VENEILYSEURA MERITUULI RY MERITUULILAINEN 2022 www.veneilyseuramerituuli.fi
HÄSTHOLM © MERENKULKULAITOS 2005, julkaisulupa nro 323/721/2005 KARTTA 708 60.12,8 21.57,0 Saari-isäntä Jarno Tuominen 0500 738 083 tekniikkatuominen@gmail.com Saari-isäntä Jarmo Kulomäki 0400 484 225 jarmo.kulomaki@gmail.com Nauvon keskustan lähistöllä, Vallmon saaren pohjoispuolella sijaitsevaa ”Hestistä” voidaan pitää Merituulen kotisatamana. Saari on ollut yhdistyksemme käytössä vuodesta 1994 ja se on aina ollut seuramme suosituin käyntikohde. Saari on lähes kaikilta tuulilta suojainen, vain voimakas pohjoisen tai idän puoleinen tuuli voi haitata kiinnittymistä ja laiturissa oleskelua. Tukikohdan palveluihin kuuluu sauna, grillimaja ja puucee sekä kiinnittymistä varten ponttonilaituri poijuineen. Laiturin lisäksi saaren etelä- ja pohjoiskärjessä on kalliokoukkuja ja pohjoispuolella ns. haalauspoiju, mihin voi kiinnittyä halutessaan omaa rauhaa. Nykyisellään venekäyntejä on vuodessa lähes 500 mikä tarkoittaa sitä, että tukikohta on melko kovassa käytössä. Jokainen saaressa vieraileva voi omalta osaltaan auttaa kunnostamalla paikkoja jotakin huomatessaan. Työkaluja löytyy puuceen yhteydessä olevasta vajasta. Saunomisessa jatketaan varausvuorojen käyttöä viime vuoden tapaan. Ohjeet löytyvät saaren vieraskirjan kanssa samassa postilaatikossa olevasta vihkosta. 14 m laituri 24 m2 saunamökki
Rockelholm sijaitsee Nauvon eteläpuolella, suositun veneilyreitin Helsingholm – Gullkrona – Korpoström varrella. Tukikohta on ollut seuramme käytössä vuodesta 1985 ja venekäyntejä on viime vuosina ollut noin 150. Tukikohta on sen verran avoin pohjoisen ja idän puoleisille tuulille, että nukkuminen saattaa jäädä vähiin reippaammalla kelillä. Väylällä liikkuvien veneiden aallot kannattaa ottaa huomioon venettä kiinnitettäessä. Tukikohdan palveluihin kuuluu sauna, puucee ja grillimaja. Kiinnittyminen tapahtuu betoniponttonilaituriin. Luontaisetuihin kuuluu myös kauneimmat auringonlaskut, joita voi ihailla saunan terassilta, laiturilta tai vaikkapa grillipaikalla istuskellen. VÄSTRA ROCKELHOLM KARTTA 708 60.06,2 21.52,5 Saari-isäntä Saari-isäntä Kulloinkin paikalla olevat venekunnat sopivat keskenään saunomisesta. Saarella voi liikkua vapaasti, kunhan ei eksy mökkiläisten pihoihin. Kevätaikaan maastossa liikuttaessa tulee välttää pesivien lintujen häirintää. Merituulilainen 2008 I Rockelholm sijaitsee Nauvon eteläpuolella, suositun veneilyreitin, Helsingholm - Gullkrona - Rockelholm – Korppooström, varrella. Se on seuramme vanhin saaritukikohta, ja ainakin toiseksi suosituin kirjattujen vuosittaisten käyntimäärien perusteella, jotka vaihtelevat noin 80-150 kpl:n välillä, riippuen kesän tuulista. Tukikohta on sen verran arka pohjoisen puoleisille tuulille, että nukkuminen saattaa jäädä vähiin reippaammalla tuulella. Tukikohdan palveluihin kuluu: sauna, puucee, grilli ja savustusuuni, sekä kiinnittymistä varten tukeva laituri ja muutama poiju. Luontaisetuihin ku luu myös kauneimmat auringonlaskut, joita voi ihailla saunan terassilla, laiturilla tai vaikkapa vain kalliolla istuskellen. Saarella voi liikkua vapaasti, kunhan ei eksy mökkiläisten pihoihin. Suotavaa olisi myös, että toukokuussa grillin välittömään läheisyyteen jo useana vuonna pesänsä tehnyt haahka saisi hoitaa lisääntymistyönsä rauhassa loppuun. Mukavaa veneilykesää kaikille Merituulilaisille. Nähdään Rockelholmissa toivoo saari-isäntä! VÄSTRA ROCKELHOLM KARTTA 708 Saari-isäntä Juha Salminen 0400-455 375 juha.salminen@ rst-terasmyynti.fi © MERENKULKULAITOS 2005, julkaisulupa nro 323/721/2005 60.06,2 2 .52,5 PuuCee Sauna Merituulilainen 2022 I 1
Tapahtumakalenteri 2022 Maaliskuu 6.3. Ulkoilupäivä Ruissalossa 8.3. Kilpapurjehduksen sääntöilta Teams-yhteydellä 16.3. Vuosikokous Teams-yhteydellä Toukokuu 21.5. Kevätkisa, lipunnosto ja talkoot Hästholm Kesäkuu 24. - 25.6. Juhannustalkoot Rockelholm Elokuu 20.8. MM-kisa Nauvo-Hästholm Musiikillinen ilta Hästholm Syyskuu 17.9. Syyskisa Nauvo Kauden päättäjäiset Nauvo Marraskuuta 20.11. Valkokuvakilpailu, kuvien viimeinen jättöpäivä 20.11., ohjeet kotisivulla Joulukuu 5.12. Joulujuhla Paikka ei vielä tiedossa 2 I Merituulilainen 2022
