MERITUULILAINEN J _ 2004 --� - - r,_ �-- '-i_,_:::--...- JJ .. ~---~-:--------- -_ _,.--,.___-�---- --- . - ·� �-- - ----= ---___2- "----,. =-��----....;.----� - �
1AN)I� e$.lJ� � 11Wt•3:�-Si '<> <:- '- ' e , 1; .: � e � Captain's Shop ltähariu TURKO /t 0 ft - He ls in g in -- Lemminkäisenkatu Valtatie Veneilyseura MERITUULI ry -�- Veneilyseura Merituuli Ry on vuonna 1983 perustettu turkulainen perheveneiyseura, jonka jäsenistön muodostaa n. 220 perhettä. Seuran toimintaperiaatteena on kehittää veneilyharrastusta sekä yhdessäoloa. Postiosoite: PL 765 20101TURKU Perustettu: 1983 Suomen Purjehtijaliiton ja Veneilyliiton jäsen Tiedot seurasta: Jäsenet: 220 perhettä joista 120 purjevenettä ja 80 moottorivenettä katsastettuja veneitä 84 joista 52 purjevenettäja 32 moottorivenettä Seuran toiminta: Kehittää veneilyharrastusta Katsastaa veneitä Junioritoiminta Järjestää eskaadereja Kilpapurjehdustoiminta SEURAN KANNATUSTUOTTEET! Perälippu maksilippu (tilauksesta) vene yli 15m 100x163cm vene 12-15m 80x131cm vene 10-12m 66x108cm vene 7-lOm 55x90cm Viiri 26x50cm 22x44cm 36€ 36€ 36€ 36€ 24€ 24€ Seuran T-paita 7€ Seuran tuotteiden myynti: VERTIKAALI OY Yliopistonkatu 13 Turku Avoinna arkl 0-17, la 10-14 Merituulilainen 2004 sisältö Seuran esittely Merituulilainen 2004 sisältö ............................. 3 Kommodorin puheenvuoro..............................5 Toimihenkilöt Toimintakalenteri 2004...............................9 Håstholm...................................................... 1 0 Västra Rockclholm ..................................... 11 Säännöt· .................................................... 13-15 Saarisäännöl............. .................................. 1 7 Veneiden kah,1�tu� ...................................... 1 8 Katsastusmit",IL•n ti('(lol.............................. 1 9 Katsastu�v,Hu�U•l'I ...... .......................... 21-22 Kunninnwrkki ............................................. 2 3 Veneilyliillo ............................................... 2 4 Purjehtij,1liitti,................................................ 25 Liputusohje.................................................. 27-29 "Sinne ja takaisin" .................................. 31-39 Tiedotustoimikunnan kuulumiset ............. 4 1 MM-kilpailut 2003 .............................. 42-43 Kilpailukalenteri 2004.......................... 44-45 Merituulen viirit........................................ 47 Syyspurjehdus 2003 .............................. 48-49 Junnutoiminnan kuulumisia.................. 50-51 Merisääpalvelut ........................................ 5 2 Hälytysnumerot .......................................... S 3 Utö maaliskuussa .................................... 54-55 Jäsenrekisteri ............................................ 56-59 Venerekisteri............................................... 60-62 Canal du Mici..................................... 63-66 3-;.;�
�� AB-Marinelin väki toivottaa hyviä purjehdussäitäl IIIAlsMM!NIILMIII KONSANTIE, 2126 0RAISIO, FINLAND 1B. +358 (0)2 444 11 FAX +358 (0)2 437 2701 www.oo-rncmel.fi e-m:il:�b-rrafnel.fl KOMMODORIN PUHEENVUORO Tervehdys veneseuramme jäsenet ja yhteistyökumppanit. Parhaillaan käsissäsi on seuramme vuosijulkaisu, josta toivon sinun löytävän hyviä vinkkejä veneilyyn, merellä liikkumisen turvallisuusohjeita sekä yhteistyökumppaneidemme tarjoamat palvelut. Tätä kirjoittaessani katselen välillä ikkunasta ulos lumisille hangille ja ihmettelen sitä luontomme moninaisuutta, jonka se meille tarjoaa. Lunta on n. 30 cm ja jäätä saaristomerellä on paikka paikoin saman verran. En ihan helpolla uskoisi runsaan kuukauden päästä laskevani venettäni veteen ja purjehtivani perheen kanssa Hästholmin saaritukikohtaan, ehkä kevään ensimmäisiin talkoisiin. Päivän päätteeksi saunomme ja vietämme hauskan illan grillaten, laulaen haitarin tai kitaran säestyksellä uudessa huvimajassa muiden seuralaisten tavoin. Saaritukikohtamme ovat käyttökunnossa ja jäseniemme käytettävissä. Joku paikka aina vaatii hieman "säätöä" eli, jos huomaat pienen kohteen korjattavaksi, niin rohkeasti vaan toteuttamaan itseäsi. Jos kohde on isompi, ilmoita siitä saari-isännälle tai hallituksen jäsenille, korjaamme sen talkoilla. Ainahan niissä pientä "säätöä" vaativia kohteita löytyy ja hyvin on aikaisimpina vuosina vasara tai muu työkalu seuralaistemmekäteen löytänyt ja näin sekin kohde on "säädetty" kohdalleen. Veneilykauden alussa on hyvä tutustua taas seuramme sääntöihin sekä erityisesti saarisääntöihimme. Kun paljon jäseniä kokoontuu viikonloppuisin saaritukikohtiimme ja erityisestiAiriston eteläpäässä sijaitsevaan Hästholmiin, on isolla porukalla oleminen ja eläminen "rajattu" säännöillämme kaikkien parhaaksi. Löydät seuran säännöt ja saarisäännöt muutaman sivun päästä. Saarisäännöt ovat myös saunan pukuhuoneissa, joissa voit tutustua niihin. Minulle veneily kauniilla saaristomerellä tuottaa paljon mielihyvää ja se on ennen kaikkea perheemme.• yhteinen harrastus. Saamme ladattua omi,1 ";1kkujamme" ja jutella samanhenkisten ihmi:.l<'n kanssa milloin mistäkin asioista. Moni rncistä varmastikin ajattelee juuri näin j,1 Sl'll toteuttamiseksi on myös muut saari�to,�.i liikkujat otettava huomioon. Haluabin vi,•l:i luoda esille muutaman veneilyn kulmakivistä ja perusajatuksista. Ole aina ystävällinen niin sinullekin ollaan ystävällisiä. Auta aina venekuntaa heidän rantautuessaan kuin myös pois lähtiessään. Toivota uusi venekunta tervetulleeksi sinne missä sinäkin olet. Tässä oli vain murto-osa niistä perusajatuksista, mutta näilläkin saa jo hyvän mielen niin toiselle kuin itselleen ja mikä tärkeintä, tunnet olevasi tervetullut kaikkiin satamapaikkoihin, jos siellä on reiluja ja rehtejä saman ajattelutavan omaavia kanssaveneilijöitä. Lopuksi voisin todeta seuramme olevan virkeä perheveneilyseura ja on ilo havaita sen sellaisena pärjäävän tässä muun maailman myllertäessä ympärillä. Kun puhallamme kaikki yhteen purjeeseen saamme sen pullistumaan ja kuljettamaan meitä sekä tavoitteitamme yhteenkuuluvuuden ja mukavan veneilyn parissa taas tämänkin veneilykauden. Toivotan kaikille hyvää ja veneilyrikasta kesää 2004 MERITUULI OLEMME ME! Timo Voutilainen kommodori 5�
Miltä kuulostaisi uusi omakotitalo Hirvensalossa - ja vieläpä valmiiksi rakennettuna? 1111 11111 lliv• ll\11h11111,.1�1•111ll'l•h111 11111 ,I, 11\IOHO O\ilkryhtlömuotoinen pientaloalue, Turun Kissankulma. •,[ ,111•.�,1111111h•ltlll kl•,•11 111�11h11,111 ldlolt'11 r,1kr111,nnisesla pcrustustöistä valmiiksi asti, joten voit luottaa ,.,1,iv,11 ,I l,,nth1� o1 •,1,1 l,ltk,•,\ plt,,v;_h\l\ .,1ikillaulussa ja sovitussa budjetissa. # � /'� /, !� . \ ,: .... :' Uusi _•./ kauppalieskus Kun. tii'rat,+ ·-,. 'wä'inö Aalto� en i Kissankulman alue muodostuu 44 tontista ja pientalosta. Kaksikerroksisten, modernien puutalojen asuinpinta-ala on 151 m2 , tonttien pinta-alat vaihtelevat noin 600 neliömetristä 850 neliöön. Jokaiselle tontille rakennetaan kahden auton autokatos. koulu A '\; � ◄ Lilkekeskus Kirjasto (\ �'" � Talot jaetaan neljään, yksitellen rakennettavaanasuntoosakeyhtiöön. Ensimmäisenä valmistuvan Asunto Oy Turun Eemelin asukkaat pääsevät arvioidun aikataulun mukaisesti muuttamaan Kissankulmaan syksyllä 2004-. �o\"" '::- . I!,.\}'" .. Klssankulma1 ► 1 • 4 ,, Päivåkotl Skanskan ennakkosuunnltelman mukaisten pientalojenmyyntihinnat alkaen 128.960 euroa ja velattomat hinnat alkaen 256.000 euroa. Kauppa on mahdollista rahoittaa 50prosentin yhtiölainatla. �� Rakentaminen, esittely ja myynti: Skanska Talonrakennus Oy Puhelin (02) 273 8400, faksi (02) 2501207,www.skanska.fi ---� ..,_.,-- Kllntelstömaallma Esittely ja myynti: Turun AsuntopalveluOyLKV (A), puh. 273 6300 Pekka Raudasltoski OyLKV, puh. 4120600 Asuntotur1mOyLKV, puh. 469 0330 TOIMIHENKILÖT Kommodori Timo Voutilainen Sihteeri Tuire Lehtonen Jäsen Riitta Kuusela Jäsen Erik Spakström MUUT TOIMIHENKILÖT Junioritoimikunta Mika Pyy Nettisivut Henri Lammi Huvitoimikunla Tommi Ruostc1)11ro Varakommodori Sakari Lehtovirta Jäsen Henri Arvonen Jäsen Hanna-Mari Malmberg �:::--- Katsastustoimikunta Raimo Rike Saari-isäntä (Hestis) Matti Ruohonen 7;
mcztaplan oy KIINNITYSTARVIKKEET RAVURINKATU 7 TURKU, PUH 02-255 00 66 MA-PE KLO 7-16 �� TOIMINTAKALENTERI 2004 Huhtikuu 21.4. Toukokuu 15.5. 15.5. Kesäkuu Vuosikokous Lipunnosto "Kevätkisat" Svarte Rudolf Hästholm Nauvo-Hästholm 5.6. Junnupäivä Hästholm 25.6. Juhannus Hästholm Heinäkuu Kesäeskaaderi Elokuu 14.8. MM-kilpailut Hästholm 28.8. Jollakoulu Hästholm Syyskuu 4.9. Lipunlasku Airisto Strand 11.-18.9. Välimerieskaaderi Kroatia 24.-27.9 Syyspurjehdus Hästholm-Maarianhamina-Hästholm Marraskuu 10.11. Junnumuistelot 18.11 Syyskokous Svarte Rudolf Joulukuu 5.12. Joulujuhlat 1sANDVIKI \ SANDVIKMATERIALS TECHNOLOGY Ruostumatonta rikitankoa suurten purjeveneiden mastojen takilointiin ym. Kyselyt: terasmyynti@sandvik.com Kesälomalukemista: www.smt.sandvik.com/fi �al
KARTTA 708 16 ,.,. ·"·· 28 HÄSTHOLM -::�� 60.12,8 21.57,0 . -·.r ·•- � ' �, 1- 1_ . . :, .-- • • • • • ,... _( . M2SAUNAMr Hästholm on seuramme ns. kotisatama. Saari on kokonaisuudessaan seuran käytössä ja siellä on ponttoonilaituri poijuineen, mutta myös joukko rantakoukkuja saaren etelä- ja pohjoiskärjessä ja saareen on helppo rantautua lähes joka puolelle. Saari on lähes kaikilta tuulilta suojainen, joskin kevään ja syksyn pohjoismyrskyt saattavat joskus haitata. Olemme rakentaneet sinne saunamökin, puuceen sekä grillikatoksen. Saarella järjestetään seuran tärkeimmät kesätapahtumat, kuten avajaiset, purjehdus -kilpailut ym.ym. Saaren omistaa Han) Åberg, jolla on venetelakka Käldön saaressa. �10 "!!..:._ KARTTA 709 13 it· + ' j �., VÄSTiRA ROCKELHOLM �Jilli•��...._- . __ ---- 'ii"", -:-, 60.06,2 21.52,5 15 if4 :.., j. �S11artholm i · .....__ .♦ . : • .....,,.......-'\·, \ t-......_ 1 0 ; •-> Str6ms,�,(·-�--:�\ �- . .,.., 'l ,-· -,r . . '·, 1 - 16 ,,___., : 61t... .::,:rt,." ·! :; ., ·i· ., -· f r rw-- r � ' --� . ·-· n l +4 ,- - ·-.. 18 ,,,,.. ,,,,.. ,,,,.. ,,,,.. ,,,,.. .. n Qs ·"-S".1, -fi' � . 17\ ..• •._! � '�-1..<:�.· -.:..,µ tU ...,.. .-:. .,, '6.. ·-' .... \ '-•i;"l!,':>I ·1 • 't§-':'f�--��-, \ -��;��Jf_.:-·;, Seuran vanhin saaritukikohta sijaitsee Nauvon eteläpuolella upean venereitin varrella. Tukikohdassa on hyvä laituri ja poijut. Ankkuri ei paikassa oikein pidä ja pohjassa on paljon poijupainoja, joihin ankkuri saattaa tarttua. Laiturilla on mukava istuskella ja katsella veneiden menoa vilkkaalla reitillä. Laiturin läheisyydessä on grilli sekä savustusuuni. Pieni mutta hyvä sauna luovat miellyttävän tunnelman ja hotelli helpotuskin löytyy kauempaa saunan takaa. Tukikohta on erittäin herkkä Luoteen ja Idän välisille tuulille, sekä väylällä kulkevien veneiden aallot kannattaa ottaa huomioon venettä kiinnitettäessä. Tukikohdan ulkopuolella saa myös kalastaa rajoitccusti. 1�
Saaritukikohtiemme rakentaminen ja kunnossapito on tehty ja tullaan tekemään talkootöinä saari-isäntien ja saaritoimikunnan johdolla ja päätökset niistä tehdään yleensä vuosi- ja syyskokouksessa. Uusi saaritoimikunta on intoa täynnä, joten talkoita tullaan järjestämään kaikissa tukikohdissa Niiden kunto ja viihtyisyys on koko jäsenistön vastuulla. Käytä siis tukikohtaa kuin omaasi. MUISTATHAN -Aulathan kanssaveneilijää hänen rantautuessaan -Siivoathan jälkesi ja viet roskat mennessäsi -Muista jättää pilkottuja puita myös seuraaville saunojille -Tarkista grillipaikka tulipalon varalta -Täytä makeavesiastiat mahdollisuuksien mukaan -Ethän käytä merivettä kiukaassa -Älä häiritse luonnon rauhaa esim. lintujen pesimisaikaan -Kirjaathan käyntisi vieraskirjaan, koska sen perusteella ratkaistaan saaritukikohtien käyttöasteja tulevaisuus. S,1,1ri1·n viihtyisyyteen v;iikuttavat työt eivät ole ainoastaan saari-isäntien tehtäviä. Saarissa k:lvi1:1lh· 11\ytyy v,HnhlMi .,skarc>ila, jos niitä vain haluaa tehdä, joten reippaasti vaan saarih,l11nlll,1 J..y•,y111:1:111111it:l voi\i ll•hd5. Myös oma-aloitteisuus on sallittua, sillä usein osuu silmään p,ilj, 111 ,1•,IHll,1 J1Hl,1 voi l(•hd,I. Yhd<·ss�i sa.unme pidettyä paikat helposti kivassa kunnossa eikä lyltl,1,il,l ,1 l-.11l uli•,111 v.111111H111l.11nill1• ll•ldjöille. ■ can IC TURKU �2 SÄÄNNÖT 1.§ NIMI, KOTIPAIKKA IA KIELI Yhdistyksen nimi on Veneilyseura Merituuli r.y. ja sen kotipaikka on Turku. Näissä Säännöis.Sä nimitetään yhdistystä seuraksi. Seura on perustettu 12.01.1983 ja seuran kieli on suomi. 2.§ SEURAN TARKOITUS IA TOIMINTA Seuran tarkoituksena on herättää, ylläpitää ja tukea harrastusta veneilyyn ja kil p apurjehdukseen, vaalia hyviä merimiestapoja ja ediståä niiden leviämislä kaikkien veneilijöiden keskuuteen, toimi a merimie$• ja veneilytaitojen kehittämiseksi sekä saariston ja kulttuu• rin säilymisen puolesta ja vahvistaa jäsenistön yhteenkliuluvaisuuua perheveneilyseur ana. Tarkoitusten� toteuttamiseksi seura: - järjestää kilp a-, malka- ja harjoituspurjehduksia • järjestää koulutusja neuvouelutilaisuuksia1 kokouksia sekä muittl veneilijöi• den tapaamisia - harjontaa julkaisutoirnintaa - hankkii ja ylläpitää jäsenille 1 arkoitettua kotisatamaa siihen liit- tyvine palve- luksineen • pyrkii yhteistoimintaan sa aristolaisten, muiden yhteisöjen sekä viranomaisten kanssa Toimintansa tukemiseksi seura voi järjestää maksullisia yleisötilai• suuksia, arpajaisia 1 ·a rah ankerä.yksiä asianmukaisen luvan saatuaan, sekä ottaa vasta an ahjoituksia. Seur a onSuomen Purjehtijaliitto r.y.:n ja Suomen Veneilyliitto r.y.:n jäsen joita näissä säännöissä kutsut aan liitoksi sekä Suomen Valta kunn an Urheiluliiton Varsinais-Suomen piiri r.y.:n jäsen jota näissä säännöissä kutsutaan piiriksi. 