MER ITUULILAINEN 2005 �vr-J -� - ,f':.�
�$lJ�·@ Veneilyseura MERITUULI ry Veneily�1'u1,1 MPriluuli Ry on vuonna 1983 perustettu turkulainen perheveneilyseura, jonka jäsenistön 111uodo�I.1.i n. 240 perhettä. Seuran toimintaperiaatteena on kehittää veneilyharrastusta sck:\ ylicl1",',:i11lo.,. Postiosoil<•: l'I 7(,'i :W 10· 1 TURKU Peruslcllu: [ ()tri Suomen P11r)<'hllj.1liiIon ja Veneilyliiton jäsen Tiedot scur.1,.1,,: J}J Jäsencl: 240 p1·rlw11;i joista 120 purjevenettä ja 80 moottorivenettä. Seuran toiminI,,: Kehittää vC.'rWIlyh.1rr.1stusta Katsastna vcndt:i Junioritoimir1I;:i Järjestää csk.-<1dcrC'ja Kilpapurjchdustoirninta SEURAN KANNATUSTUOTTEET! Perälippu maksilippu (tilauksesta) vene yli 15m 100x163cm vene 10-15m 66x108cm vene 7-l0m 44x72cm 55x90cm Viiri 26x50cm 22x44cm Seuran tuotteiden myynti: VERTIKAALI OY Yliopistonkatu 13 Turku Avoinna ark10-l7, la 10-14 60€ 40€ 40€ 40€ 25€ 25€ Merituulilainen 2005 sisältö Seuran esitlely ............................................3 Merituulilaincn 2005 sisältö .......................3 Kommodorin puhccnvuoro.........................5 Toimihenkilöt .............................................7 Toimintakalcntcri 2005 ...............................9 Purjehtijaliitto...........................................2 6 MM-kilpailut 2004 ...................: ......... 29-31 Junnutoiminnan kuulumisia ................ 32-33 Merituulen viirit ja liput............................3 7 "Kesäkisa 2004" .......................................4 1 Hästholm..................................................1 0 Västra Rockeihoirn ................................... 1 1 Kroatian purjehdusmatka .................... 42-45 Merisääpalvelut ........................................4 7 Säännöt .............................................. 13-14 Saarisäännöt .............................................1 5 Veneiden kat�Jstus ...................................1 7 Hälytysnumerot ........................................4 9 Lehtman Lepuuttajat testaa ................. 50-51 Kilpailukalenteri 2005 ........................ 52-53 Katsastusmics1c,1 tk•dot.............................18 Jäsenrekisteri ...................................... 54-57 Katsastusv:iruslcct ............................... 19-20 Mitä ihmettä...?.........................................5 8 Veneilyliilto ..............................................2 1 Liputusohjc......................................... 22-23 Vuoden 2004 kcv:iuä ......................... 24-25 Kuka kukin on .........................................5 9 Venerekisteri....................................... 61-63 Talven "tapahtumia" ........................... 64-66 :;
� P OWE. R KEULAPOTKURIT JA POLTTOKENNO MAASÄHKÖJÄRJESTELMÄT JA INVERTTERIT �BLUESEA �S Y S T E M S SULAKEPANELIT, PÄÄKYTKIMET JA KYTKENTÄTARVIKKEET ■ ENERGY SHOP MASTERVOLT Haikankatu 2, 21200 Raisio 02 433 9990 info@mastervolt.fi KOMMODORIN PUHEENVUORO Ensinnäkin, vielä kerran kiitän ja ihmettelen kerhomme jäsenistöä siitä luottamuksesta mitä, he maalaispoikaa kohtaan syyskokouksessa osoittivat, valitessaan minut tähän tehtävään. Luulin, että olimme etsimässä tehtävään pätevää, sopivaa, os.aavaa, innostunutta ja kaikkien jäsenten hyväksymää, mukaansatempaavaa, kerholaisia yhdistävää Turkulaista vetäjää. Mielestäni kerhostamme löytyy useita tällaisia henkilöitä. Tällä kertaa kuitenkin päädyttiin tällaiseen kompromissiin, ehkäpä ensi vuodeksi löydetään se oikea. No niin ja sitten itse aiheeseen eli Merituulilaiseen veneilyyn. Kerhomme toiminnan keskipisteinä ovat saaritukikohtamme, jotka ovat kerhomme toiminnan konkreettiset kiintopisteet. Kuten tiedämme, seurallamme ei ole omistuksessaan yhtään omaa tukikohtaa vaan toimintamme on keskitetty kahteen vuokrattuun maailman kauneimpaan saareen. Vuokraisännillemme suuret kiitokset siitä, että heidän omistamillaan rannoilla saa käyskennellä tyytyväisiä seniorinnoja, senioreita ja junnuja saunojen tuprutellessa iloisia kiehkuroita kesäiltaan. Jotta tämä kaikki voisi edelleen jatkua, on meidän tehtävämme huolehtia siitä, että tukikohdat pysyvät korkeatasoisessa kunnossa ja luonto turmelemattomana. Tulevaisuus tuo tullessaan monia tehtäviä ja haasteita, joista on selvittävä. Talous on pidettävä kunnossa, jotta materiaalinen puoli pysyy turvalliserna ja viihtyisänä. Tukikohdista on pidettävä huoli, että ne säilyvät tai on löydettävä uusia tukikohtia. On löydettävä ja kehitettävä kerlnolaisia yhdistäviä toimintoja ja tapahtumia. Ennen kaikkea, jäsenistöstä on pidettävä hyvää huolta, että he viihtyvät ja kokevat toiminnan mukavaksi ja mielekkääksi, muuten tämä ruletti ei pyöri. Me "äänekkäimmät" usein ohjailemme yhteisöjemme toimintoja meidän "äänekkäimpien" ehdoilla. On kuitenkin itsestään selvä, että näin suuressa populaatiossa kuin Merituuli, on paljon tietoa, viisautta ja osaamista, joka helposti jää em. persoonien katveeseen. Toivonkin , että pystyisimme entistä paremmin ohjailemaan "laivaa nimeltä Merituuli" kaikkien mielipiteitä kuunnellen enemmistön haluamaan suuntaan. Joukossamme on "muurareita, maalareita, lääkäreitä, yksinhuoltajia ja autokauppiaita", että "kyl se siitä". .:.(,4 ---�� - - -...::...;... � Veneilyseura Merituulen vetovoimaisuudesta on hyvänä osoituksena se, että jäsenmäärämme kehitys on ollut positiivinen, toisin kuin monessa muussa kerhossa. Junnutoiminta kukoistaa ja purjehdustoiminta kaksine kisoineen on hienossa vedossa ja hyvänä lähtökohtana suurempiin kisoihin. Asiansa osaavat katsastajamme pitävät huolen, että veneemme ovat kunnossa ja voimme niillä turvallisesti veneillä. Meillä on upeat kotisivut, joilta löytyy niin asiaa kuin viihdettäkin mukavasti päivitettynä. Huvitoimikuntamme on vuosikaudet järjestänyt jossunjotakin hauskaa niin, että aina ei ole edes kaikki halukkaat mukaan mahtuneet ja siinä sivussa haalinut seuralle niitä kipeästi kaivattuja toimintatonneja. Saari-isännät häärivät saarien kimpussa uupumatta ja huomaamatta niin, että välillä tuntuu kuin asiat tukikohtiin syntyisivät itsestään. Merituulilainen, jota juuri nyt luet on suuren työn tulos ja kaikkien suuresti odottama opus, josta on iloa ja hyötyä koko purjehduskauden ajan. Nyt Markku lopettaa, että muutkin saavat puheenvuoron! Sitä ennen kuitenkin haluan koko seuramme puolesta kiittää yhteistyökumppaneitamme ja tukijoitamme ja kehotankin kaikkia jäseniämme käyttämään Merituulilaista myös osoite- ja tuotemerkkikirjana hankintoja tehdessämme. Uskon, että näin myös ilmoittajillemme on suuri merkitys sillä, että n. 240 jäsentä perheinemme ja ystävinemme käytämme heidän palveluksiaan. Tästä me lähdemme uusiin huimiin seikkailuihin 2005! Markku Konttinen
