; .d:;:;:;�: • • • • AUT ,•�,i?±�zi Tuotekatu 4, Raisio Puh. 02 0852 0025 Turvallista matkaa niin maalla kuin merellä 3:rvetuloa Hermaniin maistelemaan talon omia oluita, laatuviinejä ja keittiömme maukkaita ruokia. PANIMORAVINTOLA HERMAN Ruokaravintola & Oluttupa Läntinen Rantakatu 37, 20100 Turku puh. 230 3333, fax 230 3334 37
PINUS COMP :'?.,ti> :'?.� i> : '?. � i> : '?. � i> : '?. � i> : '?. ,ti> :'?.,t- ,i:, : '?. ,ti> : ct t- ,i:, Perbi Oy, Pitkämäenkatu 4, 20250 Turku, Yhteyshenkilö Kimmo Österman puh: 250 7121 :'?.� i:, : '?. ,ti> : '?. � i> : ct t, i> :'?.� i> :'?.� ,i;, :'?.� i> :'?.� i:, :'?.,ti> HERMANN'S 38 JIÄTÄTAPAUKSISSA KÄYTITTÄVÅ. HÄLYTYSNUMERO Pelastusalukset toimintavalmiina Suomen Meripelastusseuran alukset ovat Vapunpäivän tienoilta alkaen toimintavalmiina avustustehtäviin. Alukset ovat partionnissa merellä viikonloppuisin perjantai-illasta sunnuntai-iltaan. Arkipäivinä ollaan puhelinpäivystyksessä. Turunmaan saariston alueella päivystävät Turun yhdistyksen PV OTKANTTI ja PV RAJAKARl, Paraisten PV KALKHOLM, Naantalin PV NUNNALAHTI ja Korpoon PV ESTERI. Miten aluksiin saa yhteyden? Alusten NMT-puhelimiin yhteydenotto käy kätevimmin. VHF-puhelinta alukset päivystävät kulussa ollessaan ympäri vuorokauden kanavalla 16 ja myös meripelastuskanavalla 73. Aluksista saa tietoja merivartiostolta soittamalla numeroihin: - meripelastuskeskus MRCC 0204 10 7070 - merivartioalueen johtokeskus (Pämäinen) 0204 10 7100 Meripelastuskäyttöön on 1.3.-97 otettu uusi valtakunnaUinen hälytysnumero 0204 1000. Siihen soitettaessa puhelu ohjautuu lähimpään meripelastuspalvelun johtokeskukseen. Erillistä suuntanumeroa ei käytetä. Valtakunnallisen mumeron lisäksi meripelastuksen johtokeskuksien käytössä on myös suorat numerot seuraavasti: Turun meripelastuslohkokeskus 0204 1001 Helsingin meripelastuslohkokeskus 0204 1002 Vaasan meripelastuslohkokeskus 0204 1003 Edellämainitut numerot on tarkoitettu ainoastaan hätä- ja vaaratilanteiden ilmoittamiseen sekä muihin avunpyyntöihin, jotka koskevat ihmishengen pelastamista tai uhkaavaa vaaratilannetta merialueella. Myös vanhat meripelastuksen hälytysnumerot jäävät toistaiseksi voimaan. Meripelastusseuran alusten NMT-puhelinnumerot ovat: PV OTKANTTI PV RAJAKARl PV KALKHOLM PV NUNNALAHTI PV ESTERI 049 - 821804 049 - 447 981 049 - 328 154 049 - 321 298 049 - 533 152 MERIPELASTUKSEN HÄLYTYSNUMERO 0204 1000 MRCC TURKU 0204 1001 MRSC HELSINKI 0204 1002 MRSC VAASA 0204 1003 SARLIN HVDOR Sarlin-Hydor Oy Puhelin (09) 5044 4511 Phone +358 950444511 PL 750, FIN-00101 HELSINKI Telekopio (09) 5044 4522 Facsimile +358 95044 4522 39 Jouni Liuke
Eka Melsävuori �ÅÅW��.@�iW1Å Ja 1aiiiiiiii1�1�a Pääsiäisenä tuli markkinoille jälleen uusi osa Saaristomeri kirjasarjaan.Kirjassa kerrotaan taas uusia tarinoita saaristomereltä, mutta parhaan kuvauksen saa takakannen suojapaperista. - Saaristomeri on suuri alue vettä, saaria ja luotoja. On luonnolista, että vuosisatojen kuluessa sen piirissä on tapahtunut monenlaisia "sattumuksia". On rakastuttu ja kuoltu. Laivat ovat haaksirikkoutuneet ja painuneet meren tummiin kätköihin. Meri on armeliaasti peittänyt ja kätkenyt kipeätkin muistot. Saarilla on aikanaan ollut vahva kulttuuri kalarnajojen ympärillä, kalastus kun on antanut meren viljaa niille, jotka ovat sitä halunneet ja osanneet korjata. Majojen paikat ja kalasatamat vaan alkavat painua historian harmaan verhon suojaan. Uskonnollisuus kirkkoineen,kappeleineen ja miksei voriivilaivoineenkin on kokonaisuus,joka varmasti jäänyt veneilijä Jokamieheltä vähemmälle huomiolle. Saaristomerta niin kirkkaan vedenpinnan alta kuin