Liputusohje Suomen Purjehtijaliiton ja Suomen Veneilyliiton hallitukset ovat hyväksyneet tämän liputusohjeen ja vahvistaneet sen otettavaksi käyttöön 1.1.1998 alkaen, sekä samalla kumonneet huvialusten lippuohjeen 1985. Liputusohjeen täydennykseksi on laadittu ohje lippukulttuurista. Se selvittää tarkemmin liputusohjeen perusteita sekä menettelytapoja liputuksessa. Perusteet ja käyttöoikeus 1. Sen lisäksi, mitä laissa Suomen lipusta (380/26.5.1978), asetuksessa liputuksesta Suomen lipulla (383/26.5.1978 ja sen muutos 187/ 22.3.1996) sekä asetuksessa huvialusten lipuista (292/18.3.1983) määrätään, noudatetaan tätä liputusohjetta. 2. Merenkulkuhallituksen tai aikaisemmin kauppa- ja teollisuusministeriön veneily-yhdistykselle vahvistama erikoislippu. jäljempänä pursiseuralippu, on Suomen kansallislipun veroinen. 3. Veneily-yhdistyksen rekisteriin merkitty vene saa käyttää perälippuna pursiseuralippua edellyttäen, että veneen haltija on sellaisen rekisteröidyn suomalaisen veneily-yhdistyksen jäsen, jolle on myönnetty pursiseuralipun käyttöoikeus. Perälippuna käytetäan sen yhdistyksen lippua. jonka rekisteriin vene on merkitty, tai tavallista Suomen lippua. 4 Asetuksessa mainittuja kommodorin viiriä, varakommodorin viiriä, veneenomistajan viiriä, kilpailulautakunnan lippua ja kunniajäsenen lippua ei saa käyttää perälipun paikalla. Lipun paikka ja koko 5. Perälipun paikka on veneen peräosassa 10°-15° peräänpäin kallistetussa lipputangossa. Lipun pitämistä peräharuksessa ei suositella. Perälippua voidaan myös pitää purjehduksen aikana kahvelissa tai useampimastoisessa veneessämesaanimaston huipussa olevassa jatkeessa. Moottoriveneessä lippua pidetään joko perälipputangossa tai merenkulkumaston peräänpäin kallistetussa kahvelissa. 6. Lippukooksi ja lipputangon pituudeksi suositellaan seuraavaa: Veneen pituus alle 7 m Lipun koko Tangon pituus 33x54cm 75cm 44x72cm 95cm 7 - 10m 55x90cm 115cm 10 - 12 m 66x108cm 140cm 12 - 15 m 80x131cm 170cm yli 15 m 100x163cm 210cm Perälipputangon huipun pystyetäisyyden kannesta tulisi olla vähintään 1Ocm pitempi kuin tangossa käytettävän lipun lävistäjä. Lipun on oltava puhdas ja ehjä. 18 1 Merituulilainen 2008 Liputus 7. Miehitetyssä veneessä perälippu pidetään nostettuna seuraavasti: kulussa oltaessa koko ajan vuorokaudenajasta riippumatta muulloin klo 08 ja auringonlaskun välisenä aikana, kuitenkin enintään klo 21 asti. Juhannusyönä lipun saa Suomessa pitää nostettuna läpi yön. Purjehduksen aikana tulisi erityisesti huolehtia, että lippu on nostettuna: satamaan saavuttaessa ja sieltä lähdettäessä vieraassa satamassa oltaessa kohdattaessa toinen vene kohdattaessa sota- tai muu viranomaisalus sekä ohitettaessa merivartio-. tulli- tai luotsiasema tai rannikkolinnake. Miehittämättömässä veneessä ei pidetä lippua. Ulkomaanpurjehduksella voidaan noudattaa maan tapaa, vaikka se poikkeaisi näistä ohjeista. 8. Suomen aluevesillä järjestettävissä kilpailuissa lipun käytöstä määrätään kilpailuohjeissa. Jos osakin kilpailureitistä ulottuu kansainvälisille tai toisen valtion vesialueille, on perälippu pidettävä koko ajan nostettuna. 9. Maissa pursiseuralippua pidetään nostettuna yhdistyksen käytössä olevissa kiinteistöissä kevään lipunnoston ja syksyn lipunlaskun välisenä aikana noudattaen virallisessa liputusohjeessa (asetus 383/26.5.1978 ja sen muutos 187/22.3.1996) annettuja lipunnosto- ja lipunlaskuaikoja. Lipputervehdys 10. Kulussa oleva vene voi tervehtiä sota-alusta, josst1 on päällikkyysviiri, taikka venettä, jossa on lippu. Lipputervehdys suoritetaan vain lähietäisyyksillä 111 olosuhteiden salliessa. 11. Lipputervehdyksessä lippu lasketaan rauhallisc",11 partaan tasalle ja odotetaan, kunnes tervehdill/1 vä on vastannut, jonka jälkeen lippu nosteln,111 jälleen ylös. Lipputervehdys voidaan tehdä myi'!