AB-Marinelin väki toivottaa hyviä purjehdussäitä 1 IIIAlsMMiNILaf/111 KONSANTIE, 21260 RAISIO, FINLAND IM 1 358 {0)2 444 11 FAX +358 (0)2 437 2701 WWW(i>mo1lncl,ff e-rnol: oslciospolvelu@oo-malrtel.fl (, TOIMIHENKILÖT Kommodori Markku Konttinen Sihteeri Tuire Lehtonen Jäsen Riitta Kuusela � MUITA TOIMIHENKILÖITÄ Juniori toimikunta Mika Pyy Huvitoimikunta Tommi Ruostepuro ir Varakommodori Sakari Lehtovirta Jäsen Henri Arvonen Jäsen Hanna-Mari Malmberg Jäsen Erik Spakström ��
" .. LEMMINKAINEN 1 rMMINKJ\INI N OVI l '1111lly1 lt•,�I• .iH,o I· 1,11.,.,1, Jll• lil 1 h 111111111, t, 1, 11 Ml IIN IIY Lomminkäinen Oyj Voirnakatu 13 '.t0520 Turku f->uh. (02) 274 6611 rax (02) 237 3393 www.lemminkainen.fi TOIMINTAKALENTERI 200s Huhtikuu 16.3. Toukokuu 14.5. 14.5. Vuosikokous Lipunnosto "Kevätkisat" 28.5. Kesäkuu 23.6. 12.00 Kipparikokous Junnutapahtuma Juhannus Heinäkuu Kesäeskaaderi Elokuu 13.8. 27.8. Syyskuu 10.9. 23.-26.9. Marraskuu 16.11. 16.11 Joulukuu 5.12. MM-kilpailut 12.00 Kipparikokous Jollakoulu Lipunlasku Syyseskaaderi Junnumuistelot Syyskokous Joulujuhlat 1 1 1 Svarte Rudolf Hästholm Nauvo-Hästholm Nauvo Hästholm Hästholm Hästholm Airisto Hästholm Airisto Strand Hästholm-Maarianhamina-Hästholm Svarte Rudolf SANDVIKMATERJALS TECHNOLOGY Ruostumatonta rikitankoa suurten purjeveneiden mastojen takilointiin ym. Kyselyt: terasmyynti@sandvik.com Kesälomalukemista: www.smt.sandvik.com/fi '!;
,------------ KARTTA 708 HÄSTHOLM , . ····-JTURI .. ·- �;·��- -- :.t'-- i · -- � . .. ..• 16 ·, ,,. o ,, J--�,:- '-..-...- • • • ,·•-..-..::::�- .... .. -· -"'3-----. • •&. . ,,. . : . .--:-;;.-;;::-·-·· . ·�.,., . ,.,,. 28 �0 r ....�<·.,, A.. 24M2 SAUI /\.. ,. ,�• -•- -_. 0 1,a - .·'� '". ,......., -� �� ir._� Hästholm on seuramme n�. koli•..,1,,111, 1, '1,,.,tl 1111 l<Plmnaisuudessaan seuran k�iylfo,�;i j,1 •,IPII,, 011 pP11llno11Il.111uri poijuineen, mutta myös joukko 1,Hll,1k,111l,k11j,1 ,.,1,11(•11 l'l!'l;ija pohjoiskärjessä ja 5Jctrr< •n on ltt •lpp11 1,1111,11 1111,1 1:11w,, jok,1 puolelle. Saari on liihr� k,tlklh., 1111tlll1., •111oj,11t1t •11, j11·,ki11 ke vään ja syksyn pohjoi�rny1•,ky1•,.1,111,,v,,1111 • ,l'IP• 1,,,11.,1.,. Ol<·rn• me rakentaneet si111w ,.11111,,1111,ld,1, 1 1111111•1•11 , ,,•l,,l w illll<,1lok sen. Saarella järjC'�l<'l:i:i11•,pllr,111 1,11l-l'l11111i.11 l , ....,1.1p ,1hh1111.tl, kuten avajaiset, purjpluh1•, l,llp,tll111 y111 y111 1,,1,11!'11111111�1.,,1 Hans Åberg, joll,1 011 wn.-1Pl,1l- l ,1 l•,,lltl 1,11 '""'"''•'"' �10 ...... Saari-isäntä Matti Ruohonen KARTTA 709 VÄSTRA ROCKELHOLM 60,06,2 21.52,5 13 it· + \/ ...., +_·- --.. fB .,,.. .,,.. 15 L,,_ :"'. 27 - 3 15 ... . D6 Srtartholm . . i .... . . ___ �,..,· .,...·\ �· • .. ,:4;"-»:-'\. \ � /. '• \ \ 0 1 13 Strom""''i('.'-S··'·:o:-� oiJ • • 8 f 1 ,�. ··"' ;,· . 1· 16 '·---·, ! ,.,.. ..;,:r:r.,, 1 .3 {i/J .1 _,,.,,•·-··-·-· -- .,,.. .,,.. . . , 3 6--,!_;..._- ,_g( 6 '----- .-._ ...--. ! • , _,,s,,, ""·-· �, 2§_ i ! :... ·, .,,.. .,,.. ... .Q.t, is � ,;j/;li:� 17\. . . - '._! 2 -:--g, . � � , +·r.1.s. -- • .,. ,.� a,;-· ■ i'!",,.,.. -,cr ,� \ '---� . ... -- �8-:'Q:J. ! .. ·r·;��t-;.:�t;�_- ·, "" 0MER.ENKULKULAJTOS 200S,julk:ti;sulup:snro323/721120 0S Saari-isäntä Juha Salminen Seuran vanhin saaritukikohta sijaitsee Nauvon eteläpuolella upean venereitin varrella . Tukikohdassa on hyvä laituri ja poijut. Ankkuri ei paikassa oikein pidä ja pohjassa on paljon poijupainoja, joihin ankkuri saattaa tarttua. Laiturilla on mukava istuskella ja katsella veneiden menoa vilkkaalla reitillä. Laiturin läheisyydessä on grilli sekä savustusuuni. Pieni mutta hyvä sauna luovat miellyttävän tunnelman ja hotelli helpotuskin löytyy kauempaa saunan takaa. Tukikohta on erittäin herkkä Luoteen ja Idän välisille tuulille, sekä väylällä kulkevien veneiden aallot kannattaa ottaa huomioon venettä kiinnitettäessä. Tukikohdan ulkopuolella saa myös kalastaa rajoitetusti. 1�
Saaritukikohtiemme rakentaminen ja kunnossapito on tehty ja tullaan tekemään talkootöinä saari-isäntien ja saaritoimikunnan johdolla ja päätökset niistn tehdään yleensä vuosi- ja syyskokouksessa. Uusi saaritoimikunta on intoa täynnä, joten talkoita tullaan järjestämään kaikissa tukikohdissa Niiden kunto ja viihtyisyys on koko jäsenistön vastuulla. Käytä siis tukikohtaa kuin omaasi. MUISTATHAN -Autathan kanssaveneilijää hänen rantautuessaan -Siivoathan jälkesi ja viet roskat mennessäsi -Muista jättää pilkottuja puita myös seuraaville saunojille -Tarkista grillipaikka tulipalon varalta -Täytä makeavesiastiat mahdollisuuksien mukaan -Ethän käytä merivettä kiukaassa -Älä häiritse luonnon rauhaa esim. lintujen pesimisaikaan -Kirjaathan käyntisi vieraskirjaan, koska sen perusteella ratkaistaan saaritukikohtien käyttöaste- ja tulevaisuus. Saarien viihtyisyyteen vaikuttavat työt eivät ole ainoastaan saari-isäntien tehtäviä. Saarissa kävijälle löytyy varmasti askareita, jos niitä vain haluaa tehdä, joten reippaasti vaan saari-isänniltä kysymään mitä voisi tehdä. Myös oma-aloitteisuus on sallittua, sillä usein osuu silmään paljon asioita joita voi tehdä. Yhdessä saamme pidettyä paikat helposti kivassa kunnossa eikä työtaakka kohdistu vain muutamille tekijöille. �2 . "" Saat kaikki kodin ja yrityksen teleratkaisut omasta puhelinyhtiöstäsi: m:irkapuhclimcl, bokapuhclimct, liinymät ja internec-yhceydet... Katso lisäticroj::i: www.b1111c11puhcli11.fi j:i tule käymään myymälässämme! LÄNNEN PUHELIN OY Kl,kko•��rtinkuja 1, Raisio•Kalliokatu 10, Rauma s�1•kunnanlffl ,, Nalckila •palvelunroo8oo398313 SÄÄNNÖT 1.§ NIMI, KOTIPAIKKA JA KIELI Yhdistyksen nimi on Veneilyseura Metituuli r.y.ja sen kotipaikka on Turku. Näissä säännöissä nimitetään yhdistysta seuraksi. Seura on perus1enu12. 01.1983 ja seuran kieli on suomi. 2.