Veneilyseura Merituuli on vuonna 1983 perustettu turkulainen perheveneilyseura, jonka jäsenistön muodostaa n. 150 perhettä. Seuran toimintaperiaatteena on kehittää veneilyharrastusta sekä yhdessäoloa. Perustettu: 1983 Suomen Purjehdus ja Veneily ry:n jäsen Tiedot seurasta: Jäseniä n. 240, joista 75 puoliso- ja juniorijäseniä. Purjeveneitä seurassa on 90 ja moottoriveneitä 50. Seuran toiminta: • Kehittää veneilyharrastusta • Katsastaa veneitä • Junioritoiminta • Järjestää eskaadereja • Kilpapurjehdustoiminta Veneilyseura MERITUULI ry Sisällysluettelo www.veneilyseuramerituuli.fi veneilyseura.merituuli@gmail.com Toimituskunnan terveiset HÄSTHOLM VÄSTRA ROCKELHOLM. ............................... 1 Veneilyseura MERITUULI ry. ......................... 3 Toimituskunnan terveiset. ............................ 3 Kommodorin tervehdys. .............................. 4 Hallitus ja toimihenkilöt. .............................. 5 Seuramme säännöt...................................... 6 Saarisäännöt................................................ 8 Ansiomerkki- ja levykesäännöt...................... 9 Merituulen ansiomerkit 2007-. ..................... 9 Kommodorit kautta aikain............................ 9 Merituulen viirit ja liput.............................. 10 Liputusohje. .............................................. 11 Veneiden katsastus.................................... 13 Kisatuloksia 2021....................................... 23 VMT – CUP................................................ 24 Yksinkertaistetut kilpapurjehdus- säännöt 2022 (VMT).................................. 25 Huvillan matka lämpimille vesille................ 28 s/y ummaGumman ruokafilosofiaa............. 33 Oman veneen vuokraamisesta................... 35 Veneapteekki............................................. 37 Siirry myrkyttömiin menetelmiin veneen pohjan puhtaana pitämiseksi ........ 39 VMT Kuvakilpailun 2021 tulokset. .............. 41 Uusien jäsenten perehdyttäminen toimintaan saaritukikohdissa...................... 42 Jäsenluettelo. ............................................ 51 Merituulen veneluettelo............................. 56 Vihdoinkin alamme päästä koronakurimuksesta ja saamme hieman tapahtumaa seurankin yhteiseen toimintaan. Purjehduskausi on päässyt alkuun melkoisen kevään jälkeen ja kaikilla on kiire saada vene veteen. Saaritukikohtien käytännöt ovat nettisivujen kautta kaikkien tiedossa ja sosiaalinen kanssakäyminen varmasti mukavaa pitkän ja lumisen talven jälkeen. Ihanaa kesää odotellaan ja sitä varmasti tämä uusi seurajulkaisummekin tukee. Kiitos taas kaikille juttuihin aktivoituneille, joiden ansiosta lukemista riittää. Lämmin kiitos myös tukijoillemme, joiden avustuksella tämän julkaisun painaminen on mahdollista. Turvallista ja sopivan tuulista kesää kaikille purjehtijoille ja veneilijöille. Merituulilainen 2022 I 3
Hyvät merituulilaiset Kahtena edellisenä keväänä koronapandemia on varjostanut lähestyvää veneilykautta, eikä tuo sitkeä ”kulkutauti” ole vieläkään väistynyt kokonaan. Kokoontumisrajoitukset ovat onneksi poistuneet ja voimme suunnata katseemme hyvin mielin vuoden 2022 kesään ja sen erilaisiin tapahtumiin. Nyt on mahdollista suunnitella lomapurjehduksia myös naapurimaidemme vesille, joskin katseet taitavat useimmilla suuntautua länteen Ukrainan sodan vuoksi. Toivottavasti tilanne Itämerellä säilyy rauhallisena, ja saamme nauttia levollisin mielin merellisestä harrastuksestamme. Tämän vuoden toimintasuunnitelma noudattelee perinteistä kaavaa ja vuoden tauon jälkeen vietämme myös musiikillista iltaa MMkisaviikonloppuna. Toivotan kaikki uudet ja vanhat jäsenet lämpimästi tervetulleiksi mukaan seuran toimintaan ja aktiivisesti osallistumaan eri tapahtumiin. Merituulessa otetaan tänä keväänä käyttöön uusien jäsenien perehdyttäminen toimintaan saaritukikohdissa. Perehdyttämisvelvoite on suosittelijoilla, ja uskoakseni näin saamme kaikki uudet jäsenet heti alkuun tietoisiksi niin tukikohtiemme tarjoamista mahdollisuuksista kuin myös velvollisuuksista. Toisena uutena Kommodorin tervehdys asiana tuon esiin aiempaa tarkemman ympäristömme huomioon ottamisen. Tulevasta kaudesta alkaen suositellaan tukikohdissamme tiskiveden kantamista veneestä maihin ja imeyttämistä maahan. Näin pidämme laiturialueen veden ja pitemmällä aikavälillä myös pohjan puhtaampina ja vapaana mm. rasvakertymistä. Tiskiveden kantamiseen löytyy useita vaihtoehtoja