•, irroittamalla lipputanko lippuineen telineesWihl, kallistamalla se vaakatasoon vanaveden suun1,1,111 ja asettamalla se jälleen paikalleen sen jälkeen k1111 tervehdykseen on vastattu. Juhlaliputus 12. Veneessä voidaan nostaa juhlaliputus yleisinä lip11 tuspäivinä, yhdistyksen juhlatilaisuuksissa, vM1•1•11 tai sen omistajan yksityisenä merkkipäivänä, t.it� !,1 muissa juhlallisissa tilaisuuksissa. 13. Juhlaliputus toteutetaan nostamalla kansairwlllt•,l'I viestiliput keulasta mastonhuipun kautta p,11,1,111 Viestilippujen järjestys on keulasta lukien A, U, < , 1 D, E, F, 2, G, H, 1, 3, J, K, L, 4, M, N, 0, 5, I! <J, 11 6, 5, U, V, 7, W. Y, Z, 8, ensimmäinen korv,111•,v1111 toinen korvausviiri, kolmas korvausviiri. 14. Juhlaliputusta pidetään vain veneen ollessa kiinnittyneenä. Juhlaliputuksessa noudatetaan perälipun nosto- ja laskuaikoja siten, että perälippu on ensimmäiseksi ja viimeiseksi ylhäällä. Suruliputus 15. Vene voi suruliputtaa aiheen ilmaantuessa pitämällä perälipun laskettuna selvästi lipputangon huipusta tai kahvelin nokasta alaspäin. Lippu nostetaan ylös ennen suruliputuksen aloittamista ja se päätettäessä. 16. Vene suruliputtaa vain ollessaan kiinnittyneenä, paitsi jos veneessä on vainaja, jolloin suruliputetaan myös kuiussa. Vieraan maan lippu 17. Ulkomailla purjehdittaessa nostetaan kohdemaan pienoislippu ns. kohteliaisuuslippuna styyrpuurin saalingin alle tai moottoriveneessä vastaavaan paikkaan. Kohteliaisuuslipun kanssa samassa saalingissa ei käytetä muita lippuja tai viirejä, vaan ne siirretään paapuurin saalinkiin. Vain yh_den maan kohteliaisuuslippu saa kerrallaan olla nostettuna. 18. Kohteliaisuuslippu nostetaan joko jätettäessä viimeinen kotimaan satama tai ylitettäessä raja. ja lasketaan sa.avuttaessa ensimmäiseen kotimaan satamaan. V.astaavasti menetellään, jos matkan aikana käydään useammassa maassa. Matkan aikana kohteliaisuuslippu lasketaan ennen perälipun laskemista ja nostetaan välittömästi perälipun nostamisen jälkeen. 19. Purjehdittaessa ulkomailla vieraan maan lipun alla voi suomalainen veneilijä osoittaa kansallisuutensa nostamalla Suomen pienoislipun paapuurin saalingin alle koht , eliaisuuslipun tavoin. Vastaavasti voi ulkomaalainen veneilijä nostaa oman maansa pienoislipun paapuurin saalinkiin purjehtiessaan Suomessa Suomen lipun alla. 20. Jos suomalaisessa veneessä Suomessa on ulkomaalainen vieras, voidaan hänelle osoittaa kohteliaisuutta nostamalla hänen maansa pienoislippu paapuurin saalinkiin kohteliaisuuslipun tavoin. Viirit 21. Viirejä ovat arvojärjestyksessä - perälipusta johdetut viirit ja liput - liittojen ja yhdistysten vahvistetut liput ja viirit - henkilö-, vene- ja ns. varustamoviirit. Näiden lisäksi on käyttöön yleistynyt erilaisia tunnus- ja mainosviirejä. 22. Viirit nostetaan pääsääntöisesti styyrpuurin saalingin alle tai moottoriveneessä vastaavaan paikkaan. Paapurin saalinki on merkinantosaalinki, jonne nostetaan viestiliput (Q-lippu, A-lippu yms). Viirejä voidaan pitää ylhäällä koko purjehduskauden ajan noudattaen kuitenkin ao. yhdistyksen sääntöjä. Veneessä pidetään sen kulussa ollessa nostettuna vain niitä viirejä, joita veneen päällikkö on oikeutettu käyttämään. Kerrallaan pidetään nostettuna enintään kolme viiriä, ja niiden on oltava puhtaita ja ehjiä. Kohteliaisuuslippu ei ole viiri, ja se on aina omassa saalingissaan yksin. 23. Viirit pidetään nostettuina arvojärjestyksessä arvokkain ylimpänä. Veneen päällikkö voi kuitenkin poiketa siitä ottaen huomioon viirien tarkoituksen ja merkityksen. 24. Yhdistykset ja yhteisöt voivat antaa lisäohjeita omien viiriensä käytöstä. LIPPUJEN JA VIIRIEN PAIKKOJA ERI VENETYYPEISSÄ FlAGGORNAS OCH VIMPlARNAS PlATSER · 1� � ,7� ,:,;;::-�'-+-1-J'! ·:__, '----�- (.... ,,,,.,, •.�7 1 OLIKA BÅTTYPER C Kohteliaisuuslippu eli kohdemaan kauppalippu (Courtresy EnsignJ Artighetsflagg eller destinationslandet handelsf!agga {Courtesy Ensign) 1, 2 & 3 Viirit aNojärjestyksessä Vimp!arna i rangordning 4 Lippuviesti Flaggsignal vid behov Merituulilainen 2008 1 19
RkJQdWJsaXNoZXIy NDI2OTg=