§ SEURANTARKOHUS JA TOIMINTA Seuran tarkoituksena oo herättää, ylläpitliä ja tukea harrastusta veneil YY n ja kilpapurjehdukseen, vaalia hyvia merimiesrapoja ja edistäa ni iden leviamistä kaikkien veneilijöiden keskuuteen, toimia merimies- ja venei lytaitojen kehittämiseksi sekä saariston ja kulttuur in säilymisen puolesta ja vahvistaa jäsenistön yhteenkuufuvaisuutta perheveneilyseurana. T3rkoitustensa toteutta.miseksi seura: - järjestää kilpa-, m3tka- ja harjoitu'f'urjehduksia • Järiestää koulutus- ja neuvottelutilaisuuksia, kokouksia sekä muita venei lijöi- den tapaamisia • harjoittaa julkaisutoimintaa - hankkii ja yl läpitää jäsenille tarkoitettua kotisatamaa siihen liittyvine palveluksmcen • pyrlcii yhteistoimintaan saaristolaisten, muiden yhteisöjen sekä viranomaisten kanssa Toimintan.s.a tukemiseksi seura voi järjestää maksullisia yleisötllaisuuksia$ arpajaisia 1 ·a rahankeräyksiå asianmukaisen luvan saatuaan, sekä ottaa_vastaan _ahjoituksia. Seura onSuomen PurJehtijaliitto r.y.:n ja Suomen Veneilyliitto r.y.:n jäsen joita näissä säännöissä kutsutaan liitoksi sekä Suomen Valta• kunnan Urheiluliiton Varsinais-Suomen piiri r.y.:n jäsen jota näissä säännöiss ä kutsutaan piir iksi. 3.§ LIPPU Seuran tunnuksena on Merenkulkuhallituksen vahvistama lippu. Sen käyttämisestä määrätäån t'Jrkemmin lippuohjeissa. 4.§ JÄSENYYS Seuran jäseniä ovat: - Varsinaiset jSsenet eli vuosijäsenet • Puoliso Jäsenet - Juniori jä.c;enet - Ryhmä jäsenet - Kannal tc1ja jäsenet - KulSUIUI Jäsenet - Kunnia jasenet Varsinaisia jäsetliä ovat vuosijäsenet, joiden hyväksymisen suorittaa hallitus. Vuosijäsenen on liittymisvuoten-sa loppuun mennessä täyt et tävä vähintåän 19 vuotta. Vuosijäsen on seuraan liittyessäan velvoll inen suorittam.1:m seuran syyskokoukse-n määräämän liittymismaksun. - Puolisojäseneksi hallitus voi hyväksyä vuosijäsenen avio- tai avopuolison. Puolisolta ei vaadita muuta kuin sopivuus yhdistyksen jäseneksi. Puolisojäsen 011 V3flaa liittymismaksust:a. - Junior ijäsencksi hal lilus voi hyvaksyä 6-18 vuotiaan henkilön. Juniorijäsen on yhdistykseen liittyessäån velvollinen suorittamaan seuran syyskokoukses:s., määr=..iämän juniorien liittymismaksun. Ju• niorijäsen voi liittyä vuosijäsencksi sen vuoden alusta lähtien jona hän täyttä..119 vuotta. - Ryhmäjäseniksi hallitus voi hyväksyä oikeuskelpoisen yhteisön, jonka harrastusala on lähellä seuran tarkoitust..1. Ryhmäjäsenen liittymi smaksusta p.iättää hallitus. • Kannat tajajåseniks,i hallitvs voi hyväksyä oikeuskelpoiseo yhteisön. Kannattajajäsenen liiuymismaksusta päättää hallitus. - Kutsuluiksi jäseniksi voidaan seuran varsinaisessa kokouksessa hallituksen esityksestä kutsua ansioituneila henkilöitä. - Kunniajäscniksi voidaan seuran varsinaisessa kokouksessa halliwksen esityksestä kt,t5ua seuran jäse niä, jotk3 ovat erittäin ansiokkaasti toimi neet seur3n hyväksi F' sen tarkoituspe<ien toteuttamiseksi. Ku nniajäsenen joka oo toiminut seuran kommodorina voi seura vars ina1scSSt1 kokouksessaan hallituksen esityksestä nimittää kunniakommodoriksi. Uitlyess.län seuraan jäsen sitoutuu noudattamaan seuran sääntöjä, seuran kokoukseo tekemiä pföitöks iä sekä hallituksen antamia ohje ita ja suorittamaa,, seuralle tulevat maksut oikea- aikaisesti. 5,§ JÄSENMAKSUT Vuosijäsenet, puolisoj!iseoet ja juniorijäsenet ovat velvollisia vuos ittain suorittamaan syyskokouk.sen måäräämäo vuosimaksun halli tuksen kunakin vuotcn,;1 pä,lttäm.'iän ajankohtaan menness.:1. 1 9-25 vuotiaille vuosijäsenille voidaan määrätä alennettu vuosimaksu. Ryhmä- ja Kannatt aja jäsenet ovat velvollisia vuosittain su0<ittamaan hallituksen määräämän vuosimaksun. Kutsutut- ja Kunniajäsenet eivät suorita jäsenmaksuja. 6.§ JÄSENEN EROAMINEN Jäsenellä on oikeus milloin tahansa erota seurasta tekemällä siitä yhdistys lain13§:n mukaisen ilmoituksen. 7.§ JÄSENEN EROTTAMINEN Hallitus voi e<ottaa jäsenen, joka toimii seuran sääntöjen, seuran kokouksen päätösten, hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten tai hyvien tapojen vastaisesti tai joka saamasraan kirjallisesta kehotuksest a huolimatta laiminlyö seuralle tulevien maksujen suorittami sen. Erolelulla jäsenellä on oikeus yhden kuukauden kuluessa eroltamispäätöksestä t iedon saatuaan tehdä asiast a seuran hallitukselle kirjallinen va litus, jonka perusteella hallituksen on alistettavJ päätöksensä seuran seuraavan kokouksen ratkaistavaksi. Jos erottamisen perus teena on seuralle tulevien maksujen laimin� lyönti, ei hallitukse.i erottamisp.iätöksestä voi valittaa. 8.§ SEURANVARSINAISET- JA YLIMÄÅRÅISET KOKOUKSET Seura P,itää vuosittain kaksi varsinaista kokousta, joista vuosikokoos pidetäån helmi-huhtikuussa ja syyskokous loka-Joulukuussa. Kokouksen ajan ja t arkemman paikan määrittää hallitus. Ylimääräinen kokous kutsuraan koolle, kun hallilus katsoo sen tarpeelliseksi 1ai kun 1 O seuran jäsentä taikka vähintään 1/ 1O seuran jäsenistä sitä ��ir�:!r:i k�t��ks�;!a km;�rää�ii���t���t�t� u u�k�s �a:s�a��•:: nitut asiat. Kutsu varsinaiseen ja ylimääräiseen kokoukseen on jul kais tava seitsemän (7) päivää ennen kokousta - sa.nomalehti•ilmoituksella seuran syyskokouksen määräämässä lehdessä tai - kirjallisena ilmoituksena jäsenille. Vuosikokouksessa käsitellään 1. Kokouksen avaus 2. Valitaan kokoukselle: a) puheenjohraj a b) sihteeri c)kaksi pöytäkirjan tarkaslajaa d) äänien laskija! 3. Todetaan läsn.iolijal 4. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 5. Esitetään vahvistettavaksi hallituksen laatima vuosikertomus edelliseltä toimintavuodelta 6. Es itetään tilikertomus ja tilintarkastajien lausunto sekä päätetään ti linpäätök� sen vahvistamisesta 7. Päätetään vastuunvap.luden myöntämisestä asianomaisille 8. Käsitel lään muut e54lyslistalla olevat asiJt ja jäsenten esittämät asiat, jotka on kirjallisesti jätetty hallitukselle vähintään vi ikkoa ennen kokousta 9. Kokouksen päättäminen Syyskokouksessa käsite! lään 1. Kokouksen avaus 2. Valilaan kokoukselle: a) puheenjohtaja b) sihleeri c) kaks i pöytäkirjan larkastajaa d) ääntenlaskijat 3. Todetaan läsnåolijat 4. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 5. Vahvi stetaan tulevaksi toimintavuodeksi: a) hallituksen laatima tulevan vuer den toimintasuunnitelma b) hallituksen la.1tim�1 tule• van vuoden tulo- ja mcnoarvioehdotus c) liittymisrnaksuo j.a jäsenmaksujen suuruudet 6. Valitaan seuraavaksi toimintavuodeksi seuran kommodori 7. Valitaan seuraavaksi toimintavuodeksi seuran varakommodori 8. Valitaan muut hallituksen jäsenet erovuoroisten tilalle 9. Valitaan kaksi tilintarkasta1aa ja heille varatilintarkastajat 10.Valitaan puheenjohtajat ja jäsenet kutakin seuran ohjelmassa ole· vaa toimin� tamuotoa ed ustavaan ja.ostoon sekä muut tarvittavat toimihenkilö! 11.Valitaan edustajat liiton ja Suomen Valtakunnan Urheiluliitto �J�� �ffit��!�lle valtuudet ��t1Öi=- y �l it�!�iin tai anne• 12.Päätetään missä lehdissä kokousk.utsut ja tiedonannot saatet.1an j 1 ä ]��!?e� lään t !:�ityslistalla olevat asiat ja ne jäsenten esittämät 1�
asiat jo1ka ovat kirjallisesti jätetty hallitukselle vähintään viikkoa ennen kokousta 14.Kokouksen päättäminen Kokouksessa ratkaistaan asiat yksinkertaisella äänten enemmistöllä, mikäli asian ratkaisemisessa ei näissä säännöissä loisin )iiädetä.Henkilövaaleissa äänten mennessä tasan vaati ratkaistaan arvalla, muissa asioissa se mielipide voittaa, johon kokouksen puheenjohtaja on yhtynyt. Kaikissa kokouksissa suoritetaan vaadittaessa äånestys suljetuin lipuin. Jokaisella vuosijäsenellä on yksi ääni, Valtakirjalla ei saa ääne-stää. 9.§ SEURAN HALLINTO Seuran toimintaa johtaa ja sen talouden hoidosta sekä omaisuudesta huolehtii ja vastaa syyskokouksen valitsema hallitus. Hallitukseen kuuluu: • Kommodori puheenjohtajana . Varakommodori varapuheenjohtajana • Neljä muuta jäsentä. Hallitus valitsee - Sihteerin ja � Taloudenhoitajan Kommodori ja varakommodori valitattn sy-yskokooksesS3 vuodeksi kerrallaan, liallituksen muut jäsenet valitaan kahdeksi vuodeksi siten.että kaksi jäsentä on erovuorossa vuosittain. Ensimmäisenä vuotena määrätään erovuoroiset arvalla, sitten vuoron mukaan. Hallitus voi valita alaisuudessaan toimivia toimikuntia tai toimihenki löitä, jotka se katsoo tarpeelliseksi. Hallitus kokoontuu kominodorin kutsusta tai hänen toimeksiannostaan ja on päätösvaltalnen, kun vähintään ,,eljä seo jäsentä, puheenjohtaja tai vara.puheenjohtaja mukaanlukien, on saapuvilla. l<ommodor-in ollessa estynyt hoitamasta tehtäviään toimii varakommodori hänen sijaisen.aan. Mikäli hänelläkin oo este, hoitaa vanhin hallituksen jäsen kommodorin tehtäviä. Seuran nimen kirjoittavat kommodori tai varakommodori jompikumpi yhdessä sihteenn kanssa. Hallituksen tehtävänä on erityisesti 1. Toimia seuran ylimpänä toimeenpanevana ja valvova:na elimenä niin, etta seuran tarkoituksen ja tavoitteidenmukaiset toiminnat toteutetaan suunnitel- mien mukaisesti. 2. Olla vastuussa seuran toiminnasta lakien ja asetusten mubises- ti. 3. Suunnitella ja kehittää seuran kokonaistoimintaa sekä johtaa seuran toimintaa seuran tavoitteiden mukaisesti. 4. V3hvistaa tehtävänjako keskuudessaan sekä valita tarvittavat valiokunn\tt j,, työryhmät suorittamaan niille määrättyiä halti1uksellc V.Jbotuullisi., tc.�,tåviå. 5. Vastcll,1 setirtHI ulkopuolelle suunlautuvasta toiminnasta. 6. Vastat.� liiton ji1 se,, j:isenliittojen ja piirien sääntöjen ja ohjeiden seuralle ant;unista velvoitteista. 7. Vastata scur,111 kok0l1stco ,,ntamista velvoitteiS(a. 8. Pitää jäsenlucurlo:1. 9. l-loitaa seuran taloutta. 10. Hoitaa �uron ticck>itustoimintaa. 11. liyväksy5 ja crou,,., seuran jäsenet. 12. Ryhlyä kaikkiin niihin toimiin, joita seuran etu vaatii. 13. Luovuttaa tilit tilintal'lcastajille tarkastettaviksi viimeistään kolme viikkoa en· nen vuosikokousta. lilintarl.astajien tulee antaa kirjallinen lausuntonsa halli- tukselle viimeistäi:l.n kaksi viikkoa ennen vuosikokousta. Seuran toimintavuosi ja tilikausi on kalenterivuosi. 10.§ MUITA MÄÄRÄYKSIÄ Seuran veneluetteloon rnel'tdtty vene ei saa kuulua samanaikaisesti toiseen vastaavanlaiseen seuraan. Seuran keskuudessa voidaan perustaa jaostoja herättämään harrastusta seuran tarko i tusperien Ja pyrkimysten erikoisaloihin. Jaostot toimivat joka suhteessa seuran Vilhvistamien sääntöjen ja määräys� ten mukaisesti. Näiden sääntöje.i muuuamisesta päättää seuran kokous. Ollakseen pätevä on päätösten saatava läsnäolevien äänioikeutettujen jäsenten 3/4 ääntenenemmistön kannatus kahdessa perättäisessä våhintään 14 päivän välein pidetyssä kokouksessa. Seuran purkamista koske va �ätös on tehtävä kahdessa, vähintään kahden kuukauden välein pidetyssä kokouksessa ja päätöksen on saatava molemmissa kokouksissa vähintään 4/5 kannatus äänestyksessä annetuista äänistä. Seuran purkautuessa luovutetaan sen jäljelle jääneet varat johonkin purjehdusurheilua ja veneilyä edistavaän tarkoitukseen. Varojen 1aosta päättää purkupäätöksen tehnyt jälkimmäinen kokous yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Sen lisäksi, mitä näissä säännöissä on määrätty, noudatetaan voimassaolevan yhdistyslain määräyksiä. Sääntömuutostoimikunta: Turussa25.09.2002 M)'ydään käyttöteräksiä 1 (rakennep�tk . et,Jaattaraudat.), venetarvikkeita (hakoja,! sakkeleita, �öysjä, poijuja.),myös haponkestävinä � 14 "'" - Ostetaan metalleja �voinna maanatai-perjantai kello 07:30-1'6:30 Käynti Karjakadun puolelta. Nakolinnan Rauta Oy, Ilmarisenkatu'3, 20520 Turku, puh. 02-2766700 SAARI SÄÄNNÖT 1.§ Veneilyseura Merituuli ry:n hallitsemia saaria ja vesialueita ovat oikeuettuja käyttämään seuran jäsenet sekä mukana olevat vieraat myös omilla veneillään. Lisäksi käyttö on Ivallista meripelastusyhdistyksten ja Pidä Saaristo Siistinä ry:n alukset. 2.§ Jokaisella tulee olla veneessään aina seuran viiri tai perälippu näkyvillä poislukien vierailevat veneet. Jos seuran jäsenellä on vieraita mukanaan, on hänen toimittava näiden vastaavana isäntänä. 3.§ Jokaisen käynnin yhteydessä on vieraskirjaan merkittävä veneen saapumispäivä ja sen päällikön sekä miehistön jäsenten nimet. 4.§ Avotulen teko on sallittu vain siihen tarkoitetuilla paikoilla sään niin salliessa. 5.§ Alueiden saunat ovat jäsenten vapaassa käytössä. Saunomisessa on noudatettava erillista saunomisohjetta, joka löytyy saunalta. 6.§ Seuran omistamat veneet ovat jäsenten käytössä ja ne on kiinnilellävä käytön jälkeen niin, ettei aallokko pääse niitä rikkomaan. 7.§ Pystypuiden, niin kasvavien kuin kuivienkin, kaataminen on kielletty. 8. § Virkistyskalastus mato-ongella, piikillä ja virvelillä on sallittu seuran alueilla voimassa olevan kalastuslain puitleissa.Verkkokalastus sallitaan ainoastaan Rockelholmissa saaren omistajan luvalla. Metsästys ja ampuma-aseiden käyttö ja hallussapito seuran hallitsemilla maa-alueilla on ehdotlomasti kiellettyä. 9. § Kello 00.00 ja 08.00 välisenä aikana pyrimme välttämää turhaa metelöintiä veneiden välittömässä läheisyydessä. Lämmityslaitleiden ja generaattorien käyttö on sallittua. 10.§ Roskat ja jätteet on vietäv veneen mukana roskankeruupisteisiin tai asutuskeskusten jätehuollon piiriin. Mereenpumpattavien käymälöiden käyttö rannoilla on ehdottomasti kiellettyä. 11.§ Lemmikkieläinten omistajat ovat vastuussa siitä, että ne eivät aiheuta vahinkoa luonnonvaraisille eläimille eivätkä häiritse muita aluella olevia Omistajan on huolehdittava myös ettei lemmikkien jätöksi jää oleskelualueille. 12.§ Tukikohtien käyttö ns. charterpurjehdusten satamina ei ole sallittua, vaikka veneen päällikkö olisikinVeneilyseura Merituulen jäsen. Tukikohdissa järjestettäviin tilauksiin tarvitaan hallituksen lupa. 13.§ Nämä säännöt sitovat kaikkia seuran jäseniä ja heidän vieraitaan. Rikkomustapaukset käsittelee seuran hallitus sille osoitettujen kirjallisten ilmoitusten perusteella. Saarisäännöt on vuosikokouksen hyväksymät hallituksen esityksestä. Saunoille tullaan toimittamaan erilliset ohjeet. Hästholmin saunan suuresta suosiosta johtuen on päätetty siirtyä yhteisiin saunavuoroihin ja ASUNTOVUOKRAUS. AVORI Uudenmaankatu 16 Puh. (02) 233 0242 www.avori.fi 15 ::i:;( ��
® SAVE TIME BECAUSE YOU CAN AIKAA SÄÄSTÄVÄÄ VIESTINTÄÄ VERKOSSA Helppous ja ajan säästö ovat keskeisimmät toimintaperiaatteemme. Niiden on toteuduttava, jotta internetin kautta tapahtuvalla viestinnällä olisi onnistumisen edellytykset. Kehittämämme dynaaminen Timecan-järjestelmä on monipuolinen ratkaisu internet-sivujen sisällön hallintaan. Ja koska ylläpito on helppoa, sivustosi pysyy ajan tasalla - ja aikaa säästyy. TIMECAN FINLAND OY Aurakatu 3 B, 20100 Turku Puh. (02) 8145 0700 info@timecan.fi WWW. TIMECAN.FI VENEIDEN KATSASTUS JA MERITUULEN TEKNINEN TOIMIKUNTA Seuran teknisen toimikunnan muodostavat katsastusmiehet. Veneiden katsastus on ollut toimikunnan pääasiallinen tehtävä, tarvittaessa toimikuntaon käytettävissä erilaisten seuran jäsenten teknisten ongelmien selvittämisessä. Toimikuntaa täydennetään tarvittaessa kouluttamalla lisää katsastajia. Toimikunnan "vetäjänä" toimii tänä vuonna Raimo Rike. VENEIDEN KATSASTUS 2005 Suomessa on vapaa-ajan veneiden katsastus vapaaehtoisella pohjalla tapahtuvaa turvallisuustoimintaa. Veneiden katsastuksista huolehtivat keskusliittojen valtuuttamat katsastajat. Katsastajat toimivat vapaaehtoisesti ilman palkkaa avustaen ja neuvoen veneilijää monenlaisissa veneturvallisuuteen liittyvissä asioissa. Katsastus jakautuu tavallaan kahteen osaan. Viiden vuoden välein tapahtuvaan peruskatsastukseen ja vuosittain tapahtuvaan merikelpoisuuskatsastukseen. Seura ylläpitää rekisteriä katsastetuista veneistä ja toimittaa vuosittain ilmoitukset katsastetuista veneistä keskusliittoihin. Keskusliittoihin ilmoitetaan vain Veneilyseura Merituuli r.y. rekisterissä olevat veneet. Keskusliittojen jäsenmaksut määräytyvät näiden ilmoitusten mukaan. Jäsen voi pyytää ettei häntä ilmoiteta keskusliiton rekisteriin. Jäsen voi myös ilmoittautua henkilöjäsenenä keskusliiton rekisteriin, vaikka hänen venettään ei ole katsastettu Merituuleen. Tästä rekisteristä myös vakuutusyhtiöt voivat pyytää tietoja. Merituuli ei peri jäseniltä erillistä katsastusmaksua, vaan meillä se sisältyy venemaksuun.Vakuutusyhtiöt myöntävät katsastetuista veneistä alennusta vakuutusmaksuista. Alennuksen saamiseksi vene on katsastettava vuosittain. Mikäli vene jätetään jonain vuonna katsastamatta on syytä ilmoittaa siitä vakuutusyhtiölle, ettei joudu maksamaan jatkossa korotettuja maksuja. Seurammeveneistä noin 80% on katsastettu Merituulen "lipun alle". Veneenomistajalle on monesti muodostunut tapa käyttää samaa katsastajaa vuosittain. Tämä on toimiva käytäntö, mutta aina ei aikataulut sovi yhteen, joten rohkeasti pitää kääntyä toisen katsastajan puoleen ettei katsastus jää suorittamatta. Kaikilla katsastajilla on sama koulutus ja valtuutus suorittaa peruskatsastus tai vuosikatsastus. Ennen katsastuksen suorittamista veneenomistajan on syytä käydä läpi katsastuspöytäkirjan kohdat ja täten varmistaa asioiden olevan kunnossa. Mikäli veneellä on useampi omistaja on selvitettävä ennen katsastusta keneen nimeen vene katsastetaan. Ohjeita saa katsastajalta eri mahdollisuuksita. Vuoden 2005 alusta tulee voimaan sääntö septitankista ja sen tyhjennyksestä. Veneissä, joissa on vesivessa, ei saa päästää käymäläjätevesiä veteen Suomen sisävesillä eikä aluevesillä 12 meripenikulmaa lähempänä rannasta. Käytännössä tämä tarkoittaa riittävän suurta imutyhjennyksen kestävää septitankkia. Pyydän kaikkia huomioimaan että katsastajat tekevät työtään omalla vapaa-ajallaan ilman korvausta. On kohtuullista että veneenomistaja järjestää tarvittaessa kuljetuksen veneelle tai korvaa katsastajan bensakulut. Melkein kaikki ovat tämän huomioinetkin ja usein on katsastaja saanut lisäksi vielä lämmikettäkin. Antoisaa veneilykautta kaikkien katsastajien puolesta. Katsastustoimikunta Raimo Rike 17� ;..,;�
Katsastusmiehet 2005 Kotipuheli� Matkapuhelin Henri Arvonen Heikki Armio Risto Hultama Pekka Huusko Yrjö Iivonen Matti Lehtinen Sakari Lehtovirta Erkki Lindfors Mauri Nääppä Raimo Rike Rauno Rike Katsastajien koulutus ja pätevyys oikeuttavat katsastamaan purje- ja moottoriveneitä, mutta Risto Hultama on ilmoittanut keskittyvänsä mieluimmin moottoriveneisiin. �18 "'-- JAnTER PATA-AINEKSET Maukasta vaivattomasti Tietenkin Suomen Turusta Suomen Pul'jehtijaliitto • Flnlands Seglarförbund Suomen Veneilyllitto • Finlands B61förbund VENEEN KATSASTUSPÖYTÄKIRJA BESIKTNINGSPROTOKOLL FÖR BÅT Seura Venetodistuksen numero Förening ...................... .................. ............Båtcertlfikatets nummer Veneen nimi Purje/rekisterinumero Båtens namn ...•.................. ...... .................................. SegeVreglsternummer Omistaja Kotisatama Ågare ...............•..... ............ ....................... ..........Hemhamn ......... Oso�e VenetyyppUmalli Adress .... ........•..... ........................ ..................... ............ Båttyp/moclell Rungon numero ........Skrovets nummer Vuosi Ar 0 Purjevene Segelbåt 0 Moottorivene Motorbåt Rakennusmateriaali Väri Rakennusvuosi Skrovetsmateria! ... .............................. .................. Färg ..................................................Tillverkningsår . Pituus Leveys Suurin korkeus Syväys Purjepinta-ala Längd ................... Bredd ................... Största höjd ..................0jup ........................ Segelyta Moottori □ slsa □ sisäpera □perä Lukumäärä Teho Motor □inombord □ inu □ utombord Antal ........ .......... Effekt Merkki Valmistenumero Märke .............................. ............... . ...............Tiffverknlngsnummer □ = pakollinen 02 = pakollinen 2 kpl O " suositus m = moottorivene p/s = purjevene k = kaikille obligatorisk obligatorisk 2 st rekommendation motorbåt segelbåt för alla 1. Runko-Skirov 1.1 Rungon Ja rakenteiden kunto-Konditionen för skrov och konstruktiol'ler ........ ................. o 1.2 Aukot ja niiden suljettavuus-Oppningar och möjlighet att lillsluta dem.......... ............ ..... □ 1.3 Materiaalin ja pinnoitteen kunto - Materialets och ytbehand1;ngens konditlon............. ...... D 1.4 Koti ja peräsin-KOI och roder...................................................................................... ...... □ 1.5 Ohjausjärjestelmä- Styrsystem......................................................................................... □ 1.6 Vetolaitteiston, akselin ja potkurin kunto-Konditionen för drev, axel och propeller.... ...... □ 1.7 Runkoläpjviennlt, sulkuventtiillt ja pulkisto-Skrovgenomföringar, ventiler och rörsystem. D 1.8 Kaitee� kädensijat ja kiinnltyshelat-Räcken, handtag och beslag .................................... o 1.9 Painavien esineiden kiinnitys- Fastsättnig av tunga föremål ............................................. D 2. Takila ja purjeet, mikäli asennettu- Rigg och segel, ifall lnatallerade 2.1 Takilan kunto ja huoltaminen - Riggens kondition och översyn........................................... D 2.2 Myrskypurjeet-Stormsegel ................................................................................................ □ 2.3 Reivausjärjestely - Revningsanordning .............. ................................................................ □ 3. Moottori ja sen Järjestelmllt, mlkllli asennettu - Motorn och dess system, lfall installerad 3.1 Moottorin asennus ja kunto-Motoms installation och kondition ........................................ D 3.2 Moottorin hallintalaitteet ja niiden toimivuus - Motoms reglage och deras funktion............ D 3.3 Polttoainejärjestelmä (säiliöt, putkisto!, sulkuventiilit. suodattimet) - ................................. D Bränslesystem (tankar, rör, avstängningsventiler, filter) 3.4 Jäähdytysjärjestelmä (pohjakaivot, läpivennit, putkistot sulkuventiilit) - ............. ..... □ Kylsystem (l!lottenbrunnar, genomföringar, rör. avstängningsventiler) 3.5 Merivesisuooatin • Sjövattenfilter.................................. ............................................ .. .. □ 3.6 Sahköjärjestelmät-Elektriska system................................... ............................................ D - erillinen käynnistys- ja käyltöakusto-separat start• och förbrukningsbatteri..................... D - maasähköjärj. asennus ja tapaturmasuojaus -installation och sakerhet för landstrom..... D • aggregaattijärjestelman (230 V) kunto, jos asenn.-elaggregatets (230 V) skick, om inst. D 4. Venevarusteet -B6tensutrustnlng 4.1 Veneen ja varusteiden merkinnät-Märkning av båt och utrustnlng................................... D 4.2 Ankkurtvarustus-Ankarutrustning...................................................................................... 02 4.3 Ajoankkuri-0rivankare ...................................................................................................... Dm 4.4 Veneköydet-BåUinor ......................................................................................................... CJ2 4.5 Työkalut ja varaosat-Verktyg och reservdelar ... .............................................................. D 4.6 Airot tai mela -Åror efler paddel ........ ................. ............................................................... 0 4.7 Venehaka -· Båtshake ........................................... ..................................................... D 4.8 Heittoliina-Kastlina ................................................ ........................................................... D 2 3 4 □ □ □ □ □ □ □ □ □ □ □ □ □ □ □ □ □ □ □ 0 □ 0 □ 0 □ □ 0 □ 0 □ □ □ □ □ D □ □ □ □ □ □ 0 □ □ □ □ □ □ □ □ □ □ D □2 □ 0 Dm Om □ □ □ □ □ 0 0 □ □ □ □ 0 □ □ C SPL-FSF, SVEl valkoinen •seura/kellainen ji!len • vlt •föreningen/gul. medlemen l�i!l
KatsastuspOytäkirja, sivu 2 Besiktningsprotokoll, slda 2 Omistaja •Ägare 1 4.9 Laitasuojat- Fendrar................ ........... ....................................................................... .... □ 4.10 Venetikkaat - Båtstege......... ................... ........................................................................ □ 4.11 Huurteenpoisto ja lasipyyhln sulj. ohj.- Delroster och vindrutetorkare i täckta styrh. ...... □ 4.12 Kaymälävarustus jajätehuolto-Toalett och avfallshantering............ ......................... .... □ 4.13 Nestekaasujärjestelmä, mikäli asennettu- Flytgassystem, om installerat ........................ D 4.14 Liesi Ja lämmitin, asennus ja turvalHsuus- Båtkök och varmare, install. och sakerhel.... D 4.15 Perälippu tai viiri-Flagga eller vimpel... ................................................................ □ 5. Merenkulkuvarusteet -Navgationsutrustning 2 3 □ □ □ 0 □ 0 □ □ □ □ □ □ □ □ 5.1 Kulkuvalot ja ankkurivalo- Lantemor och ankarljus ...... . .............. ........ ...................... □ □ □ 5.2 Merkklkuviot - Signatfigurer ..................................................... .................................... □ □ □ 5.3 Åänimerkinantolaite-Ljudsignalanordning.............................. .......................................... □ □ □ 5.4 Tutkaheijastin- Radarreflektor..................................... ........................... □ 0 5.5 Ohjailukompassi - Styrkompass ..... ............................................ ............................... 0 □ 0 5.6 Varakompassi sekä suuntimalaite-Reservkompass samt pejlapparat ............................ □ D o 5.7 Loki, kaikuluotain ja ilmapuntari- Logg, ekolod och barometer.......................................... □ D O 5.8 Merikartat ja väfineet sekä kllkari-Sjökort och bestick samt kJkare ................................... D D □ 5.9 Yleisradiovastaanotin-Rundradiomot tagare..................................... .................... ........... □ □ □ 5.10 Radiopaikanmäärityslaite-Apparat för teleteknisk navigering ......................................... □ O 5.11 Tutka-Radar.............................. ........................................................................... 0 O 5.12 Valonheitin- Strålkastare......................... ....................... ................................................ Dm Om Om 5.13 VHF-meriradiopuhelin-MarinVHF radiotelefon ............. ................................................ □ □ O 5.14 Vesiliikenteen säädökset ym. - Sjötrafikreglema m.rn... . ........................................... □ D □ 6. TurvallisuusvaNsteet -Säkerhetsutrustnlng 6. 