vedenpitävistä tiskikasseista taittuvareunaisiin vateihin. Tulin vuosikokouksessa valituksi seuramme kommodoriksi kymmenennen kerran, mistä lämmin kiitos jäsenistölle. Ilmoitin kokouksen osallistujille ja nyt teen myös Merituulilaisen lukijoille tiettäväksi, että nykyinen toimikauteni tulee olemaan viimeinen tässä tehtävässä. Yhteistoiminta kanssanne on sujunut mukavasti, ja vuodet ovat kuluneet kuin siivillä. Nyt on kuitenkin edessä hetki, jolloin on aika vaihtaa viestikapulaa, ja löytää uusi kommodori Merituulen ruoriin. Toivotan kaikille seuramme jäsenille mukavaa ja turvallista veneilykesää. Tavataan saaritukikohdissamme sekä eri tapahtumissa! Juhani Toikka 4 I Merituulilainen 2022
Hallitus ja toimihenkilöt Sihteeri RIITTA KUUSELA 040 728 9871 ritu.kuusela@gmail.com Saari-isäntä Hästholm JARNO TUOMINEN 0500 738 083, tekniikkatuominen@gmail.com JARMO KULOMÄKI 0400 484 225, jarmo.kulomaki@gmail.coml Jäsen SATU LAAKSONEN satu.laaksonen@fimnet.fi Kommodori JUHANI TOIKKA 050 331 6404 juhani.m.toikka@gmail.com Jäsen ESKO POIKELA 050 554 0832 eskopoikela@gmail.com Jäsen SEPPO VIRKALAHTI 040 590 7573 seppo.virkalahti@elisanet.fi Muut toimihenkilöt: Webmaster MIKA HEIKKINEN 040 083 0553 webmaster.merituuli@gmail.com Tekninen toimikunta/ katsastusvastaava PETRI SYVÄJÄRVI 050 650 15 petri.syvajarvi@lounea.fi Jäsen PEKKA MANELIUS 0400 751 671 pekka.manelius@fsolutions.fi Taloudenhoitaja LEENA VALTAMO leena.valtamo@gmail.com Varakommodori KIMMO SUOMI 0400 79 59 07 kimmo.suomi@virtasenmaalitehdas.fi Merituulilainen 2022 I 5
Seuramme säännöt 1 § NIMI, KOTIPAIKKA JA KIELI Yhdistyksen nimi on Veneilyseura Merituuli ry ja sen kotipaikka on Turku. Näissä säännöissä nimitetään yhdistystä seuraksi. Seura on perustettu 12.1.1983 ja sen kieli on Suomi. 2 § SEURAN TARKOITUS JA TOIMINTA Seuran tarkoituksena on herättää, ylläpitää ja tukea harrastusta veneilyyn ja kilpapurjehdukseen, vaalia hyviä merimiestapoja ja edistää niiden leviämistä kaikkien veneilijöiden keskuuteen, toimia merimies- ja veneilytaitojen kehittämiseksi sekä saariston ja kulttuurin säilymisen puolesta ja vahvistaa jäsenistön yhteenkuuluvaisuutta perheveneilyseurana. Tarkoitustensa toteuttamiseksi seura: • järjestää kilpa-, matka- ja harjoituspurjehduksia • järjestää koulutus- ja neuvottelutilaisuuksia, kokouksia sekä muita veneilijöiden tapaamisia • harjoittaa julkaisutoimintaa • hankkii ja ylläpitää jäsenille tarkoitettuja saaritukikohtia niihin liittyvine palveluineen, pyrkii yhteistoimintaan saaristolaisten, muiden yhteisöjen sekä viranomaisten kanssa Toimintansa tukemiseksi seura voi järjestää maksullisia yleisötilaisuuksia, arpajaisia ja rahankeräyksiä asianmukaisen luvan saatuaan, sekä ottaa vastaan lahjoituksia. Seura on Suomen Purjehdus ja Veneily ry:n jäsen, jota näissä säännöissä kutsutaan liitoksi. 3 § LIPPU Seuran tunnuksena on Merenkulkuhallituksen vahvistama lippu. Sen käyttämisestä määrätään tarkemmin lippuohjeissa. 4 § JÄSENYYS Seuran jäseniä ovat: • Varsinaiset jäsenet eli vuosijäsenet • Puolisojäsenet • Juniorijäsenet • Kannattavat jäsenet • Kutsutut jäsenet • Kunniajäsenet Varsinaisia jäseniä ovat vuosijäsenet, joiden hyväksymisen suorittaa hallitus. Vuosijäsenen on liittymisvuotensa loppuun mennessä täytettävä vähintään 19 vuotta. Vuosijäsen on seuraan liittyessään velvollinen suorittamaan vuosikokouksen määräämän liittymismaksun. • Puolisojäseneksi hallitus voi hyväksyä vuosijäsenen avio- tai avopuolison. Puolisolta ei vaadita muuta kuin sopivuus yhdistyksen jäseneksi. Puolisojäsen on vapaa liittymismaksusta. • Juniorijäseneksi hallitus voi hyväksyä 6-18 vuotiaan henkilön. Juniorijäsen on yhdistykseen liittyessään velvollinen suorittamaan vuosikokouksen määräämän juniorien liittymismaksun. Juniorijäsen voi liittyä vuosijäseneksi sen vuoden alusta lähtien jona hän täyttää 19 vuotta. • Kannattavaksi jäseneksi voidaan hyväksyä oikeuskelpoinen yhteisö, joka haluaa tukea yhdistyksen tarkoitusta ja toimintaa. Kannattavan jäsenen liittymismaksusta päättää hallitus. • Kutsutuiksi jäseniksi voidaan seuran varsinaisessa kokouksessa hallituksen esityksestä kutsua ansioituneita henkilöitä. • Kunniajäseneksi voidaan varsinaisessa kokouksessa hallituksen esityksestä kutsua jäsen, joka on erittäin ansiokkaasti toiminut seuran hyväksi ja sen tarkoitusperien toteuttamiseksi. Kunniajäsenen, joka on toiminut seuran kommodorina, voi seura varsinaisessa kokouksessaan hallituksen esityksestä nimittää kunniakommodoriksi. • Liittyessään seuraan jäsen sitoutuu noudattamaan seuran sääntöjä, seuran kokouksen tekemiä päätöksiä sekä hallituksen antamia ohjeita ja suorittamaan seuralle tulevat maksut oikea-aikaisesti. Ennen näiden sääntöjen voimaan tuloa saavutetut jäsenoikeudet säilyvät. 