3.§ LIPPU Seuran tunnuksena on N\erenkulkuhallituksen vahvistama lippu. Sen käyttämisestä määr5tään taric.emmin lippuohjeiss a. 4.§ JÄSENYYS Seuran jäseniä ovat: - Varsinaiset jäsenet eli vuosijäsenet - Puoliso jäsenet - Juniori jäsenet - Ryhmä jäsenet - Kannattaja jäsenet - Kutsutut jäsenet • Kunnia jäsenet Varsinaisia jäseniä ovat vuosijäsenet, joiden hyväksymisen suoriuaa hallitus. Vuosijäsenen on liiltymisvuotensa loppuun mennessä täy• tettävä vähintään 19 vuotta. Vuosijäsen on seuraan liittyessään velvollinen suorittamaan seuran syyskokouksen määräämän liitty• mismaksun. - Puolisojä>Cneksi hallitus voi hyväksyä vuosijäsenen avio- ttti avopuolison. Puolisolta ei vaadita muuta kuin .sopivuus yhdistyksen jäseneksi. Puolisojäscn on vapaa liittymismaksusta. - luniorijåseneksi hallitus voi hyväksyä 6-18 wotiaan henkilön. Juniorijäsen on yhdistykseen liittyessään velvollinen suorittJmaan seuran syyskokouksessa m.�färJ.:irnän juniorien liitlymismaksun. Ju• niorijåscn voi liittyä vuosijäseneksi sen vuoden alusta lählicn jon.a. hän täyt!J!ä 19 vuotta. - Ryhmäjaseniksi hal'lilus voi hyväksyä oikeuskelpoiscn yhteiSön, jonka harrastu.sala on l�ihcll5 scurJn tarkoitusta. Ryhmäjäsenen liittymismaksusta päättää hallitus. • Kannattajajäscniksi hallitus voi hyväksyä oikeuskelpoisen yhteisön. Kannattajajäsene11 liittymisrrl<,ksusta. päåttää hallitus. - Kutsutuik..�i jäseniksi voidaan seuran varsinaisessa kokouksessa hallituksen esityksestä kut�lm ansioituneita henkilöitä. • Kunniajäseniksi voida.in seuran varsinaisessa kokouksessa hallituksen esityksesr;i kutsua S<:ur�1n j:i.seniä, jotka ovat erittäin ansiokk.lasti toimineet seuran hyvaksi j.a sen tnrlcoitusperien toteuttamiseksi. Kunni c Jjäscncn iok..1 on loimi11ut seuran kommodorina. voi seura varsinaisessa kokouksessaan h.. ,llituksen esityksestä nimitlää kunniakommodoriksi, Liittyessään seur;ian jtiscn sitoutuu noudauamaan seuran sääntöjä,. seuran kokouksen tcko-rni!I p.'.:i�Uöksm sekä hallituksen antamia ohjeita ja suorittarnaJn scur;,I lc tulevat maksut oikea-aikaisesti. 5.§ JÄSENMAKSUT Vuosijäsenet, puolisoj�tsenct j,1 juniorijäsenet oval velvollisia vuosittain suori1tam.1,1n syyskokoukscn määräämän vuosimaksun hallituksen kunakin vuown.1 piiättämään ajankohtaan mennesså. 19-25 vuotiaille vuosijäsenille voidaan määrätä alenneuu vuosimaksu. Ryhmä- ja K annattajajäsenet ovat velvollisia vuosittain suorittamaan hallituksen määräämän vuosirr1aksun. Kutsutut- j a Kunniajä�net eivät suorita jäsenmaksuja. 6.§ JÄSENEN EROAMINEN Jäsenellä on oikeus milloin tahansa erota seur.ist;:i tekemällä siitä yhdistysl ain 13§:nmukaisen ilmoituksen. 7.§ JÄSENEN EROTTAMINEN Hallitus voi erotta<1 jäsenen, joka toimii seuran sääntöjen, seuran kokouksen päätösten, h allituksen antamien ohjeiden ja määräysten t ai hyvien tasx>Jen vastaisesti tai joka saamastaan kirjallisesta keho• tuksest a huolimatta laiminlyö seuralle tulevien maksujen suoriuamisen. Erotetulta jäsenellä on oikeus yhden kuukauden kuluess a eronamispäätöksestä tiedon s aatuaan tehdä asiasta seuran hallirukselle kirjallinen valitus, jonka perusteell a hallituksen on alistettava på:itöksens.:11 seuran seuraav an kokouksen ratkaistavJksi. Jos erouamisen perusteena on seuralle tulevien maksujen laiminlyönti, ei hallituksen erouamispäätöksest� voi vali1ti'la. 8.§ SEUR�!IJ V.ARSINAISET- JA YLIMAARAISET KOKOUKSET Seura pitää vuosittain kaksi varsinaista kokousta, joista vuosikokous pidetään helmi-huhlikuussa j a syyskokous loka- joulukuussa. Kokouksen aj an ja tarkemman paikan määrittää hallitus. Ylimääräinen kokous kutsuta an koolle, kun hallitus katsoo sen tarpeelliseksi tai kun 10 seuran jäsentä l.älikka vähintään 1/10 seuran jäsenistä sitå ��1i1!::::.:i k�•J����r:�a k�;i{�1rää·:�i��t��';,"'����k�:;;:ss�a��t nitut asiat. Kutsu varsinaiseen ja ylimäåråiseen kokoukseen on julkaist ava seitsemän (7) päivää ennen kokousta - sanomalehti-ilmoituksella seuran syyskokouksen määräämässä lehdessä tai - kirjallisena ilmoituksen a jäsenille. Vuosikokouksessa käsitellään 1. Kokouksen av aus 2. Valitaan kokoukselle: a) puheenjohtaja b) sihteeri c)kaksi pöytäkirjan tarkastajaa d) äänten laskij at 3. Todet aan läsnäolijat 4. Todetaan kokouksen laillisuus j a päätösvaltaisuus 5. Esitetäänv ahvistettavtlksi hallituksen laatima vuosikenomus edcl- liseltä toimint avuodeha 6. Esitetään tilikertomus ja tilint<1rkastajfen l ausunto sekä päätetään tilinpäåtök- sen vahvistamise . sta 7. Päätetään vastuunvapatJden myöntämisestä asianomaisille 8. Käsitelläiin muut esityslist alla olevat asiat ja jäsenten esittämät asi al, jotka on kirjallisesti jätetty hal litukselle vähintään viikkoa ennen kokoust a 9. Kokouksen päälläminen Syyskokouksessa käsilellään 1 . Kokouksen avaus 2. Valitaan kokoukselle: a) puheenjohtaja b) sihteeri c) kaksi pöytäkirjan tarkast ajaa d) ääntenl askijat 3. Todetaan läsnäolijat 4. Todetailn kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 5. Vahvisteta an tulevaksi toimintavuodeksi: a) hallituksen laatima tulevan vuo. den toimint asuunnitelma b) hallituk5en la.1tima tule- van vuoden tulo- ja menoarvioehdotus c) liittymismaksun j;i jäsenmaksujen suuruudet 6. Valitaan seuraavaksi toimintavuodeksi seuran kommodori 7. Valitaan seuraavaksi toimintavuodeksi seuran varakommodori 8. Valitaan muut hallituksen jäsenet erovuoroislen tilalle 9. Valitaan kaksi rilintarkasrajaa ja heille varatillntarkastajat 10.Valitaan puheenjohtajat ja jäsenel kutakin seuran ohjelmassa olevaa toimin- tamuotoa edu�avaan jaostoon sekä muut tarvittavat toimihenkilöt 11.Valit aan edust,1jat liiton ja Suomen Valtakunnan UrheilulHtto r.y.:n jäsenli it- tojen vuosi- ym. kokouk..�iin tai anne,. ta an halli1ukselle valtuudel henkilöiden valitsemiseksi 12.Päätetään missä lehdissä kokouskuisut ja liedonannot saatetaan jäsenistön tiedoksi 13.Käsitellään muut esityslist alla olevat asiat ja ne jäsenten esittämät 1��
SAnTER PATA-AINEKSET Maukasta vaivattomasti Tietenkin Suomen Turusta Laatukeramiikkaa vuodesta 1874. www.pukkila.com �4 asiat , jotka ovat kir j allisesti jåretty hallitukselle vähintään viikkoa ennen kokousta 14.Kokouksen päättäminen Kokouksessa ratkaista.an asiat yksinkertaisella äänten enemmistöllä, mikäli asian ratkaisemisessa ei näissä säännöissä toisin såädetä.Henkilöv.aaleissa äänlen mennessä tasan vaali ratkaistaan arvalla, muissa asioissa se mielipide voittaa, johon kokouksen puheenjohtaja on yhtynyt. Kaikissa kokouksissa suoritetaan vaadittaessa ääneslys suljetuin lipuin. jokaisella vuosijäsenellä on yksi :täni. Valtakirjalla ei saa äänestää. 9.§ SEURAN HALLINTO Seuran toimintaa johtaa j a sen talouden hoidosta sekä omaisuudesta huolehtii ja vastaa syyskokouksen valitsema hallitus. Hallitukseen kuuluu: - Kommodori puheenjohta j ana - Varakommodori varapuheenjohtajana • Neljä muuta jäsentä. Hallitus valitsee - Sihteerin ja • Taloudenhoitajan Kommodori ja varakommodori valitaan syyskokouksessa vuodeksi kerrallaan, hallituksen muut jäsenet valitaan kahdeksi vuodeksi siten,että kaksi jäsentä on erovuorossa vuositt.:iin. Ensimmäisenä vuotena määrätään erovuoroiset arvalla, sitten vuoron mukaan. Hallitus voi valita alaisuudessaan toimivi,3 toimikuntia tai toimihenkilöilll, jotka se katsootarpeelliseksi. Hallitus kokoontuu kommodorin kutsusta �, hänen toimeksiannostaan ja on päätösvaltainen, kun vähintään neljä sen jäsentä, puheenjohtaja tai vi)r,ilpuheenjohtaja mukaanlukien, on saapuvilla. Kommodorin ollessa estynyt hoitami:ISta tehtäviään toimii varakommodori hänen sijaisena�n. Mikäli hänell:ikin on este, hoitaa vanhin hallituksen jäsen kommodorin teh(äviå. Seuran nimen kirjoittavat kommodori �,i varakommodori jompikumpi yhdessä sihteerin kanssa. Halliluksen 1ehtäv.änä on erityisesti 1. Toimia seuran ylimpänä toimeenpanevana ja valvovana elimenä niin, ettå seuran tarkoituksen ja t,, woiUeidenmukaiset toiminnat toteutetaan suunnitel- mien mukaisesti. 2. Olla vastuussa seuran toiminnasta lakien ja asetusten mukaisesti. 3. Suunnitella ja kehittää seuran kokonaistoimintat1 sekä joht.:- ia seuran toimintaa seuran tavoitteiden mukaisesti. 4. Vahvistaa tehtävänjako keskuudessaan sekä valita tarvittavat valiokunnat ja työryhmät suorittamaan niille määr�ttyjä hallitukselle vastuullisia tehtäviä. 5. Vastata seuran ulkopuolelle suuntautuvasta toiminnasta. 6. Vastata liiton ja sen jäsenliittojen ja piirien sääntö j en ja ohjeiden seuralle antamista velvoitteista. 7. Vastata seuran kokousten antamistu velvoitteista. 8. Pitää j�senluetteloa. 9. Hoitaa seuran laloutta. 1O. Hoitaa seuran tie<loitustoimintaa. 11. Hyväksyä ja erottaa seuran jäsenet. 12. Ryhtyä kaikkiin niihin toimiin, joita seuran etu vaatii. 13. Luovutw.a tilit tilintarkastajille tarkastetl'aviksi viimeistään kolme viikkoa en- nen vuosikokousta. Tilintarl<Jstajien tulee antaa kirjal� linen lausuntonsa halli� tukselle vi imeistään k3ksi viikkoa ennen vuosikokousta. Seuran toimintavuosi ja tilikalJSi on kalenterivuosi. 10.§ MUITA MÄÄRÄYKSIÄ Seur,3n veneluetteloon merkitty vene ei ScJa kuulua samanaikaisesti toiseen vastaavanlaiseen seuraan. Seuran keskuudessa void<1an peruS(a.:i jaos-toja her-�uämään harrasM tusta seuran 1arkoitusperien ja pyrkimys1en erikoiSi'lloihin. Jaostot toimivat joka suhteessa seuran vahvistamien sääntöjen ja mc'.iäräysten mukaisesti. Näiden sääntöjen muuttamisesta päättää seuran kok0l1s. Ollakseen pätevä on päätösten saatava läsn.c 'iolevien 55nioikeutettujen jäsenten 3/4 ääntenenemmistön kannatus kahdessa perättäisessä vähintä!Jn 14 p.iivän välein pidetyssä kokouksessa. Seuran purkamista koskeva päälös on tehtäv5 kahdessa, vähintään kahden kuukauden välein pidetyssä kokouksessa ja pä�tökscn on saatava molemmissa kokouksissa vähinWän 4/5 kannatus ä�inestyksessä annetuista 5änistä. Seuran purkautuessa luovutetaan sen jäljelle jä�ineet vardt johonkin purjehdusurheihm ja veneilyä edistävään tarkoitliksccn. Varojen j aosta päättää purkupåätöksen tehnyt jälkimmäinen kokous yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Sen lisJksi1 mitä näisSä säännöisSii on määr-�tt y, noudatetaan voimassaolevan yhdist yslain määräyksiä. Sääntömuutostoimikunta: Turussa 25.09.2002 r--�-�-���---------���--��-���-------� ,� ---- ��--- -- -� -- ��-�-� -- -----�-� -- �--,, !l TURVALLISUUTTA ll 11 MAALLE JA MERELLE! l! , ., , , 'l Edustamme �m. seuraavia �•-m Laadukkaat 1 I tuotemerkkeJ : ---\;;;:;;:'"--' l�iiilll · ) f , , COOLMATIC NAVMAN ,, I • kylmälaitteet ) ( J EAGLE merimittarit C I ) ( • kaikuluotaimet ja plotterit d lli t', 1 GARMIN e u ses 1. c ) \ • GPS:t ja plotterit J \ f ) MOBITRONIC f '' • invertterit ja laturit � TU R U N l J RAYMARINE � f ) C • autopilotit, tutkat, ym. __, \' LU K KO ) I I I • köydet ""ö""' C>-,n'7 C) ) LIROS �� \ f ( JEANTEX ,1 L--Ä-- Rykmentintie 2, Turku \ f • veneilyasusteet 1,..JL.J Puh. (02) 274 1700, 274 1733 ) I \ WALLAS 7�r Avoinna: ma-pe 8-17 J ( ) ) • lämmittimet ja keittimet (la 9-14, 3.4. alkaen Juhannukseen asti) () :,_____l\fe!E!.��2!!�v!}!!4!!.��eE.t!!_a!Y�!!!t�---'l ------- -- -� ---------- -- --- -- --- -� -- ------.-.-- - ---- --- 15;
�6 LEMMINKÄINEN LEMMINKÄINEN OYJ Päällystysyksikkö Kattoyksikkö Betonituoteyksikkö LEMCON OY Lemminkäinen Oyj Voimakatu 13 20520 Turku Puh. (02) 274 6611 Fax (02) 237 3393 www.lemminkainen.fi SAARI SÄÄNNÖT 1.§ Veneilyseura Merituuli ry:n haliitsemia saaria ja vesialueita ovat oikeuettuja käyttämään seuran jäsenet sekä mukana olevat vieraat myös omilla veneillään. Lisäksi käyttö on Ivallista meripelastusyhdistyksten ja Pidä Saaristo Siistinä ry:n alukset. 2.§ Jokaisella tulee olla veneessään aina seuran viiri tai perälippu näkyvillä poislukien vierailevat veneet. Jos seuran jäsenellä on vieraita mukanaan, on hänen toimittava näiden vastaavana isäntänä. 3.§ Jokaisen käynnin yhteydessä on vieraskirjaan merkittävä veneen saapumispäivä ja sen päällikön sekä miehistön jäsenten nimet. 4.§ Avotulen teko on sallittu vain siihen tarkoitetuilla paikoilla sään niin salliessa. 5.§ Alueiden saunat ovat jäsenten vapaassa käytössä. Saunomisessa on noudatettava erillista saunomisohjetta, joka löytyy saunalta. 6.§ Seuran omistamat veneet ovat jäsenien käytössä ja ne on kiinnitettävä käytön jälkeen niin, ettei aallokko pääse niitä rikkomaan. 7.§ Pystypuiden, niin kasvavien kuin kuivienkin, kaataminen on kielletty. 8.§ Virkistyskalastus mato-ongella, piikillä ja virvelillä on sallittu seuran alueilla voimassa olevan kalastuslain puitteissa. Verkkokalastus sallitaan ainoastaan Rockelholmissa saaren omistajan luvalla. Metsästys ja ampuma-aseiden käyttö ja hallussapito seuran hallitsemilla maa-alueilla on ehdottomasti kiellettyä. 9.§ Kello 00.00 ja 08.00 välisenä aikana pyrimme välttämää turhaa metelöintiä veneiden välittömässä läheisyydessä. Lämmityslaitteiden ja generaattorien käyttö on sallittua. 10.