Liputusohje 2001 Suomen Purjehtijaliiton ja Suomen Veneilyliiton hallitukset ovat hyväksyneet tämän liputusohjeen ja vahvistaneet sen otettavaksi käyttöön 1.1.1998 alkaen, sekä samalla kumonneet huvialusten lippuohjeen 1985. _ _ . Liputusohjeen täydennykseksi on laad11tu ohJe lippukulttuurista. Se selvittää tarkemmin liputusohjeen perusteita sekä menettelytapoja tiputuksessa. Perusteet ja käyttöoikeus 1. Sen lisäksi, mitä tai sa Suomen lipusta (380/ 26.5.1978), asetuksessa liputuksesta Suomen lipulla (383/26.5. l978 ja sen muutos 187/22.3.1996) sekä asetuksessa huvialusten lipuista (292/18.3.1983) määrätään,noudatetaan tätä liputusohjetta. 2. Merenkulkuhallituksen tai aikaisemmin kauppa- ja teollisuusministeriön veneily-yhdi _ stykseUe vahvistama erikoislippu, jäljempänä purs1seurahppu,on Suomen kansallislipun veroinen. 3. Veneily-yhdistyksen rekisteriin merkitty vene saa käyllää perälippuna pursiseuralippua edellyttäen,eitä veneen haltija on sellaisen rekisteröidyn suomalaisen veneily-yhdistyksen jäsen,jolle on myönnetty pursiseuralipunkäyttöoikeus. Perälippuna käytetään sen yhdistyksen lippua.jonka rekisteriin vene on merkilly,tai tavallista Suomen lippua. 4. Asetuksessa mainittuja kommodorin viiriä, varakommodorin viiriä, veneenomistajan viiriä, kilpailulautakunnan lippua ja kunniajäsenen lippua ei saa käyttää perälipun paikalla. Lipun paikka ja koko 5. Perälipun paikka on veneen peräosassa 10°-15° peräänpäin kallistetussa lipputangossa. Lipun pitämistä peräharuksessa ei suositella. Perälippua voidaan myös pitää purjehduksen aikana kahvelissa tai useampimastoisessa veneessä mesaanimaston huipussa olevassa jatkeessa. Moottoriveneessä lippua pidetään joko perälipputangossa tai merenkulkumaston peräänpäin kallistetussa kahvelissa. 6. Lippukooksi ja lipputangon pituudeksi suositellaan seuraavaa: Veneen pituus Lipun koko alle 7 m 33 x 54cm 7-10111 10 - 12 m 12 - 15 m yli 15 m 44 x 72cm 55 x 90cm 66 x 108cm 80 x 131cm 100 x 163cm Tangon pituus 75cm 95cm 115cm 140cm 170cm 210cm Perälipputangon huipun pystyetäi yyden kannesta tulisi olla vähintään 10cm pitempi kuin tangossa käytettävän lipun lävistäjä. Lipun on oltava puhdas ja ehjä. • Liputus 7. Miehitetyssä veneessä perälippu pidetään nostettuna seuraavasti: kulussa oltaessa koko ajan vuorokaudenajasta riippumatta - muulloin klo 08 ja auringonlaskun välisenä aikana,kuitenkin enintään klo 21 asti. Juhannusyönä lipun saa Suomessa pitää nostettuna läpi yön. Purjehduksen aikana tulisi erityisesti huolehtia, että lippu on nostettuna - satamaan saavuttaessa ja sieltä lähdettäessä vieraassa satamassa oltaessa kohdattaessa toinen vene kohdattaessa sota- tai muu viranomaisalus sekä ohitettaessa merivartio-,tulli- tai luotsiasema tai rannikkolinnake. Miehittämättömässäveneessä ei pidetä lippua. Ulkomaanpurjehduksella voidaan noudattaa maan tapaa,vaikka se poikkeaisi näistä ohjeista. 8. Suomen aluevesillä järjestettävissä kilpailuissa lipun käytöstä määrätäänkilpailuohjeissa. Jos osakin kilpailureitistä ulottuu kansainvälisille tai toisen v a ltion vesialueille, on perälippu pidettävä koko apn nostettuna. 9. Maissa pursiseuralippua pidetään nostettuna yhdistyksen käytössä olevissa kiinteistöissä kevään lipunnoston ja syksyn lipunlaskun välisenä aikana noudattaen virallisessa liputusohjeessa (asetus 383/ 26.5.1978 ja sen muutos 187/22.3.1996) annettuja lipunnosto- ja lipunlaskuaikoja. Lipputervehdys 1O. Kulussa oleva vene voi tervehtiä sota-alusta, jossa on päällikkyysviiri, taikka venettä,jossa on lippu. Lipputervehdys suoritetaan vain lähietäisyyksillä ja olosuhteiden salliessa. 11. Lipputervehdyksessä lippu lasketaan rauhallisesti partaan tasalle ja odotetaan, kunnes tervehdittävä on vastannut, jonka jälkeen lippu nostetaan jälleen ylös. Lipputervehdys voidaan tehdä myös irroittan1alla lipputanko lippuineen telineestään,kallistamalla se vaakatasoon vanaveden suuntaan ja asettamalla se jälleen paikalleen sen jälkeen kun tervehdykseen on vastattu. 