5 § JÄSENMAKSUT Vuosijäsenet, puolisojäsenet ja juniorijäsenet ovat velvollisia vuosittain suorittamaan vuosikokouksen määräämän jäsenmaksun. 19-25 -vuotiaille vuosijäsenille voidaan määrätä alennettu jäsenmaksu. Kannattavat jäsenet ovat velvollisia vuosittain suorittamaan hallituksen määräämän vuosimaksun. Kutsutut ja kunniajäsenet eivät suorita jäsenmaksuja. 6 § JÄSENEN EROAMINEN JA EROTTAMINEN Jäsenellä on oikeus erota seurasta ilmoittamalla siitä kirjallisesti hallitukselle tai sen puheenjohtajalle taikka ilmoittamalla erosta seuran kokouksessa merkittäväksi pöytäkirjaan. Hallitus voi erottaa jäsenen, joka toimii seuran sääntöjen, kokouksen päätösten, hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten tai hyvien tapojen vastaisesti tai joka saamastaan kirjallisesta kehotuksesta huolimatta laiminlyö seuralle tulevien maksujen suorittamisen. Erotetulla jäsenellä on oikeus yhden kuukauden kuluessa erottamispäätöksestä tiedon saatuaan tehdä asiasta seuran hallitukselle kirjallinen valitus, jonka perusteella hallituksen on alistettava päätöksensä seuran seuraavan kokouksen ratkaistavaksi. Jos erottamisen perusteena on seuralle tulevien maksujen laiminlyönti, ei hallituksen erottamispäätöksestä voi valittaa. 6 I Merituulilainen 2022
7 § SEURANVARSINAINEN JA YLIMÄÄRÄINEN KOKOUS Seura pitää vuosittain yhden varsinaisen kokouksen, vuosikokouksen, joka pidetään helmi-maaliskuussa. Kokouksen ajan ja paikan määrittää hallitus. Ylimääräinen kokous kutsutaan koolle, kun hallitus katsoo sen tarpeelliseksi tai kun kymmenen (10) seuran jäsentä taikka vähintään 1/10 seuran jäsenistä sitä kirjallisesti hallitukselta pyytää erityisesti ilmoitettua asiaa varten. Kokous on pidettävä kolmenkymmenen vuorokauden kuluessa siitä, kun vaatimus sen pitämisestä on esitetty hallitukselle. Hallituksen on kutsuttava seuran kokoukset koolle vähintään seitsemän (7) vuorokautta ennen kokousta sanomalehti-ilmoituksella seuran vuosikokouksen määräämässä lehdessä tai kirjeitse tai sähköpostitse. Seuran vuosikokouksessa käsitellään seuraavat asiat 1. Kokouksen avaus 2. Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittaessa kaksi ääntenlaskijaa 3. Todetaan läsnäolijat 4. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 5. Hyväksytään kokouksen työjärjestys 6. Esitetään vuosikertomus, tilinpäätös ja toiminnantarkastajan lausunto 7. Päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille 8. Vahvistetaan toimintasuunnitelma, tulo- ja menoarvio sekä liittymis- ja jäsenmaksujen suuruudet 9. Valitaan seuran kommodori, varakommodori ja muut hallituksen jäsenet erovuoroisten tilalle 10. Valitaan toiminnantarkastaja ja hänelle varahenkilö 11. Valitaan puheenjohtajat ja jäsenet seuran eri toimikuntiin tai annetaan hallitukselle valtuudet henkilöiden valitsemiseksi 12. Valitaan edustajat liiton kokouksiin tai annetaan hallitukselle valtuudet henkilöiden valitsemiseksi 13. Päätetään 7 §:n mukaisesti, miten kokouskutsut ja tiedonannot saatetaan jäsenistön tiedoksi 14. Käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat 15. Kokouksen päättäminen Mikäli seuran jäsen haluaa saada jonkin asian vuosikokouksen käsiteltäväksi, on hänen ilmoitettava siitä kirjallisesti hallitukselle niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun. Kokouksessa ratkaistaan asiat yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Henkilövaaleissa äänten mennessä tasan vaali ratkaistaan arvalla, muissa asioissa se mielipide voittaa, johon kokouksen puheenjohtaja on yhtynyt. Jokaisella varsinaisella jäsenellä, kunniakommodorilla ja kunniajäsenellä on yksi ääni. Puoliso-, juniori-, kannattavalla ja kutsutulla jäsenellä on kokouksessa läsnäolo- ja puheoikeus. 