'1 1 Liputusohje 2002 Suomen Purjehtijaliiton ja Suomen Veneilyliiton hallitukset ovat hyväksyneet tämän liputusohjeen ja vahvistaneet sen otettavaksi käyttöön 1.1.1998 alkaen, sekä samalla kumonneet huvialusten lippuohjeen 1985. Liputusohjeen täydennykseksi on laadittu ohje lippukulttuurista. Se selvittää tarkemmin liputusohjeen perusteita sekä menettelytapoja liputuksessa. Perusteet ja käyttöoikeus 1. Sen lisäksi, mitä laissa Suomen lipusta (380/ 26.5.1978), asetuksessa liputuksesta Suomen lipulla (383/26.5.1978 ja sen muutos l87/22.3.1996) sekä asetuksessa huvialusten lipuista (292/18.3.1983) määrätään, noudatetaan tätä liputusohjetta. 2. Merenkulkuhallituksen tai aikaisemmin kauppa- ja teollisuusministeriön veneily-yhdistykselle vahvistama erikoislippu,jäljempänä pursiseuralippu, on Suomen kansallislipun veroinen. 3. Veneily-yhdistyksen rekisteriin merkitty vene saa käyttää perälippuna pursiseuralippua edellyttäen,että veneen haltija on sellaisen rekisteröidyn suomalaisen veneily-yhdistyksen jäsen,jolle on myönnetty pursiseuralipun käyttöoikeus. Perälippuna käytetään sen yhdistyksen lippua.jonka rekisteriin vene on merkitty, tai tavallista Suomen lippua. 4. Asetuksessa mainittuja kommodorin vii riä, varakommodorin viiriä, veneenomistajao viiriä, kilpailulautakunnan lippua ja kunniajäsenen lippua ei saa käyttää perälipun paikalla. Lipun paikka ja koko 5. Perälipun paikka on veneen peräosassa l 0°-15° peräänpäin kallistetussa lipputangossa. Lipun pitämistä peräharuksessa ei suositella. Perälippua voidaan myös pitää purjehduksen aikana kahvelissa tai useampimastoisessa veneessä mesa animaston huipussa olevassa jatkeessa. Moottoriveneessä lippua pidetään joko perälipputangossa tai merenkulkumaston peräänpäin kallistetussa kahvelissa. 6. Lippukooksi ja lipputangon pituudeksi suositellaan seuraavaa: Veneen pituus Lipun koko alle 7 m 33x 54cm 7 - 10 m 10 - 12 m 12 - 15 m yli 15 m 44x 72cm 55 x 90cm 66 x 108cm 80 x 131cm 100 x 163cm Tangon pituus 75cm 95cm Jl 5cm 140cm 170cm 210cm Perälipputangon huipun pystyetäisyyden kannesta tulisi olla vähintään lOcm pitempi kuin tangossa käytettävän lipun lävistäjä. Lipun on oltava puhdas ja ehjä. 36 Liputus 7. Miehitetyssä veneessä perälippu pidetään nostettuna seuraavasti: kulussa oltaessa koko ajan vuorokaudenajasta riippumatta muulloin klo 08 ja auringonlaskun välisenä aikana, kuitenkin enintään klo 21 asti. Juhannusyönä lipun saa Suomessa pitää nostettuna läpi yön. Purjehduksen aikana tulisi erityisesti huolehtia, että lippu on nostettuna satamaan saavuttaessa ja sieltä lähdettäessä vieraassa satamassa oltaessa kohdattaessa toinen vene kohdattaessa sota- tai muu viranomaisahis sekä ohitettaessa merivartio-, tulli- tai luotsiasema - tai rannikkolinnake. Miehittämättömässäveneessä ei pidetä lippua.Ulkomaanpurjehduksella voidaan noudattaa maan tapaa, vaikka se poikkeaisi näistä ohjeista. 8. Suomen aluevesillä järjestettävissä kilpailuissa lipun käytöstämäärätään kilpailuohjeissa. Jos osakin kilpailureitistä ulottuu kansainvälisille tai toisen valtion vesialueille,on perälippu pidettävä koko ajan nostettuna. 9. Maissa pursiseuralippua pidetään nostettuna yhdistyksen käytössä olevissa kiinteistöissä kevään lipunnoston ja syksyn lipunlaskun välisenä aikana noudattaen virallisessa liputusohjeessa (asetus 383/ 26.5.1978 ja sen muutos 187/22.3.1996) annettuja Lipunnosto-- ja lipunlaskuaikoja. Lipputervehdys 10. Kulussa oleva vene voi tervehtiä sota-alusta, jossa on päällikkyysviiri, taikka venettä,jossa on lippu. Lipputervehdys suoritetaan vain Iähietäisyyksillä ja olosuhteiden salliessa. 11. Lipputervehdyksessä lippu lasketaan rauhallisesti partaan tasalle ja odotetaan, kunnes tervehdittävä on vastannut, jonka jälkeen lippu nostetaan jälleen ylös. Lipputervehdys voidaan tehdä myös irroittamalla Jipputanko lippuineen telineestään, kallistamalla se vaakatasoon vanaveden suuntaan ja asettamalla se jälleen paikalleen sen jälkeen kun tervehdykseen on vastattu. Juhlaliputus 12. Veneessä voidaan nostaa juhlaliputus yleisinä liputuspäivinä,yhdistyksen juhlatilaisuuksissa, veneen tai sen omistajan yksityisenä merkkipäivänä, taikka muissa juhlallisissa tilaisuuksissa. 