Lehtman Lepuuttajat testaa - avomeren aallot Seuraavassa jutussa pohdiskellaan avomeritaipaleita Itämerellä. Tosin joidenkin mielestä ne ovat pieniä lätäköitä (verrattuna Atlantin tms. ylitys). Joillekin se on suuri seikkailu. näkökulmia siis löytyy kunkin lähtökohdista käsin. Muutama sana avomeripurjehduksesta yleensäkin. Vene asettaa tiettyjä reunaehtoja avomeripurjehdukseen. Noin 30-jalkainen ve- ne ei aseta enää rajoja. vaan sen pitäisi kestää Itämeren aallot (tietysti huomioiden säävaraukset, Estoniakin upposi ja se oli sentään ihan oikea laiva). Pienemmillä veneillä tulee ottaa huomioon sääennustukset ja aktiivisesti huomioida myös itse sään muutoksia. Itämerellä tavataan silloin tällöin pieniä matalapaineen keskuksia, joita ei sääennustuksissa osata ennakoida Ne saattavat olla voimakkaitakin. joten oma valppaus on tarpeellista. Itse olen Albin Expressillä käynyt mm. Gotlannissa (Utö-Visby) ja Riianlahdella. Veneen kanssa on pääsääntöisesti kyllä päljännyt. mutta vaatii enemmän suunnittelua ja B-suunnitelman olemassa oloa yllätysten varalle. Tosin en suosittele ko. kokoluokan veneillä avomeriseilausta, jollei vene ja sen ominaisuudet ole hanskassa. Kuusi kultaista sääntöä: 1 . Avomerellä tulee huomioida. varsinkin pitemmillä matkoilla se. että sitloodasta ei 42 / Merituulilainen 2008 lähdetä kannelle silloin kun on yksin vahtivuorossa. Jos käy molskis.kukaan ei tule hakemaan. 2. Säätiedotukset tulee olla hanskassa ennen merelle lähtöä. 3. Merisairauden varalle tulee olla suunnitelma ja jos on tiedossa, että jollain on taipumusta siihen, ottaa se huomioon. 4. Reittipisteet/suunnitelmat ovat valmiina merelle lähdettäessä. B-suunnitelmaan kuuluvat vaihtoehtoiset reitit. jos suunniteltu reitti ei toimi (kova vastatuuli, merisairaus. kaluston rikkoutuminen, jne.). 5. Vene on varustettu niin. että merellä pärjää (kartat. varaosat. korjausvälineet. muona, jne.). Ahvenanmeren ylitys (avomeriosuus n. 22 mailla) Tämä ylitys lienee monelle ensimmäisiä avomeripätkiä. Se onkin hyvä aloitus, jossa pääsee jo tuntemaan avomeren fiiliksen. Ylityksessä tulee ottaa huomioon se, että alueella on varsin korkea aallokko, jos tuulta on enemmän. Varsinkin Suomen puolella. jossa merenpohja mataloituu varsin vauhdikkaasti, aallokko on varsin mielenkiintoista. Ruotsin puolelle tultaessa tulee huomioida vilkas laivaliikenne. etenkin sumussa ja huonon näkyvyyden vallitessa. lisäksi väyläalueen ulkopuolelta löytyyrunsaasti kareja, joten sinne mentäessä täytyyolla varovainen. Pohjois-eteläsuuntainen väyläliikenne on myös suhteellisen vilkasta Ahvenanmerellä. Ruotsin puolella satamapaikkoja on mm. Fejan, Granhamn ja sen ympäristössä olevat ankkurointipaikat. Palveluja kaipaavalle on lisäksi Furusund (edellä mainituista palveluja löytyy myös Fejanista). Suomenlahden ylitys Han g osta Lehtmaan, Hiidenmaalle (n.SS mailia) Ylitykseen on syytä lähteä suhteellisen aikaisin (viimeistään 08.00). silloin perille tulo tapahtuu vielä ihmisten ajoissa. Ylitys normaalisti on helppo sekä navigoinnin että matkan puolesta. Huomioon tulee kuitenkin ottaa. että Suomenlahdella on myös vilkas laivaliikenne ja jonkin verran myös kalastusaluksia liikkuu vesillä. Huomaa. että pyydykset voivat olla kaukanakin itse aluksesta. Lehtman satama on t1rka aallokolle voimakkaalla kaakkoistuulella, JOiioin sieltä voi saa häädön ja lähin satama on nimeltään Hiidenmaan Suursadam. Satama on l1ivcnen haastava lähestymiseltään ja varsinkin loppuosa väylästä vaatii tarkkuutta. Satama on kwlcnkin kaikilta tuulilta suojainen. Suomenlahdella on varsin korkea aallokko \liioin, kun kovat lounais- tai länsituulet ovat 1 •I llrneet kehittää sitä ajan kanssa. K1•1 tauksena vielä Lehtmasta: viimeksi sieltä l(ly1y1 ainakin pieni putiikki, josta voi tehdä jo1. 1111 11,-mkintqja, sekä mukava pubi, joka aukaisi, 1. 111 t.irvittaessa, kunhan saa omistajalle tiedon rn. 11ldollisista asiakkaista LJos se ei ole auki). 1,ommat kaupat sijaitsevat läheisessä, saaavomereltä tuloa Haapsaluun näkyvyyden ollessa huono. Sisäänajoväylien ulkopuolella on ikävän matalaa. Utö-Visby (n. 160 mailia) Tämä ylitys on jo sikäli haastavampi, koska siitä ei selviä päivässä. Säätiedotuksia kannattaa kuunnella ennen lähtöä vieläkin tarkemmin. Aallokko on aluksi mahdollisesti melko terävä. kunnes rauhoittuu syvemmille vesille päästyä. Utössä kannattaa tehdä jo valmiiksi riittävä patteri voiskareita ja ladata termarit valmiiksi lämmintä. Hyvä yöuni on myös tarpeen hankkia ennen ylitystä, jotta väsy ei tule heti vastaan, vaikka keli ei antaisikaan mahdollisuutta täyteen lepoon matkan aikana. Laivaliikenne on varsin rauhallista tällä reitillä. Tosin Gotska Sandön jälkeen se vilkastuu. Matalikoita ei ole kuin yksi, joka sijaitsee Gostka Sandön pohjoispuolella. Suosittelen sen sivuuttamista lännen puolelta. Matkalla pääsee siis ihailemaan auringon laskua ja nousua.joka on avomerellä oma juttunsa. Tuulen yltyessä enemmän kuin olisi ollut suunnitelmissa, sitä voi päästä karkuun mm. Sandhamniin. Visbyyn tultaessa kannattaa varoa laivaliikennettä sekä aallonmurtajan ulko- että sisäpuolella. Visby-Nynäshamn (n.80 mailia) Matkalle kannattaa lähteä hyvissä ajoin (05.00-06.00). Matkalla voi tuntea ltämererf syvimmän kohdan läheisyyden. Se myös aiheuttaa (kuulemma) alueella vallitsevat sumut; jotka kiusaavat lähestyttäessä Landsorttia. Sisäänajossa täytyy myös huomic ·
RkJQdWJsaXNoZXIy NDI2OTg=