8 § SEURAN HALLINTO Seuran toimintaa johtaa ja sen talouden hoidosta sekä omaisuudesta huolehtii ja vastaa vuosikokouksen valitsema hallitus. Hallituksen toimikausi on vuosikokousten välinen aika. Hallitukseen kuuluu • kommodori puheenjohtajana • varakommodori varapuheenjohtajana • neljä muuta jäsentä. Hallitus valitsee keskuudestaan tai ulkopuoleltaan • sihteerin • rahastonhoitajan • toimihenkilöt Hallitus voi myös perustaa tarpeelliseksi katsomiaan toimikuntia hoitamaan seuran päämäärien mukaista toimintaa. Kommodori ja varakommodori valitaan vuosikokouksessa vuodeksi kerrallaan, hallituksen muut jäsenet valitaan kahdeksi vuodeksi siten, että kaksi jäsentä on erovuorossa vuosittain. Hallitus kokoontuu kommodorin kutsusta tai hänen toimeksiannostaan ja on päätösvaltainen, kun vähintään neljä sen jäsentä, puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja mukaan luettuna on läsnä. Kommodorin ollessa estynyt hoitamasta tehtäviään toimii varakommodori hänen sijaisenaan. Mikäli hänelläkin on este, hoitaa vanhin hallituksen jäsen kommodorin tehtäviä. Seuran nimen kirjoittavat kommodori, varakommodori tai sihteeri, kaksi yhdessä. Seuran tilikausi on kalenterivuosi. Tilinpäätös tarvittavine asiakirjoineen ja hallituksen vuosikertomus on annettava toiminnantarkastajalle viimeistään kuukautta ennen vuosikokousta. Toiminnantarkastajan tulee antaa kirjallinen lausuntonsa hallitukselle viimeistään kaksi viikkoa ennen vuosikokousta. 9 § MUITA MÄÄRÄYKSIÄ Seuran veneluetteloon merkitty vene ei saa kuulua samanaikaisesti toiseen vastaavanlaiseen seuraan. Päätös näiden sääntöjen muuttamisesta ja seuran purkamisesta on tehtävä kahdessa, vähintään kahden kuukauden välein pidetyssä seuran kokouksessa ja päätöksen on saatava molemmissa kokouksissa vähintään kolmen neljäsosan (3/4) enemmistö annetuista äänistä. Kokouskutsussa on mainittava sääntöjen muuttamisesta tai seuran purkamisesta. Seuran purkautuessa luovutetaan sen jäljelle jääneet varat johonkin purjehdusurheilua ja veneilyä edistävään tarkoitukseen. Varojen jaosta päättää purkupäätöksen tehnyt jälkimmäinen kokous yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Sen lisäksi, mitä näissä säännöissä on määrätty, noudatetaan voimassaolevan yhdistyslain määräyksiä. Patentti- ja rekisterihallitus on hyväksynyt nämä säännöt 18.10.2012. Merituulilainen 2022 I 7
Saarisäännöt 1 § Veneilyseura Merituuli ry:n hallitsemia saaria ja vesialueita ovat oikeutettuja käyttämään seuran jäsenet sekä mukana olevat vieraat myös omilla veneillään. Lisäksi käyttö on luvallista meripelastusyhdistysten ja Pidä Saaristo Siistinä ry:n aluksilla. 2 § Jokaisella tulee olla veneessään aina seuran viiri tai perälippu näkyvillä pois lukien vierailevat veneet. Jos seuran jäsenellä on vieraita mukanaan, on hänen toimittava näiden vastaavana isäntänä. 3 § Jokaisen käynnin yhteydessä on vieraskirjaan merkittävä veneen saapumispäivä ja sen päällikön sekä miehistön jäsenten nimet. 4 § Avotulen teko on sallittu vain siihen tarkoitetuilla paikoilla sään niin salliessa. Kynttilä- ja öljylyhtyjä voidaan käyttää jatkuvan valvonnan alaisena. Ulkotulien tms. polttaminen saaritukikohdissa on kielletty. 5 § Alueiden saunat ovat jäsenten vapaassa käytössä. Saunomisessa on noudatettava erillistä saunomisohjetta, joka löytyy saunalta. 6 § Seuran omistamat veneet ovat jäsenten käytössä ja ne on kiinnitettävä käytön jälkeen niin, ettei aallokko pääse niitä rikkomaan. 7 § Pystypuiden, niin kasvavien kuin kuivienkin, kaataminen on kielletty. 8 § Virkistyskalastus mato-ongella, pilkillä ja virvelillä on sallittu seuran alueilla voimassa olevan kalastuslain mukaisesti. Metsästys ja ampuma- aseiden käyttö ja hallussapito seuran hallitsemilla maa-alueilla on ehdottomasti kiellettyä. 9 § Kello 23.00 ja 08.00 välisenä aikana pyrimme välttämää turhaa metelöintiä veneiden välittömässä läheisyydessä. Lämmityslaitteiden ja generaattorien käyttö on sallittua. 10 § Roskat ja jätteet on vietävä veneen mukana roskankeruupisteisiin tai asutuskeskusten jätehuollon piiriin. Mereen pumpattavien käymälöiden käyttö rannoilla on ehdottomasti kiellettyä. 11 § Lemmikkieläimet tulee pitää saarissa kiinnikytkettyinä. Lemmikkieläinten omistajat ovat vastuussa siitä, että ne eivät aiheuta vahinkoa luonnonvaraisille eläimille eivätkä häiritse muita alueella olevia. Omistajan on huolehdittava myös siitä, ettei lemmikkien jätöksiä jää oleskelualueille. 