§ Roskat ja jätteet on vietäv veneen mukana roskankeruupisteisiin tai asutuskeskusten jätehuollon piiriin. Mereenpumpattavien käymälöiden käyttö rannoilla on ehdottomasti kiellettyä. 11.§ Lemmikkieläinten omistajat ovat vastuussa siitä, että ne eivät aiheuta vahinkoa luonnonvaraisille eläimille eivätkä häiritse muita aluella olevia Omistajan on huolehdittava myös ettei lemmikkien jätöksi jää oleskelualueille. 12.§ Tukikohtien käyttö ns. charterpurjehdusten satamina ei ole sallittua, vaikka veneen päällikkö olisikin Veneilyseura Merituulen jäsen. Tukikohdissa järjestettäviin tilauksiin tarvitaan hallituksen lupa. 13.§ Nämä säännöt sitovat kaikkia seuran jäseniä ja heidän vieraitaan. Rikkomustapaukset käsittelee seuran hallitus sille osoitettujen kirjallisten ilmoitusten perusteella. Saarisäännöt on vuosikokouksen hyväksymät hali ituksen esityksestä. Saunoille tullaan toimittamaan erilliset ohjeet. Hästholmin saunan suuresta suosiosta johtuen on päätetty siirtyä yhteisiin saunavuoroihin ja uimapuvun käyttö on välttämätön. f> PerkinElmer® precisely. 1?_...�
VENEIDEN KATSASTUS JA MERITUULEN TEKNINEN TOIMIKUNTA Seuran teknisen toimikunnan muodostavat katsastusmiehet. Veneiden katsastus on ollut toimikunnan pääasiallinen tehtävä, tarvittaessa toimikunta on käytettävissä erilaisten seuran jäsenten teknisten ongelmien selvittämisessä. Toimikuntaa täydennetään tarvittaessa kouluttamalla lisää katsastajia. Toimikunnan "vetäjänä" toimii tänä vuonna Raimo Rike. VENEIDEN KATSASTUS 2004 Suomessa on vapaa-ajan veneiden katsastus v.1p,1.wh1oiq•lla pohjalla tapahtuvaa turvalli ,1111,Ioln1ir1l,1<1. Ve1wiclcn katsastuksista huolt•hrlv.11 k1·,k11�lii111*•n valluull'amat katsastaj.iI. K,11,.1�1.1j,11 loimiv,11 vapaaehtoisesti ilman p,,lkk,1.1 ,wu�l.wn ja neuvoen veneilijää moncnk,biss;i vcneturvallisuuteen I iittyvissä asioissa. Katsastus jakautuu tavallaan kahteen osaan. Viiden vuoden välein tapahtuvaan peruskatsastukseen ja vuosittain tapahtuvaan merikelpoisuuskatsastukseen. Seura ylläpitää rekisteriä katsastetuista veneistä ja toimittaa vuosittain ilmoitukset katsastetuista veneistä keskusliittoihin. Keskusliittoihin ilmoitetaan vain Veneilyseura Merituuli r.y. rekisterissä olevat veneet. Keskusliittojen jäsenmaksut määräytyvät näiden ilmoitusten mukaan. Jäsen voi pyytää ettei häntä ilmoiteta keskusliiton rekisteriin. Jäsen voi myös ilmoittautua henkilöjäsenenä keskusliiton rekisteriin, vaikka hänen venet tään ei ole katsastettu Merituuleen. Tästä rekisteristä myös vakuutusyhtiöt voivat pyytää tietoja. Merituuli ei peri jäseniltä erillistä katsastusmaksua, vaan meillä se sisältyy jäsenmaksuun. Vakuutusyhtiöt myöntävät katsastetuista veneistä alennusta vakuutusmaksuista. Alennuksen saamiseksi vene on katsastettava vuosittain. Mikäli vene jätetään jonain vuonna katsastamatta on syytä ilmoittaa siitä vakuu- �8 tusyhtiölle, ettei joudu maksamaan jatkossa korotettuja maksuja. Seuramme veneistä vain noin 80% on katsastettu Merituulen "lipun alle", kuitenkin maksu sisältyy jäsenmaksuun. Veneenomistajalle on monesti muodostunut tapa käyttää samaa katsastajaa vuosittain. Tämä on toimiva käytäntö, mutta aina ei aikataulut sovi yhteen, joten rohkeasti pitää kääntyä toisen katsastajan puoleen ettei katsastus jää suorittamatta. Kaikilla katsastajilla on sama koulutus ja valtuutus suorittaa peruskatsastus tai vuosikatsastus. Ennen katsastuksen suorittamista veneenomistajan on syytä käydä läpi katsastuspöytäkirjan kohdat ja täten varmistaa asioiden olevan kunnossa. Vuoden 2005 alusta tulee voimaan sääntö septitankista ja sen tyhjennyksestä. Veneissä, joissa on vesivessa, ei saa päästää käymäläjätevesiä veteen Suomen sisävesillä eikä aluevesillä 12 meripenikulmaa lähempänä rannasta. Käytännössä tämä tarkoittaa riittävän suurta imutyhjennyksen kestävää septitankkia. Pyydän kaikkia huomioimaan että katsastajat tekevät työtään omalla vapaa-ajallaan ilman korvausta. On kohtuullista että veneenomistaja järjestää tarvittaessa kuljetuksen veneelle tai korvaa katsastajan bensakulut. Melkein kaikki ovat tämän huomioinetkin ja usein on katsastaja saanut lisäksi vielä lämmikettäkin. Antoisaa veneilykautta kaikkien katsastajien puolesta Raimo Rike 12. Katsastusmiehet 2004 Henri Arvonen Heikki Armio Risto Hultama Pekka Huusko Yrjö Iivonen Matti Lehtinen Sakari Lehtovirta Erkki Lindfors Mauri Nääppä Raimo Rike Rauno Rike Katsastajien koulutus ja pätevyys oikeuttavat katsastamaan purje- ja moottoriveneitä, mutta Risto Hultama on ilmoittanut keskittyvänsä mieluimmin moottoriveneisiin. 1��
�,- 1111tUII ,,_-a,ms o, HENRY LEHTONEN Laiva ia Teollisuuseristyksiä Puh. 0400-821 222 Fax 02-235 45 79 , -�· '· ""- ��o Luotettavat ja edulliset � Westerbeke akselikoneet ja iQ,i� �/ generaattorit, nyt entistä laajempi •��! 1� valikoima .-,., \, -b,:.Q> Alipaine-WC:llä et kuluta turhaan vettä, eikä septitankki täyty vedellä. Meiltä myös kaikkea muuta veneen WC-asennuksiin. WC '- Nautikulmasta kaikkea veneilyyn, kannatta kysyä l& ---- Nautikulma Oy Läntinen Pitkäkatu 33, 20100 Turku Puh. 02-2503444 Fax. 02-2518470 www.nautikulma.fi Suomen Purjehtijaliitto - Finlands Seglarförbund Suomen Veneilyliitto • Finlands Båtförbund VENEEN KATSASTUSPÖYTÄKIRJA BESIKTNINGSPROTOKOLL FÖR BÅT Seura Venetodistuksen numero Förenin9 ...................... .................................................... Båtcertifikatets nummer Veneen nimi Purje/rekisterinumero Båtens namn .. ................. ................................................. SegeVregisternummer Omistaja Kotisatama Ågare . . ............. ............................... ...... .......... Hemhamn ......... Osoite Venetyyppilmam Adress . ....... . , ..... .............. .. .......... Båttyplmodell Rungon numero .................. Skrovets nummer Vuosi År □ Purjevene Segelbåt □ Moottorivene Motorbåt Rakennusmateriaali Väri Rakennusvuosi Skrovets materia! ........... ......................................... Färg .................................................Tillverkningsår. Pituus Leveys Suurin korkeus Syväys Purjepinta-ala Längd . ................. Bredd ................... Största höjd .................. Ojup ........................ Segelyta Moottori □ stsä □ sisäperä □ perä Lukumäärä Teho Motor □inombord □ inu □utombord Antal .... .............. Effekt Merkki Valmistenumero Märke .. ............................ ....... . . .................Tillverkningsnummer □ = pakollinen 02 = pakollinen 2 kpl O = suositus m = moottorivene p/s = purjevene k = kaikille obligatorisk obligatorisk2 st rekommendation motorbåt segelbåt för alla 1. Runko -Skrov 1 1.1 Rungon ja rakenteiden kunto- Konditionen för skrov och konstruktioner... ...... D 1.2 Aukot ja niiden suljettavuus-Oppningar ochrnöjlighet att :illsluta dem.............. .............. □ 1.3 Materiaalin ja pinnoitteen kunto-Materialets och ytbehand1;nyens kondition..... ....... ...... □ 1.4 Köli japeräsin-KOI och roder...................... .................... ....... .................. ....... .. □ 1.5 Ohjausjärjestelmä-Styrsystem............................ ................ ........................ ........ ...... □ 1.6 Vetolaitteiston, akselin ja potkurin kunto-Konaitionen för drev, axel och propeller........... D 1.7 Runkoläpiviennil, sulkuventtiilit ja putkisto - Skrovgenomföringar, ventiler och rörsystem. □ 1.8 Kaiteet, kädensijat ja kiinnityshelat - Räeken, handtag och beslag .. ........ D 1.9 Painavien esineiden kiinnitys-Fastsättnig av tunga föremål. .................. ..................... ... □ 2. Takila ja purjeet, mlkäli asennettu - Rlgg och segel, ifall lnstallerade 2.1 Takilan kunto ja huoltaminen-Riggens kondltion och översyn........................................... □ 2.2 Myrskypurjeet-Stormsegel ................................................................................................ D 2.3 Reivausjärjestely-Revningsanordning ............... ...................... ............. ......... D 3, Moottori Ja sen järjestelmät, mikäH asennettu - Motorn och dess system, lfall installerad 3.1 Moottorin asennus ja kunto-Motoms installation och kondition........................................ □ 3.2 Moottorin hallintalaitteet ja niiden toimivuus -Motoms reglage och deras funktion............ □ 3.3 Polttoainejärjestelmä (säiliöl putkistol sulkuventiilit. suodattimet) - ................................. D Bränslesystem ( tankar, rör, avstängningsventiler, filter) 3.4 Jäähdytysjärjestelmä (pohjakaivot, läplvennit, pulkistot. sulkuventiilrt) - .................. □ Kylsystem (bottenbrunnar, genomforingar, ror, avstängningsventiler) 3.5 Merivesisuodatin - Sjövattenfilter. ................................ ........... ... D 3.6 Sähk0järjestelmät - Elektriska system.. ...................... .............. ............................. D - erillinen käynnistys- ja käyttöakusto-separat start- och förbrukningsbatteri..................... o - maasähköjärj. asennus ja tapaturmasuojaus-installation och säkerhet for landstrom..... □ - aggregaattijärjestelmän (230 V) kunto, jos asenn. -elaggregatets (230 V) sklck, om inst D 4. Venevaruateet - Båtens utrultnlng 4.1 Veneen ja varusteiden merkinnät-Markning av båt och utrustning.................... .............. □ 4.2 Ankkurivarustus-Ankarutrustning............................................................ ............ . 02 4.3 Ajoankkuri - Drivankare ............................................................ ....................... ............ .... Dm 4.4 Veneköydet-Båtlinor ........................................... ............................................ ................. □2 4.5 Työkalut ja varaosat-Verktyg och reservdelar ............................ .................. .................. □ 4.6 Airot tai mela-Aror eller paddel ........................... .............................................................. O 4.7 Venehaka- Båtshake ........................................ ................. ................................. D 4.8 Heittoliina-Kasttina.............................................................. ___................................... □ 2 3 4 D D D □ □ □ □ D □ □ □ □ □ □ □ □ D D D 0 D 0 D 0 D D 0 □ 0 D D D □ D D D D D D D D 0 □ □ □ D D □ D □ □ □ □ 02 □ 0 Dm Om D □ □ □ D 0 0 □ □ D D 0 D □ @ SPL-FSF. SVEL valk�nen -seura/ketlainen jäsen . vit - förenlrlgen/g.ut -medlemen 2!ft
Katsastuspöytäkirja, sivu 2 Besiktningsprotokoll, sida 2 Omistaja • Ågare 1 4.9 Laitasuojat- Fendrar....... ... ........................ .......................................................... .......... O 4. 1O Venetikkaat-Båtstege.. ....................................................... ............... 0 4.11 Huurteenpoisto ja lasipyyhin sulj. ohj. - Defroster och vindrutetorkare i täckta styrh. . o 4.12 Käymälävarustus ja jätehuolto-Toalett och avfallshantering. ...... O 4.13 Nestekaasujärjestelmä, mikäli asennettu-Flytgassystem, om installerat... .. 0 4.14 Liesi ja lämmitin, asennus ja turvallisuus-Båtkök och värmare, install. och säkerhet... .. 0 4.15 Perälippu tai viiri-Flagga eller vimpel ..................................... ......................................... O 5. Merenkulkuvarusteet -Navgationsutrustning 5.1 Kulkuvalot ja ankkurivalo-Lantemor och ankarljus . ....... .............. .................. 0 5.2 Merkkikuviot - Signalfigurer ..................................................... ................. . .... . . .... ..... O 5.3 Åänimerkinantolaite-Ljudsignalanordning.. ....................................... 0 5.4 Tutkaheijastln-Radarreflektor.......................... .................................... .................. O 5.5 Ohjailukompassi - Styrkompass ...................... ......................................................... 0 5.6 Varakompassi sekä suuntimalalte-Reservkompass samt pejlapparat ............................ D 5.7 Loki, kaikuluotain Ja ilmapuntari- Logg, ekolodoch barometer.......................................... D 5.8 Merikartat ja välineet sekä kfikari -Sjökort och bestick samt kikare................................... D 5.9 Ylelsradiovastaanotin - Rundradiomottagare...................................................................... D 5.10 Radiopaikanmäärityslaite-Apparat för teleteknisk navigering ......................................... D 5.11 Tutka- Radar ........................................................... .................................................... 0 5.12 Valonheitin-Strålkastare.................................................................................................. Dm 5.13 VHF-meriradiopuhelin-Marin VHF radiotelefon... ...... .................. ............................. O 5.14 Vesiliikenteen säädökset ym. -Sjötrafikreglema m.m. . ............. .,.......................•.... ... □ 6. Turvallisuusvarusteet - Säkerhetsutrustning 2 3 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 □ 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 □ 0 0 0 Om Om □ 0 0 0 O 1 Kellunlovarusteet-Flytutrustning .............. ................................................. □ O □ a., Turvavaljaat ja klinnityspisteet/juoksuköydet -Säkerhetssäle och fästpunkter/ linor p/s □k 02 02 m 02 D 8 3 Pelostusrengas - Llvboj .. . ............ ............................. .... ......................... 02 □ 0 6.4 Punnmet laskuvarjorakctit - ROda fallskänmsraketer .... .............. ...................... 04 □4 □2 6.5 Punasoihdut-Röda bloss.................................. .................. .................................. 04 04 □2 6.6 Valkoiset soihdut ja oranssisavut-Vita bloss och orangerökar ................................. 4+2 0 0 6.7 Käsipumppu, kiinteästi asennettu-Handpump, fast installerad......................................... 02 □ □ 6.8 Koneellinen tyhjennyspumppu-Maskinell länspump.... ........................... ........................ 0 0 6.9 Käsisammutin-Handsläckare.. . ........................................ .............................. ............ 02 02 0 6.10 Sammutuspeite -Släckningsfilt.. . .... ......... .................................................................... □ D D 6.11 Hätäsulkimet-Nödtillslutare ............. ................................................................................ 0 0 0 6.12 Käsivalaisin, varaparistot ja-polttimot-Ficklampa, reservbatterier och -lampa............... D3 □2 □ 6.13 Ensiapuvälineet-Forstahjälputrustning............................................................................ 0 O □ 6.14 Varaohjausjärjestelmä - Reservstyranordning........................................... ........... .......... 0 O 0 6.15 Hätäty0kalut-Nödverktyg .. ............. ....................................................................... .......Op/s Dp/s Dp/s 6.16 Varajuomavesl ja varamuona - Oricksvatten och proviant i reserv................................... 0 O O 6.17 Pelastuslautta varusteineen-Räddningsflotte med utrustning ............................... 0 O Huomautuksia - Anmärkningar. Peruskatsastus Grundbesiktning Omistaja Agare ........ Katsastaja .......... Besiktningsman .... 4 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 □ 0 02 Om 0/x 0 0 0 0 pvm Lupanumero - Licensnummer .... .......................................... Vuosikatsastus Arsbesiktning Katsastaja Besiktningsman Lisenssino.-Licensnr. 41 SPL-FSF. SVEL 5T� 2 pvm pvm 111 pvm pvm valkoinen - seu,a/kettainen ja.sen , vit - roreningen/gul - medlemen Kunniamerkki Veneilyseura Merituulen hallitus aloitti kunniamerkin valmistelemisen jo v.2002 ja vuonna 2003 aikana hallituksen jäsen Erik Spakström paneutui merkin ulkoiseen malliin ja sen toteuttamiseksi valmiiksi tuotteeksi. Jäsenemme Tapio Kosken taitavissa käsissä kunniamerkki sai lopullisen fyysisen muotonsa joka on pyöreä rintamerkki tunnuksena seuramme logo ja näin se oli vihdoin valmiina tuotteena luovutettavaksi seuramme ansioituneille jäsenille. Merkkejä on kolmea "tasoa" eli pronssi, hopea ja kulta. Ensimmäiset kunniamerkit ja kunniakirja!: Hallitus pohti ankarasti merkin symbolista merkitystä ja kohdehenkilöä joka olisi kunnian ja muistamisen arvoinen. Seuramme ensimmäiset kunniamerkit päätettiin jakaa kahdelle ansioituneelle seuraavin perustein: Kyseiset henkilöt ovat merkittävästi edistäneet ja tukeneet seuramme toimintaa sekä toimineet usean vuoden ajan seuramme luottamustehtävissä. Kunniamerkkejä jaettiin kaksi kunniakirjoineen ja molemmat kultaisena. Kunniamerkit kunniakirjoineen luovutettiin Merituulen joulujuhlissa 5.12.2003 Tommi Ruostepurolle ja Ari Blomille. Ari Blom oli estynyt ottamaan kunnianosoitusta vastaan, mutta nykytekniikan mahdollistamana puheyhteys muodostettiin merkin saajan ja luovuttajan/juhlayleisön välille. Merkin ja kunniakirjan luovutus Arille yritetään hoitaa jossain Merituulen kesän tapahtuman yhteydessä. Onneksi olkoon molemmille ja toivon teidän jatkavan mahdollisimman pitkään seuramme jäseninä ja hallituksen tukena sekä jatkavan myös ansioitunutta työtänne Merituulen kehittämiseksi, jäseniään palvelevaksi, virkeäksi Turun- ja saaristomeren alueen veneilyseuraksi ! kommodori 2�
SUOMEN VENEILYLIITTO Johtava veneilyjärjestö Suomen Veneilyliitto - Finlands Båtförbund ry (SVEL) on toiminut 60 vuotta suomalaisen veneilyn hyväksi. Liitto perustettiin vuonna 1938 organisoimaan tuolloin nopeasti lisääntynyttä moottoriveneiden kilpailutoimintaa, mutta tänä päivänä liiton toiminta on painottunut harraste-veneilyyn riippumatta siitä kulkeeko vene moot-torin tai purjeen voimalla. 1 iillo edistää ja tukee veneilyä, merenkulkuharraslusta ja veneurheilua muun muassa harjoillamalla tiedotL1s- ja julkaisutoimintaa, koulullamnlla veneilyseurojen toimihenkilöitä, ohjaamalla ja valvomalla kilpailutoimintaa, antamalla viranomaisille asiantuntija-apua ja lausuntoja veneilyä koskevista asioista sekä harjoittamalla kansainvälistä yhteistyötä. Liitto toimii veneilijöiden etujärjestönä pyrkien turvaamaan veneilijöille vesillä liikkumisen vapauden kaikilla vesialueilla. Liitto kykenee toimimaan valtakunnallisella tasolla ja hoitamaan monia sellaisia tehtäviä, joihin yksittäisten veneilijöiden tai veneilyseurojen voimavarat eivät riitä. Etujärjestötoiminnassa tarvittava järjes-töllinen voima saavutetaan Iiiton yli 235 jäsenseuran ja niiden lähes 30.000 jäsenen tuella. Veneilyliitto lyhyesti Liitto on: - perustettu 1938. - yli 235 veneilyseuran muodostama valtakunnallinen järjestö, jonka jäsenseuroissa on jäseniä lähes 30.000. - kansainvälisen moottoriveneliiton Union lnternationale Motonautique'n (U.I.M.) jäsen. - eurooppalaisia veneilyjärjestöjä edustavan European Boating Associationin (EBA) jäsen. - pohjoismaisten veneilyjärjestöjen yhteistyö elimen Nordiska Båtrådetin (NBR) jäsen. - suomalaisten liikunta- ja urheilujärjestöjen keskusjärjestön Suomen Liikunta ja Urheilu ry:n (SLU) jäsen. - suomalaisten lasten ja nuorten liikuntaa edistävän Nuori Suomi ry:n jäsen Liitto: - julkaisee neljästi vuodessa ilmestyvää Veneilijä-lehteä, joka kuuluu jäsenetuna kaikille liiton jäsenseurojen jäsenille. - kouluttaa veneilyseurojen jäseniä katsastus-, koulus-, kilpailu- ja seuratoiminnan tehtäviin. - välittää jäsenseurojen jäsenille juridista ja teknistä neuvontapalvelua veneilyasioissa. - valvoo merenkulku- ja moottorivenekilpailuja sekä toimii moottoriveneiden nopeusennätysten kansallisena hyväksyjänä. - toimii yhteistyössä lukuisten eri viranomais ten ja organisaatioiden kanssa veneilijöiden etujen ajamiseksi. Yhteystiedot: Suomen Veneilyliitto - Finlands Båtförbund ry Radiokatu 20, 00094 SLU puh. (09) 3481 2561, fax. (09) 3481 2572 www:http://www.infopiste.fi/veneily ASUNTOVUOKRAUS. AVORI Uudenmaankatu 16 Puh. (02) 233 0242 www.avori.fi lt"�4 Yhteistyök111pp11lt - kaiken toiminnan perusedellytys Purjehtijaliitto onasettanut itsel- 1 Purjehtijaliltto saa toimintaansa leenlähivuosiksitiukat jahaa.5tavat tukea myös Opetusministeriöltä. tavoitteet, joihinpääseminen edel- lyttää kovaa työtä ja täydellistä Julkisen tuen osuus liiton tal ousomistautumistaasianhyväksi. Suu- arviosta on kaikkiaan noin viiden- ri merkitys on myös Purjehtijalii- nes. ton yhteistyökumppanei lla. Ilman heidäntukeaan ei tavoitteidensaa1 Huippupurjehduksen kehittämivuttaminen ole mahdollista seksi entisestään Purjehtijaliitto toimiiaktiivisessa yhteistyössä Suo- Purjehtijallitto toimii aktiivisessa men Olympiakomitean kanssa. yhteistyössä mm. seuraavien jär- Yhteistyöllä pyritään myös suoma- jestöjen ja viranomaisten kanssa: laispurjehtijoiden käytettävissä olevien välineidenkuten purjeiden • Suomen Olympiakomitea I ja ma.