1 KeUuntavarusteet-Flytutrustning ....... .............................................................................. □ 6.2 Turvavaljaat ja kiinnityspisteetijuoksuköydet - Säkerhetssäle och fästpunk1erl linor p/s □k m 02 6.3 Pelastusrengas-Livboj ...................................................................................................... 02 6.4 Punaiset laskuvarjoraketit-Röda fallskärmsraketer .............. .. .............. ......................... 04 6.5 Punasoihdut - Röda bloss............. ...................................... ............... 04 6.6 Valkoiset soihdut ja oranssisavut - Vita bloss och orangerökar . .................4+2 □ 6.7 Käsipumppu, kJinleästi asennettu-Handpump, fast installerad ..... ........... ....................... 02 6.8 Koneellinen tyhjennyspumppu-Maskinell länspump ..................... ........... ....................... □ 6.9 Käsisammutin - Handsläckare............................................................................................ 02 6.10 Sammutuspeite- Släckningsfilt......................................................................................... □ 6.11 Hätäsulkimet-Nödtillslutare............................................................................................. □ 6.12 Kasivalaisin, varaparistot ja -poltlimot - Ficklampa, reservbalterier och -lampa............... 03 6.13 Ensiapuvälineet-Förslahjälputrustning................................................ . ......................... □ 6.14 Varaohjausjärjestelmä-Reservstyranordning .................................................................. □ 6.15 Hatatyökalut- Nödverktyg ................................................................................................ .Op/s 6.16 Varajuomavesi ja varamuona-Dricksvatten och proviant i reserv....... ........................... □ 6.17 Pelastuslautta varusteineen-Räddningsflotte med utrustning......................................... □ Huomautuksia - Anmärkningar: ................. Peruskatsastus Grundbesik1ning Omistaja Agare ... Katsastaja ............................ ..... Besiktningsman □ □ 02 02 □ □ □ 04 02 04 02 0 □ □ 0 02 □ □ □ □ □ 02 □ □ □ □ D Op/s Op/s 0 0 0 pvm Lupanumero - Licensnummer ..... .............................. Vuosikatsastus Årsbesiktning Katsastaja Besiktningsman Lisenssino.-Licensnr. 11 pvm 111 pYm pvm pYm 4 0 □ □ 0 0 □ 0 0 0 0 □ 0 02 Om 0/x 0 0 0 0 e SPL.fSF, SVEL valkoinen - seura/keltainen jäsen , vit - föreningen/gul -rnedlemen �20 ,. SUOMEN VENEILYLIITTO Johtava veneil yjärjestö Suomen Veneilyliitto - Finlands Båtförbund ry (SVEL) on toiminut 60 vuotta suomalaisen veneilyn hyväksi. Liitto perustettiin vuonna 1938 organisoimaan tuolloin nopeasti lisääntynyttä moottoriveneiden kilpailutoimintaa, mutta tänä päivänä liiton toiminta on painottunut harraste-veneilyyn riippumatta siitä kulkeeko vene moot-torin tai purjeen voimalla. Liitto edistää ja tukee veneilyä, merenkulkuharrastusta ja veneurheilua muun muassa harjoittamalla tiedotus- ja julkaisutoimintaa, kouluttamalla veneilyseurojen toimihenkilöitä, ohjaamalla ja valvomalla kilpailutoimintaa, antamalla viranomaisille asiantuntija-apua ja lausuntoja veneilyä koskevista asioista sekä harjoittamalla kansainvälistä yhteistyötä. Liitto toimii veneilijöiden etujärjestönä pyrkien turvaamaan veneilijöille vesillä liikkumisen vapauden kaikilla vesialueilla. Liitto kykenee toimimaan valtakunnallisella tasolla ja hoitamaan monia sellaisia tehtäviä, joihin yksittäisten veneilijöiden tai veneilyseurojen voimavarat eivät riitä. Etujärjestötoiminnassa tarvittava järjes-töllinen voima saavutetaan liiton yli 235 jäsenseuran ja niiden lähes 30.000 jäsenen tuella. Veneilyliitto lyhyesti Liitto on: - perustettu 1938. - yli 235 veneilyseuran muodostama valtakunnallinen järjestö, jonka jäsenseuroissa on jäseniä lähes 30.000. - kansainvälisen moottoriveneliiton Union lnternationale Motonautique'n (U.I.M.) jäsen. - eurooppalaisia veneilyjärjestöjä edustavan European Boating Associationin (EBA) jäsen. - pohjoismaisten veneilyjärjestöjen yhteistyö elimen Nordiska Båtrådetin (NBR) jäsen. - suomalaisten liikunta- ja urheilujärjestöjen keskusjärjestön Suomen Liikunta ja Urheilu ry:n (SLU) jäsen. - suomalaisten lasten ja nuorten liikuntaa edistävän Nuori Suomi ry:n jäsen Liitto: - julkaisee neljästi vuodessa ilmestyvää Veneilijä-lehteä, joka kuuluu jäsenetuna kaikille liiton jäsenseurojen jäsenille. - kouluttaa veneilyseurojen jäseniä katsastus-, koulus-, kilpailu- ja seuratoiminnan tehtäviin. - välittää jäsenseurojen jäsenille juridista ja teknistä neuvontapalvelua veneilyasioissa. - valvoo merenkulku- ja moottorivenekilpailuja sekä toimii moottoriveneiden nopeusennätysten kansallisena hyväksyjänä. - toimii yhteistyössä lukuisten eri viranomais ten ja organisaatioiden kanssa veneilijöiden etujen ajamiseksi. Yhteystiedot: SuomenVeneilyliitto - Finlands Båtförbund ry Radiokatu 20, 00094 SLU puh. (09) 3481 2561, fax. (09) 3481 2572 www:http://www.infopiste.fi/veneily f5 K�RAIHAuöV 21� .:L
Liputusohje 2005 Suomen Purjehtijaliiton ja Suomen Veneilyliiton hallitukset ovat hyväksyneet tämän liputusohjeen ja vahvistaneet sen otettavaksi käyttöön 1.1.1998 alkaen, sekä samalla kumonneet huvialusten lippuohjeen 1985. Liputusohjeen täydennykseksi on laadittu ohje lippukulttuurista. Se selvittää tarkemmin liputusohjeen perusteita sekä menettelytapoja liputuksessa. Perusteet ja käyttöoikeus 1. Sen lisäksi, mitä laissa Suomen lipusta (380/26.5.1978), asetuksessa I iputuksesta Suomen li pulla (383/26.5.1978 ja sen muutos 187/ 22.3.1996) sekä asetuksessa huvialusten lipuista (292/18.3.1983) määrätään, noudatetaan tätä liputusohjetta. 2. Merenkulkuhallituksen tai aikaisemmin kauppa- ja teollisuusministeriön veneily-yhdistyksefle vahvistama erikoislippu, jäljempänä pursiseuralippu, on Suomen kansallislipun veroinen. 3. Veneily-yhdistyksen rekisteriin merkitty vene saa käyttää perälippuna pursiseuralippua edellyttäen, että veneen haltija on sellaisen rekisteröidyn suomalaisen veneily-yhdistyksen jäsen, jolle on myönnetty pursiseuralipun käyttöoikeus. Perälippuna käytetään sen yhdistyksen lippua, jonka rekisteriin vene on merkitty, tai tavallista Suomen lippua. 4. Asetuksessa mainittuja kommodorin viiriä, varakommodorin viiriä, veneenomistajan viiriä, kilpailulautakunnan lippua ja kunniajäsenen lippua ei saa käyttää perälipun paikalla. Lipun paikka ja koko 5. Perälipun paikka on veneen peräosassa 10°-15° peråänpäin kallistetussa lipputangossa. Lipun pitämistä peräharuksessa ei suositefla. Perälippua voidaan myös pitää purjehduksen aikana kahvelissa tai useampimastoisessa veneessä mesaanimaston huipussa olevassa jatkeessa. Moottoriveneessä lippua pidetään joko perälipputangossa tai merenkulkumaston peräänpäin kallistetussa kahvelissa. 