12 § Tukikohtien käyttö ns. charterpurjehdusten satamina ei ole sallittua, vaikka veneen päällikkö olisikin Veneilyseura Merituulen jäsen. Tukikohdissa järjestettäviin tilauksiin tarvitaan hallituksen lupa. 13 § Saunoilta löytyy erilliset saunomisohjeet. Hästholmin saunan suuresta suosiosta johtuen jatketaan yhteisiä saunavuoroja ja uimapuvun käyttö on välttämätöntä. 14 § Jokainen veneilijä kiinnittyy ja viettää aikaansa veneilyseura Merituulen saarissa omalla vastuullaan. Saaritukikohtiemme rakentaminen ja kunnossapito on tehty ja tullaan tekemään talkootöinä saari-isäntien johdolla ja hallituksen päätösten mukaisesti. Talkoita tullaan järjestämään molemmissa tukikohdissa. Saaritukikohtien kunto ja viihtyisyys ovat koko jäsenistön vastuulla, joten jätä ympäristö ja rakennukset siistiin kuntoon. 15 § Suositellaan, että saaritukikohdissa tiskivesiä ei valuteta mereen, vaan ne kannetaan maihin ja imeytetään maahan. Imeytykselle ei toistaiseksi määritetä yksittäistä paikkaa, vaan jokainen kaataa tiskivedet harkintansa mukaan oleskelualueiden ja kulkureittien ulkopuolelle. Näin pidämme satama-alueen vedet puhtaina ja estämme myös jätteiden kertymisen meren pohjalle. Nämä säännöt koskevat kaikkia seuran jäseniä ja heidän vieraitaan. MUISTATHAN - auta kanssaveneilijää hänen rantautuessaan - siivoa jälkesi ja vie roskat mennessäsi - muista jättää pilkottuja puita myös seuraaville saunojille - tarkista ettei grillipaikalla ole tulipalon vaaraa. Grillipaikan yhteydessä oleva tynnyri ja sen sisällä oleva ämpäri on tarkoitettu sammutusvedelle. - täytä makeavesiastiat mahdollisuuksien mukaan - älä käytä merivettä kiukaassa - älä häiritse luonnon rauhaa esim. lintujen pesimisaikaan - kirjaa käyntisi vieraskirjaan, sen perusteella ratkaistaan saaritukikohtien kehittäminen ja tulevaisuus - avotulta ei saa polttaa ilman jatkuvaa valvontaa Saaritukikohtien viihtyisyyteen vaikuttavat työt eivät ole ainoastaan saari-isäntien tehtäviä. Jokaiselle kävijälle löytyy varmasti askareita, jos niitä vain haluaa tehdä, joten reippaasti vaan kysymään saariisänniltä. Myös oma-aloitteisuus on sallittua ja voit halutessasi kunnostaa silmiisi osuvan epäkohdan saman tien. Yhdessä saamme pidettyä paikat helposti hyvässä kunnossa eikä työtaakka kohdistu vain muutamille tekijöille. Päivitetty huhtikuussa 2022 8 I Merituulilainen 2022
1 § Veneilyseura Merituulen ansiomerkit on tarkoitettu yhdistyksen omille jäsenilleen jakamiksi kunnianosoituksiksi. Merkki voidaan myöntää myös yhdistykseen kuulumattomalle, yhdistyksen toimintaa erityisesti tukeneelle henkilölle. Yhdistyksen levyke voidaan myöntää edellä mainitulla perusteella yksittäiselle henkilölle tai yhteisölle. 2 § Merituulen ansiomerkit jaetaan pronssisena, hopeisena tai kultaisena. Kukin merkkilaji numeroidaan erikseen ja merkkiä seuraa aina kunniakirja. Levykkeet jaetaan ilman numerointia saajan nimellä ja päivämäärällä varustettuna. 3 § Pronssinen ansiomerkki voidaan myöntää henkilölle, joka on toiminut ansiokkaasti vähintään viisi vuotta yhdistyksen tarkoitusperien hyväksi. 4 § Hopeinen ansiomerkki voidaan myöntää henkilölle, joka on toiminut ansiokkaasti vähintään 10 vuotta yhdistyksen tarkoitusperien hyväksi. Erityisen suurista ansioista voidaan merkki myöntää myös ilman edellä mainittua aikarajoitusta. 5 § Kultainen ansiomerkki voidaan myöntää henkilölle, joka on toiminut erittäin ansiokkaasti yhdistyksen ja veneilyn hyväksi vähintään 15 vuotta, joista viisi yhdistyksen luottamustehtävissä. Henkilön ansioiden ollessa poikkeuksellisen suuret, voidaan merkki myöntää ilman edellä mainittua aikarajoitusta. Kultaisia ansiomerkkejä myönnetään maksimissaan kaksi kappaletta kalenterivuoden aikana. 6 § Jokainen yhdistyksen jäsen voi esittää hallitukselle perustellun ehdotuksen ansiomerkin tai levykkeen myöntämiseksi määrätylle henkilölle tai yhteisölle, jos ehdotuksen allekirjoittaa vähintään kaksi yhdistyksen jäsentä. Hallituksen jäsen voi tehdä ehdotuksensa suullisesti hallituksen kokouksessa. 7 § Ansiomerkin tai levykkeen myöntämiseksi vaaditaan hallituksen keskuudessa vähintään 2/3 kannatus, kultaisen ansiomerkin kohdalla hallituksen tulee kuitenkin olla yksimielinen. Riittämättömän kannatuksen saaneita ehdotuksia ei merkitä pöytäkirjaan. Hallituksen ulkopuolella oleville esityksen tekijöille on ilmoitettava kirjallisesti päätöksestä, mutta ei sen perusteluista. 