�tojen mahdollisimman kor- • Suomen Liikunta ja kean tason varmistamiseen. Urheilu ry. • International Yacht Racing Union,Kansainvälinen Purjehtijallitto • Merenkulkuhallituksen veneilytyöryhmä • Ympäristö-, Liikenne- ja Valtiovarainministeriöt Suomen Purjehtijaliiton toimisto on avoinna arkisin klo 8.30 - 16.00. Puhelinajat: 9.00 - 10.00 ja 14.00 - 15.00 Suomen Purjehtijaliltto ry Radiokalu 20, 00240 Helsinki Puhelin (90) l 58l 2��
® SAVE TIME BECAUSE YOU CAN AIKAA SÄÄSTÄVÄÄ VIESTINTÄÄ VERKOSSA Helppous ja ajan säästö ovat keskeisimmät toimintaperiaatteemme. Niiden on toteuduttava, jotta internetin kautta tapahtuvalla viestinnällä olisi onnistumisen edellytykset. Kehittämämme dynaaminen Timecan-järjestelmä on monipuolinen ratkaisu internet-sivujen sisällön hallintaan. Ja koska ylläpito on helppoa, sivustasi pysyy ajan tasalla - ja aikaa säästyy. TIMECAN FINLAND OY Aurakatu 3 B, 20100 Turku Puh. (02) 8145 0700 info@timecan.fi WWW. TIMECAN.FI Liputusohje 2004 Suomen Purjehtijaliiton ja Suomen Veneilyliiton hallitukset ovat hyväksyneet tämän Iiputusohjeen ja vahvistaneet sen otettavaksi käyttöön 1.1.1998 alkaen, sekä s.amalla kumonneet huvialusten lippuohjeen 1985. Liputusohjeen täydennykseksi on laadittu ohje lippukulttuurista. Se selvittää tarkemmin liputusohjeen perusteita sekä menettelytapoja liputuksessa. Perusteet ja käyttöoikeus 1. Sen lisäksi, mitä laissa Suomen lipusta (380/26.5.1978), asetuksessa liputuksesta Suomen lipulla (383/26.5.1978 ja sen muutos 187/ 22.3.1996) sekä asetuksessa huvialusten lipuista (292/18.3.1983) määrätään, noudatetaan tätä 1iputusohjetta. 2. Merenkulkuhallituksen tai aikaisemmin kauppa- ja teollisuusministeriön veneily-yhdistykselle vahvistama erikoislippu, jäljempänä pursiseuralippu, on Suomen kansallislipun veroinen. 3. Veneily-yhdistyksen rekisteriin merkitty vene saa käyttää perälippuna pursiseuralippua edellyttäen, että veneen haltija on sellaisen rekisteröidyn suomalaisen veneily-yhdistyksen jäsen, jolle on myönnetty pursiseuralipun käyttöoikeus. Perälipp una käytetään sen yhdistyksen I ippua, jonka rekisteriin vene on merkitty, tai tavallista Suomen lippua. 4. Asetuksessa mainittuja kommodorin viiriä, varakommodorin viiriä, veneenomistajan viiriä, kilpailulautakunnan lippua ja kunniajäsenen lippua ei saa käyttää perä! ipun paikalla. Lipun paikka ja koko 5. P'erälipun paikka on veneen peräosassa 10°-15° peräänpäin kallistetussa lipputangossa. Lipun pitämistä peräharuksessa ei suositella. Perälippua voidaan myös pitää purjehduksen aikana kahvelissa tai useampimastoisessa veneessä mesaanimaston huipussa olevassa jatkeessa. Moottoriveneessä lippua pidetään joko perälipputangossa tai merenkulkumaston peräänpäin kallistetussa kahvelissa. 6. Lippukooksi ja lipputangon pituudeksi suositellaan seuraavaa: Veneen pituus alle 7 m 7 - 10 m 10-12 m 12 -15 m yli 15 m Lipun koko 33 x 54 cm 44 x 72 cm 55 x 90cm 66 x 108cm 80 x 131cm 100 x 163cm Tangon pituus 75 cm 95 cm 115cm 140cm 170cm 210cm Perälipputangon huipun pystyetäisyyden kannesta tulisi olla vähintään 10 cm pitempi kuin tangossa käytettävän lipun lävistäjä. Lipun on oltava puhdas ja ehjä. Liputus 7. Miehitetyssä veneessä perälippu pidetään nostettuna seuraavasti: - kulussa oltaessa koko ajan vuorokaudenajasta riippumatta muulloin klo 08 ja auringonlaskun välisenä aikana, kuitenkin enintään klo 21 asti. Juhannusyönä lipun saa Suomessa pitää nostettuna läpi yön. Purjehduksen aikana tulisi erityisesti huolehtia, että lippu on nostettuna satamaan saavuttaessa ja sieltä lähdettäessä vieraassa satamassa oltaessa kohdattaessa toinen vene kohdattaessa sota- tai muu viranomaisalus sekä ohitettaessa merivartio-, tulli- tai luotsiasema tai rannikkolinnake. Miehittämättömässä veneessä ei pidetä lippua. Ulkomaanpurjehduksella voidaan noudattaa maan tapaa, vaikka se poikkeaisi näistä ohjeista. 8. Suomen aluevesillä järjestettävissä kilpailuissa lipun käytöstä määrätään kilpailuoh / ·eissa. Jos osakin kilpailureitistä ulottuu kansainvä isille tai toisen valtion vesialueille, on perälippu pidettävä koko ajan nostettuna. 9. Maissa pursiseuralippua pidetään nostettuna yhdistyksen käytössä olevissa kiinteistöissä kevään lipunnoston ja syksyn lipunlaskun välisenä aikana noudattaen virallisessa liputus.ohjeessa (asetus 383/26.5.1978 ja sen muutos 187/22.3.1996) annettuja lipunnosto-ja lipunlaskuaikoja. Lipputervehdys 10. Kulussa oleva vene voi tervehtiä sota-alusta, jossa on päällikkyysviiri, taikka venettä, jossa on lippu. Lipputervehdys suoritetaan vain lähietäisyyksillä ja olosuhteiden salliessa. 11. Lipputervehdyksessä lippu lasketaan rauhallisesti partaan tasalle ja odotetaan, kunnes tervehdittävä on vastannut, jonka jälkeen lippu nostetaan jälleen ylös. Lipputervehdys voidaan tehdä myös irroittamalla lipputanko lippuineen telineestään, kallistamalla se vaakatasoon vanaveden suuntaan ja asettamalla se jälleen paikalleen sen jälkeen kun tervehdykseen on vastattu. Juhlaliputus 12. Veneessä voidaan nostaa juhlaliputus yleisinä liputuspäivinä, yhdistyksen juhlatilaisuuksissa, veneen tai sen omistajan yksityisenä merkkipäivänä, taikka muissa juhlallisissa tilaisuuk.�issa. 13. Juhlaliputus toteutetaan nostamalla kansainväliset viestiliput keulasta mastonhuipun kautta perään. Viestilippujen järjestys on keulasta lukien A, B, C, 1, D, E, f, 2, G, H, 1, 3, J, K, L, 4, M, N, 0, 5, P, Q, R, 6, 5, U, V, 7, W, Y, Z, 8, ensimmäinen korvausviiri, toinen korvausviiri, kolmas korvausviiri. 14. Juhlaliputusta pidetään vain veneen ollessa kiinnittyneenä. Juhlaliputuksessa noudatetaan perälipun nosto- ja laskuaikoja siten, että perälippu on ensimmäiseksi ja viimeiseksi ylhäällä. Suruliputus 15. Vene voi suruliputtaa aiheen ilmaantuessa pitämällä perälipun laskettuna selvästi lipputangon huipusta tai kahvelin nokasta alaspäin. Lippu nostetaan ylös ennen suruliputuksen aloittamista ja se päätettäessä. 2�
RkJQdWJsaXNoZXIy NDI2OTg=