päältäkin kolunneena kertoo sukeltajaveteraani jälleen rennolla tavallaan uusia asioita, valottaen kalamajojen, laivahylkyjen ja kappeleiden salaperäistä maailmaa. Omakohtaiset kokemukset kalastajana antava! oman suolaisen lisänsä tarinoihin. - Kirjaa on myynnissä Turun Sanomien konttorissa kuten ennekin. Tähän vuosikatsaukseen olemme lainanneet seuraavan näytteen iltalukemiseksi jossain satamalahdessa. Palvelemme kuljetusasioissa KUUETUSLIIKE KIELOKy 40 •MUUTOT •KULJETUKSET • VAIH TOLAVAT • PIHASEPEUÄ •MULTAA KUIVATUT RAHAT Olin jo monesti kaivannut muistiinpanojani kun löysin "pikkuröökeristä" kastuneen lehtiöni, johon olin monta vuotta sitten kirjoittanut muistiin muutamia Saaristomeren tarinoita.Olin jostain syystä heittänyt lehtiöni vanhaan kampelalaatikkoon ja lähtenyt muihin puuhiin. Kymmenkunta vuotta pölyisellä hyllyllä oli jo jättänyt jälkensä,mutta sain muistiinpanoistani kutakuinkin selvän. Lehtiöön olin kerännyt osan jo mananmaillesiirtyneenBorstönkampelamestarin tarinoita. Opettaessaan taitojaan hänellä oli tapana kertoa myös muita asioita kuin kalastukseen tai savustamiseen liittyviä. Tässäpä taas eräs, sattunut tietenkin naapurikylän vesillä ja ihmisille. Joskus vuosisadan vaihteen vanhemmalla puolella oli purjelaiva matkalla Pietariin tai Wiipuriin,siis joka tapauksessa "itärnaihin". Laivassa oli ollut myös vallasväkeämuuttomatkalla omaisuuksineen. Monta arkkua ja tynnyriä oli kannettu ruumaan,jotka sitten oli skalkattu tiiviiksi. Lasti oli tullattuTanskassa,joten jotain perää tässäkin tarinassa on. Itään muuttava perhekin oli käynytmaissa jaostanut lisää tavaroita,joistakaikista oli tullikin maksettu, helsingöriläiset kun olivat tarkkoja inkomstinsa suhteen. Lastina oli myös itämaan kauppiaille menevää tavaraa,sillä talvi oli taas ollut tulossa ja lisätäydennystä saataisiin ehkä vasta keväällä. Syksyinen meri osaa olla kaunis,joskus vihainenkin. Ehkä meri oli nyt ollut lempeällä tuulella ja hiljaiset tuulet olivat tuoneet laivaa kohti kaukaista määränpäätään. 41 Kalastaja saarellaan Koko kyläkunta oli ulkona merellä, vaikka päivät olivat lyhyitä,niin kalaa piti saada vielä tynnyreihin talven varaksi ja ehkä myyntiinkin.. Merellä tehtiin pitkää päivää. Verkot mereen, toisten puhdistus ja kuivaus rantakallioilla. Skäretin kalastustukikohdassa elettiin voimakkaasti. Joku oli aina tuulivahdissa muiden hoitaessa omia tehtäviään. Iltaisin, vaikka oltiinkin väsyneitä, keräännyttiin vanhan kalamajan suojiin syömään ja istumaan iltaa. Joku vanhoista kertoi sitten hämärässä tuvassa menneistä asioista tai tavoista. Laivatarinat olivat kuitenkin niitä,joita aina haluttiin kerrottavan. Mitäpä sitä kalastamisesta, sehän oli kaikille tuttua. Verkot mereen, toiset alas,kalat pois ja suolaan,ja niin edelleen. Mitä kerrottavaa siinä oli. Kovaa ja raskasta työtä. Mutta laivatarinat - ne olivat jotain! Siis jatketaan engelsmannin tarinaa. Laiva väkineen siis tullattiinTanskassa.Matkajatkui, leppeä tuuli saatteli laivaa,ensin Itämeren halki,sitten loivasti kaartaen kohti itää: Bornholmin jälkeen oli kaukana nähty Gotlanti,sitten Kökarsören ja Utö oli peilattu taivaanrannalla. Laiva oli noudatellut pohjoisenpuolista reittiä myös ehkä ennakoiden syksyisiä pohjoismyrskyjä,joilla oli tapana nousta kuin salama kirkkaalta taivaalta. Syksy kun ratsastaa yhdeksällä hevosella,tarkoittaen,että kaunis syysilma saattaa hetkessä muuttua raivoavaksi myrskyksi. Ja niin kävi nytkin, sillä erolla, että myrsky tuli lounaasta ja nousi muutamassa tunnissa tosi kovaksi. Jyrisevät aallot vain ajoivat toisiaan takaa harmaalla merellä
RkJQdWJsaXNoZXIy NDI2OTg=