8 § Ansiomerkit ja levykkeet jakaa kommodori, varakommodori tai joku muu hallituksen jäsen. Soveltuvia jakotilaisuuksia ovat yhdistyksen sääntömääräiset kokoukset, vuosijuhlat, saajan merkkipäivä tms. Jakotilaisuudessa esitetään ansiomerkin tai levykkeen myöntämisen perustelut. 9 § Yhdistyksen sihteeri pitää kirjaa myönnetyistä ansiomerkeistä ja levykkeistä. Ansiomerkki- ja levykesäännöt Merituulen ansiomerkit 2007Kommodorit kautta aikain 1983-1984 Veli-Pekka Antila 1985-1986 Antti Kuurtamo 1987-1988 Raimo Rike 1989 Matti Lehtinen 1990-1993 Raimo Rike 1994-1995 Asko Snäkin 1996-2000 Ari Blom 2001-2002 Raimo Rike 2003-2004 Timo Voutilainen 2005 Markku Konttinen 2006 Raimo Rike 2007-2008 Henri Arvonen 2009-2012 Sakari Lehtovirta 2013- Juhani Toikka Kultainen ansiomerkki 1. Ari Blom 2. Tommi Ruostepuro 3. Rauno Rike 4. Juhani Toikka 5. Ari Johansson 6. Riitta Kuusela Hopeinen ansiomerkki 1. Henri Arvonen 2. Sakari Lehtovirta 3. Tommi Ruostepuro 4. Ari Johansson 5. Riitta Kuusela 6. Pekka Huusko 7. Torsti Hurmerinta 8. Markku Konttinen 9. Matti Ruohonen 10. Jarno Tuominen Pronssinen ansiomerkki 1. Irja Rike 2. Riitta Kuusela 3. Matti Ruohonen 4. Juha Nummela 5. Juha Salminen 6. Jouko Lindgren 7. Kari Lehtonen 8. Yrjö Iivonen 9. Marianne Korpela 10. Tiina Lehtovirta 11. Markku Konttinen 12. Torsti Hurmerinta 13. Jussi Vuotila 14. Juhani Toikka 15. Risto Hultama 16. Heikki Armio 17. Mika M. Mäkinen 18. Jan-Mikael Paulin 19. Pekka Manelius 20. Kimmo Suomi 21. Jarno Tuominen 22. Tuula Toikka 23. Erkki Lindfors 24. Jyrki Roine 25. Mika Juhajoki 26. Ari Mikkola 27. Jari Talja 28. Leena Johansson 29. Heli Antikainen-Pauna 30. Harry Fagerström 31. Jarmo Kulomäki Merituulilainen 2022 I 9
Merenkulkuhallitus on hyväksynyt Merituulen lipun päätöksellään, joka on annettu 30.kesäkuuta 1986. Tangonpuoleisessa yläkentässä oleva Merituulen tunnus on kuvattu seuraavasti: valkoisella musta tuulimittari. Veneenomistajan viiri on kolmikulmainen ja toimihenkilöviirissä etureuna on sininen. Toimihenkilöitä ovat hallituksen jäsenet, sihteeri, saari-isännät ja katsastusmiehet. Kommodorin ja varakommodorin viirit ovat kielekkeisiä ja varakommodorin viirin alareuna on sininen. Kunniakommodorin ja kunniajäsenen viiri on suorakaiteen muotoinen ja alareuna on sininen. Merituulen viirit ja liput Seuran lippu Kommodorin viiri Toimihenkilöviiri Kunniakommodorin ja -jäsenen viiri Varakommodorin viiri Veneenomistajan viiri SEURAN KANNATUSTUOTTEET! Perälippu alle 7 m 44 x 72 cm 20 € 7-10 m 55 x 90 cm 40 € 10-15 m 66 x 108 cm 65 € yli 15 m 100 x 163 cm (Maxilippu) Tilauksesta Viiri 26 x 50 cm 20 € • Seuran kannatustuotteita on myynnissä seuran eri tapahtumissa. • Lippuja voi tilata myös kotisivujen kauppaosiosta. • Postitse toimitettuihin lippuihin lisätään postimaksu. Lippuja ja viirejä myyvät veneistä: Mika Heikkinen, s/y Rapunzel Kimmo Suomi, s/y Eglantier Esko Poikela, s/y Q 10 I Merituulilainen 2022
Liputusohjeen täydennykseksi on laadittu ohje lippukulttuurista. Se selvittää tarkemmin liputusohjeen perusteita sekä menettelytapoja liputuksessa. Perusteet ja käyttöoikeus 1. Sen lisäksi, mitä laissa Suomen lipusta (380/26.5.1978), asetuksessa liputuksesta Suomen lipulla (383/26.5.1978 ja sen muutos 187/ 22.3.1996) sekä asetuksessa huvialusten lipuista (292/18.3.1983) määrätään, noudatetaan tätä liputusohjetta. 2. Merenkulkuhallituksen tai aikaisemmin kauppa- ja teollisuusministeriön veneily-yhdistykselle vahvistama erikoislippu, jäljempänä pursiseuralippu, on Suomen kansallislipun veroinen. 3. Veneily-yhdistyksen rekisteriin merkitty vene saa käyttää perälippuna pursiseuralippua edellyttäen, että veneen haltija on sellaisen rekisteröidyn suomalaisen veneily-yhdistyksen jäsen, jolle on myönnetty pursiseuralipun käyttöoikeus. Perälippuna käytetään sen yhdistyksen lippua, jonka rekisteriin vene on merkitty, tai tavallista Suomen lippua. 4. Asetuksessa mainittuja kommodorin viiriä, varakommodorin viiriä, veneenomistajan viiriä, kilpailulautakunnan lippua ja kunniajäsen lippua ei saa käyttää perälipun paikalla. Lipun paikka ja koko 5. Perälipun paikka on veneen peräosassa 10°-15° peräänpäin kallistetussa lipputangossa. Lipun pitämistä peräharuksessa ei suositella. Perälippua voidaan myös pitää purjehduksen aikana kahvelissa tai useampimastoisessa veneessä mesaanimaston huipussa olevassa jatkeessa. Moottoriveneessä lippua pidetään joko perälipputangossa tai merenkulkumaston peräänpäin kallistetussa kahvelissa. 