40 Juhlaliputus 12. Veneessä voidaan nostaa juhlaliputus yleisinä liputuspäivinä, yhdistyksen juhlatilaisuuksissa, veneen tai en omistajan yksityisenä merkkipäivänä. taikka muissa juhlallisissa tilaisuuksissa. 13. Juhlaliputus toteutetaan nostamalla kansainväliset viestiliput keulasta mastonhuipun kautta perään. Viestilippujen järjestys on keulasta lukien A, B,C,1,D,E,F,2,G,H, 1,3, J,K,L,4,M,N,0,5. P, Q, R, 6, S, U, V, 7,W, Y, Z, 8, ensimmäinen korvausviiri, toinen korvausviiri, kolmas korvausviiri. 14. Juhlaliputusta pidetään vain veneen olles a �iinnittyneenä. Juhlaliputuksessa noudatetaan perälipun nosto- ja laskuaikoja siten, että perälippu on ·nsimmäiseksi ja viimei eksi ylhäällä. Suruliputus 15. Vene voi suruliputtaa aiheen ilmaantuessa pillimällä perälipun laskettuna selvästi lipputangon huipusta tai kahvelin nokasta alaspäin. Lippu nostelaan ylös ennen suruliputuksen aloittamista ja se pliätettäessä. 16. Vene suruliputtaa vain ollessaan kiinnittyneenli, paitsi jos veneessä on vainaja, jolloin suruliputetaan myös kulussa. Vieraan maan lippu I 7. Ulkomailla purjehdittaessa nostetaan kohde11,aanpienoislippu ns. kohteliaisuuslippuna styyrpuur in saalingin alle tai moolloriveneessä vastaavaan paikkaan. Kohteliaisuuslipun kanssa samassa ,ualingissa ei käytetä muita lippuja tai viirejä,vaan ne siirretään paapuurin saalinkiin. Vain yhden maan �ohteliaisuuslippu saa kerrallaan olla nostettuna. 18. Kohteliaisuuslippu nostetaan joko jätettäessä iimeinen kotimaan satama tai ylitettäessä raja, ja lasketaan saavuttaessa ensimmäiseen kotimaan sa11,maan. Vastaavasti menetellään.jos matkan aikana Uiydään useammassa maassa. Matkan aikana �ohteliaisuuslippu lasketaan ennen perälipun laske111ista ja nostetaan välittömästi perälipun nostami , ·n jälkeen. 19. Purjehdittaessa ulkomailla vieraan maan lipun lila voi uomalainen veneilijä osoittaa kansaJJi uull'nsa nostamalla Suomen pienoislipun paapuurin ,11alingin aJJe kohteliaisuuslipun tavoin. Vastaavasti voi ulkomaalainen veneilijä nostaa oman maansa pienoislipun paapuurin saalinkiin purjehtiessaan Suomessa Suomen lipun alla. 20. Jos suomalaisessa veneessä Suomessa on ulkomaalainen vieras,voidaan hänelle osoittaa kohte1iaisuutta nostamalla hänen maansa pienoislippu paapuurin saalinkiin kohteliaisuuslipun tavoin. Viirit 21. Viirejä ovat arvojärjestyksessä - perälipusta johdetut viirit ja liput - liittojen ja yhdistysten vahvistetut liput ja viirit - henkilö-,vene- ja ns. varustamoviirit. Näiden lisäksi on käyttöön yleistynyt erilaisia tunnu - ja mainosviirejä. 22. Viirit nostetaan pääsääntöisesti styyrpuurin saalingin alle tai moottoriveneessä vastaavaan paikkaan. Paapurin saalinki on merkinantosaalinki,jonne nostetaan viestiliput (Q-lippu,A-lippu yms). Viirejä voidaan pitää ylhäällä koko purjehduskauden ajan noudattaen kuitenkin ao. yhdistyksen sääntöjä. Veneessä pidetään sen kulussaollessanostettunavain niitä viirejä, joita veneen päällikkö on oikeutettu käyttän1ään. KerraJJaan pidetään nostettuna enintään kolme viiriä, ja niiden on oltava puhtaita ja ehjiä. Kohteliai uuslippu ei ole viiri,ja se on aina omassa saalingissaan yksin. 23. Viirit pidetään nostettuina arvojärjestyksessä arvokkain ylimpänä. Veneen päällikkö voi kuitenkin poiketa siitä ottaen huomioon viirien tarkoituksen ja merkityksen. 24. Yhdistykset ja yhteisöt voivat antaa lisäohjeita omien viiriensä käytöstä. LIPPUJEN JA VIIRIEN PAIKKOJA ERI VENETYYPEISSÄ lt'LAGGORNAS OCH VIMPLARNAS PLATSER I OLIKA BÅTTYPER 41 C Kohteliaisuuslippu eli kohdemaan kauppalippu (Courtresy Ensign) Artighetsflagg eller destinationslandets handelsflagga (Courtesy Ensign). 1,2 & 3Viirit arvojärjestyksessäVimplarna i rangordning. 4 Lippuviesti - Flaggsignal vid behov.
RkJQdWJsaXNoZXIy NDI2OTg=