6. Lippukooksi ja Iipputangon pituudeksi suositellaan seuraavaa: Veneen pituus alle 7 m 7 - 10 m 10 - 12 m 12 - 15 m yli 15 m Lipun koko 33 x 54cm 44 x 72cm 55 x 90cm 66 x 108cm 80 x 131cm 100 x 163cm Tangon pituus 75cm 95cm 115cm 140cm 170cm 210cm Perälipputangon huipun pystyetäisyyden kannesta tulisi olla vähintään 10cm pitempi kuin tangossa käytettävän lipun lävistäjä. Lipun on oltava pul1das ja ehjä. Liputus 7. Miehitetyssä veneessä perälippu pidetään nostettuna seuraavasti: - kulussa oltaessa koko ajan vuorokaudenajasta riippumatta �22 ....._ --- - muulloin klo 08 ja auringonlaskun välisenä aikana, kuitenkin enintään klo 21 asti. Juhannusyönä lipun saa Suomessa pitää nostettuna läpi yön. Purjehduksen aikana tulisi erityisesti huolehtia, että lippu on nostettuna - satamaan saavuttaessa ja sieltä lähdettäessä vieraassa satamassa oltaessa - kohdattaessa toinen vene - kohdattaessa sota- tai muu viranomaisalus sekä ohitettaessa merivartio-, tulli- tai luotsiasema tai rannikkolinnake. Miehittämättömässä veneessä ei pidetä Iippua. Ulkomaanpurjehduksella voidaan noudattaa maan tapaa, vaikka se poikkeaisi näistä ohjeista. 8. Suomen aluevesillä järjestettävissä kilpailuissa lipun käytöstä määrätään k1lpailuoh / 'eissa. Jos osakin kilpailureitistä ulottuu kansainvä isille tai toisen valtion vesialueille, on perälippu pidettävä koko ajan nostettuna. 9. Maissa pursiseuralippua pidetään nostettuna yhdistyksen käytössä olevissa kiinteistöissä kevään lipunnoston ja syksyn lipunlaskun välisenä aikana noudattaen virallisessa liputusohjeessa (asetus 383/26.5.1978 ja sen muutos 187/22.3.1996) annettuja lipunnosto- ja lipunlaskuaikoja. Lipputervehdys 10. Kulussa oleva vene voi tervehtiä sota-alusta, l ·ossa on päällikkyysviiri, taikka venettä, jossa on ippu. Lipputervehdys suoritetaan vain lähietäisyyksillä ja olosuhteiden salliessa. 11. Lipputervehdyksessä lippu lasketaan rauhallisesti partaan tasalle ja odotetaan, kunnes tervehdittävä on vastannut, jonka jälkeen lippu nostetaan jälleen ylös. Lipputervehdys voidaan tehdä myös irroittamalla lipputanko lippuineen telineestään, kallistamalla se vaakatasoon vanaveden suuntaan ja asettamalla se jälleen paikalleen sen jälkeen kun tervehdykseen on vastattu. Juhlaliputus 12. Veneessä voidaan nostaa juhlaliputus yleisinä liputuspäivinä, yhdistyksen Juhlatilaisuuksissa, veneen tai sen omistajan yksityisenä merkkipäivänä, taikka muissa juhlallisissa tilaisuuksissa. 13. Juhlaliputus toteutetaan nostamalla kansainväliset viestiliput keulasta mastonhuipun kautta perään. Viestilippujen järjestys on keulasta lukien A, B, C, 1, D, E, F, 2, G, H, 1, 3, J, K, L, 4, M, N, 0, 5, P, Q, R, 6, S, U, V, 7, W, Y, Z, 8, ensimmäinen korvausviiri, toinen korvausviiri, kolmas korvausviiri. 14. Juhlali e utusta pidetään vain veneen ollessa kiinnittyneenä. Juhlaliputuksessa noudatetaan perälipun nosto- ja laskuaikoja siten, että perälippu on ensimmäiseksi ja viimeiseksi ylhäällä. Suruli e utus 15. ene voi suruliputtaa aiheen ilmaantuessa pitämällä perälipun laskettuna selvästi lipputangon huipusta rai kanvelin nokasta alaspäin. Lippu nostetaan ylös ennen suruliputuksen aloittamista ja se päätettäessä. 16. Vene suruliputtaa vain ollessaan kiinnittynee - ii' nä, paitsi jos veneessä on vainaja, jolloin suruliputetaan myös kulussa. Vieraan maan lippu 17. Ulkomailla purjehdittaessa nostetaan kohdemaan pienoislippu ns. kohteliaisuuslippuna styyrpuurin saalingin alle tai moottoriveneessä vastaavaan paikkaan. Kohteliaisuuslipun kanssa samassa saalingissa ei käytetä muita lippuja tai viirejä, vaan ne siirretään paapuurin saalinkiin. Vain yhden maan kohteliaisuus! ippu saa kerrallaan olla nostettuna. . _18. . Kohtelia!suuslippu nosteta_ an 1 ·_ okojäte�äe�sä v11memen kotimaan satama tai Y. Itettaessa raJa, ja lasketaan saavuttaessa ensimmäiseen kotimaan satamaan. Vastaavasti menetellään, jos matkan aikana käydään useammassa maassa. Matkan aikana kohteliaisuuslippu lasketaan ennen perälipun laskemista ja nostetaan välittömästi perälipun nostamisen jälkeen. 19. Purjehdittaessa ulkomailla vieraan maan lipun alla voi suomalainen veneilijä osoittaa kansallisuutensa nostamalla Suomen pienoislipun paapuurin saalingin alle kohteliaisuuslirun tavoin.Vastaavasti voi ulkomaalainen veneiliJä nostaa oman maansa pienoislipun paapuurin saalinkiin purjehtiessaan Suomessa Suomen lipun alla. 20. Jos suomalaisessa veneessä Suomessa on ulkomaalainen vieras, voidaan hänelle osoittaa kohLIPPUJEN JA VIIRIEN PAIKKOJA ERI VENETYYPEISSÄ FLAGGORNAS OCH VIMPLARNAS PLATSER I OLIKA BÅTTYPER �� � ,<.� .._. � -......_::::==_ __ -Z,1 -�7 C Kohteliaisuuslippu eli kohdemaan kauppalippu (Courtresy Ensign) Artighetsflagg eller destinationslandet han- delsflagga (Courtesy Ensign). 1,2 & 3 Viirit arvojärjestyksessä - Vimplarna i rangordning. 4 Lippuviesti - F laggsignal vid behov. teliaisuutta nostamalla hänen maansa pienoislippu P<li!P. uurin saalinkiin kohteliaisuuslipun tavoin. Vimt 21.Viirejä ovat arvojärjestyksessä - perälipusta johdetut viirit ja liput - liittojen ja yhdistysten vahvistetut liput ja viirit - henkilö-, vene- ja ns. varustamoviirit. Näiden lisäksi on käyttöön yleistynyt erilaisia tunnus- ja mainosviirejä. 22. Viirit nostetaan pääsääntöisesti styyrpuurin saalingin alle tai moottoriveneessä vastaavaan paikkaan.f>aapurin saalinki on merkinantosaalinki, jonne nostetaan viestiliput (Q-lippu, A-lippu yms). Viirejä voidaan pitää ylhäällä koko puriehduskauden ajan noudattaen kuitenkin ao. yhdistyksen sääntöjä. Veneessä pidetään sen kulussa ollessa nostettuna vain niitä viirejä, joita veneen päällikkö on oikeutettu käyttämaän. Kerrallaan P. idetään nostettuna enintään kolme viiriä, ja niiden on oltava puhtaita ja ehjiä. Kohteliaisuuslip pu ei ole viiri, ja se on aina omassa saalingissaan yksin. 23. Viirit pidetään nostettuina arvojärjestyksessä arvokkain ylimpänä. Veneen päällikkö voi kuitenkin poiketa siitä ottaen huomioon viirien tarkoituksen ja merkityksen. 24. Yhdistykset ja yhteisöt voivat antaa lisäohjeita omien viiriensä käytöstä. .;Jt<i �( 1o//i l VENEILIJÄ JALOPUUVANERIT � ,= mahonki- teaktammi- ym. vesfvanerit hAri< a-11 p.2539'200 �EY!:��!IOY email: levy·jcaati@pp.nic.fi www.levy-jaati.fi 2"!fl
RkJQdWJsaXNoZXIy NDI2OTg=