13. Juhlaliputus toteutetaan nostamalla kansainväliset viestiliput keulasta mastonhuipun kautta perään. Viestilippujen järjestys on keulasta lukien A, B, C, I, D, E, F, 2,G, H, I, 3, J, K, L,4, M, N, 0, 5, P, Q, R, 6, S, U, V, 7, W, Y, Z, 8, ensimmäinen korvausviiri, toinen korvausviiri, kolmas korvausviiri. 14. Juhlaliputusta pidetään vain veneen ollessa kiinnittyneenä. Juhlaliputuksessa noudatetaan per'.ilipun nosto- ja laskuaikoja siten, että perälippu on ensinunäiseksi ja viimeiseksi ylhäällä. Suruliputus 15. Vene voi suruliputtaa aiheenilmaantuessa pitämällä perälipun laskettuna selvästi lipputangon huipusta tai kahvelin nokasta alaspäin. Lippu nostetaan ylös ennen suruliputuksen aloittainista ja se päätettäessä. 16. Vene suruliputtaa vain ollessaan kiinnittyneenä, paitsi jos veneessä on vainaja, jolloin suruliputetaan myös kulussa. Vieraan maan lippu 17. Ulkomailla purjehdittaessa nostetaan kohdemaan pienoisl ippuns. kohteliaisuuslippuna styyrpuurin saalingin .alle tai moottoriveneessä vastaavaan paikkaan. Kohteliaisuuslipun kanssa samassa saalingissa ei käytetä muita lippuja tai viirejä, vaan ne siirretään paapuurin saalinkiin. Vain yhden maan kohteliaisuuslippu saa ker rallaan olla nostettuna. l8. Kohteliaisuuslippu nostetaan joko jätettäessä viimeinen kotimaan satama tai ylitettäessä raja, ja lasketaan saavuttaessa ensimmäiseen kotimaan salamaan. Vastaavasti menetellään,jos matkan aikana käydään useammassa maassa. Matkan aikana kohtcliaisuuslippu lasketaan ennen perälipun laske111ista ja nostetaan välittömästi perälipun nostamisen jälkeen. 19. Purjehdittaessa ulkomailla vieraan maan lipun alla voi suomalainen veneilijä osoittaa kansallisuulcnsa nostamalla Suomen pienoislipun paapuurin �aalingin alle kohteliaisuuslipun tavoin. Vastaavasti voi ulkomaalainen veneilijä nostaa oman maansa pienoislipun paapuurin saalinkiin purjehtiessaan Suomessa Suomen lipun alla. 20. Jos suomalaisessa veneessä Suomessa on ulkomaalainen vieras, voidaan hänelle osoittaa kohteliaisuutta nostamalla hänen maansa pienoislippu paapuurin saalinkiin kohteliaisuuslipun tavoin. Viirit 21. Viirejä ovat arvojärjestyksessä - perälipusta johdetut viirit ja liput - liittojen ja yhdistysten vahvistetut liput ja viirit - henkilö-, vene- ja ns. varustamoviirit. Näiden lisäksi on käyttöön yleistynyt erilaisia tunnus- ja mainosviirejä. 22. Viirit nostetaan pääsääntöisesti styyrpuurin saalingin alle tai moottoriveneessä vastaavaan paikkaan. Paapurin saalinki on merkinantosaalinki, jonne nostetaan viestiliput (Q-Iippu, A-lippu yms). Viirejä voidaan pitää ylhäällä koko purjehduskauden ajan noudattaen kuitenkin ao. yhdistyksen sääntöjä. Veneessä pidetään senkulussaollessanostettuna vain niitä viirejä, joita veneen päällikkö on oikeutettu käyttämään. Kerrallaan pidetään nostettuna enintään kolme viiriä, ja niiden on oltava puhtaita ja ehjiä. Kobteliaisuuslippu ei ole viiri, ja se on aina omassa saalingissaan yksin. 23. Viiåt pidetään nostettuina arvojärjestyksessä arvokkain ylimpänä. Veneen päällikkö voi kuitenkin poiketa siitä ottaen huomioon viirien tarkoituksen ja merkityksen. 24.Yhdistykset ja yhteisöt voivat antaa lisäohjeita omien viiriensä käytöstä. LIPPUJEN JA VIIRIEN PAIKKOJA ERI VENETYYPEISSÄ FLAGGORNAS OCH VIMPLARNAS PLATSER I OLIKABÅTIYPER ��� � 1--l•Yf..:._ . � -� =-�� ·- <:::.:::::===:: - --;--. ,,,,.,--,7 37 C Kohteliaisuuslippu eli kohdemaan kauppalippu (Courtresy Ensign) Artighetsflagg eller destinationslandets handelsflagga (Courtesy Ensign). 1,2 & 3Viirit arvojärjestyksessäVimplama i rangordning. 4 Lippuviesti - Flaggsignal vid behov. l1l
RkJQdWJsaXNoZXIy NDI2OTg=