6. Lippukooksi ja lipputangon pituudeksi suositellaan seuraavaa: Veneen pituus Lipun koko Tangon pituus alle 7 m 44 x 72 cm 95 cm 7 - 10 m 55 x 90 cm 115 cm 10 - 12 m 66 x 108 cm 140 cm 12 - 15 m 80 x 131 cm 170 cm yli 15 m 100 x 163 cm 210 cm Perälipputangon huipun pystyetäisyyden kannesta tulisi olla vähintään 10 cm pitempi kuin tangossa käytettävän lipun lävistäjä. Lipun on oltava puhdas ja ehjä. Liputus 7. Miehitetyssä veneessä perälippu pidetään nostettuna seuraavasti: - kulussa oltaessa koko ajan vuorokaudenajasta riippumatta - muulloin klo 08 ja auringonlaskun välisenä aikana, kuitenkin enintään klo 21 asti. Juhannusyönä lipun saa Suomessa pitää nostettuna läpi yön. Purjehduksen aikana tulisi erityisesti huolehtia, että lippu on nostettuna: - satamaan saavuttaessa ja sieltä lähdettäessä - vieraassa satamassa oltaessa - kohdattaessa toinen vene - kohdattaessa sota- tai muu viranomaisalus sekä ohitettaessa merivartio-, tulli- tai luotsiasema tai rannikkolinnake. Miehittämättömässä veneessä ei pidetä lippua. Ulkomaanpurjehduksella voidaan noudattaa maan tapaa, vaikka se poikkeaisi näistä ohjeista. 8. Suomen aluevesillä järjestettävissä kilpailuissa lipun käytöstä määrätään kilpailuohjeissa. Jos osakin kilpailureitistä ulottuu kansainvälisille tai toisen valtion vesialueille, on perälippu pidettävä koko ajan nostettuna. 9. Maissa pursiseuralippua pidetään nostettuna yhdistyksen käytössä olevissa kiinteistöissä kevään lipunnoston ja syksyn lipunlaskun välisenä aikana noudattaen virallisessa liputusohjeessa (asetus 383/26.5.1978 ja sen muutos 187/22.3.1996) annettuja lipunnosto- ja lipunlaskuaikoja. Lipputervehdys 10. Kulussa oleva vene voi tervehtiä sota-alusta, jossa on päällikkyysviiri, taikka venettä, jossa on lippu. Lipputervehdys suoritetaan vain lähietäisyyksillä ja olosuhteiden salliessa. 11. Lipputervehdyksessä lippu lasketaan rauhallisesti partaan tasalle ja odotetaan, kunnes tervehdittävä on vastannut, jonka jälkeen lippu nostetaan jälleen ylös. Lipputervehdys voidaan tehdä myös irroittamalla lipputanko lippuineen telineestään, kallistamalla se vaakatasoon vanaveden suuntaan ja asettamalla se jälleen paikalleen sen jälkeen kun tervehdykseen on vastattu. Juhlaliputus 12. Veneessä voidaan nostaa juhlaliputus yleisinä liputuspäivinä, yhdistyksen juhlatilaisuuksissa, veneen tai sen omistajan yksityisenä merkkipäivänä, taikka muissa juhlallisissa tilaisuuksissa. 13. Juhlaliputus toteutetaan nostamalla kansainväliset viestiliput keulasta mastonhuipun kautta perään. Viestilippujen järjestys on keulasta lukien A, B, C, 1, D, E, F, 2, G, H, I, 3, J, K, L, 4, M, N, O, 5, P, Q, R, 6, S, U, V, 7, W, Y, Z, 8, ensimmäinen korvausviiri, toinen korvausviiri, kolmas korvausviiri. 14. Juhlaliputusta pidetään vain veneen ollessa kiinnittyneenä. Juhlaliputuksessa noudatetaan perälipun nosto- ja laskuaikoja siten, että perälippu on ensimmäiseksi ja viimeiseksi ylhäällä. Suruliputus 15. Vene voi suruliputtaa aiheen ilmaantuessa pitämällä perälipun laskettuna selvästi lipputangon huipusta Liputusohje Merituulilainen 2022 I 11
C Kohteliaisuuslippu eli kohdemaan kauppalippu (Courtesy Ensign) Artighetsflagg eller destinationslandet handelsflagga (Courtesy Ensign) 1, 2 & 3 Viirit arvojärjestyksessä Vimplarna i rangordning 4 Lippuviesti Flaggsignal vid behov LIPPUJEN JA VIIRIEN PAIKKOJA ERI VENETYYPEISSÄ FLAGGORNAS OCH VIMPLARNAS PLATSER I OLIKA BÅTTYPER tai kahvelin nokasta alaspäin. Lippu nostetaan ylös ennen suruliputuksen aloittamista ja se päätettäessä. 16. Vene suruliputtaa vain ollessaan kiinnittyneenä, paitsi jos veneessä on vainaja, jolloin suruliputetaan myös kulussa. Vieraan maan lippu 17. Ulkomailla purjehdittaessa nostetaan kohdemaan pienoislippu ns. kohteliaisuuslippuna styyrpuurin saalingin alle tai moottoriveneessä vastaavaan paikkaan. Kohteliaisuuslipun kanssa samassa saalingissa ei käytetä muita lippuja tai viirejä, vaan ne siirretään paapuurin saalinkiin. Vain yhden maan kohteliaisuuslippu saa kerrallaan olla nostettuna. 18. Kohteliaisuuslippu nostetaan joko jätettäessä viimeinen kotimaan satama tai ylitettäessä raja, ja lasketaan saavuttaessa ensimmäiseen kotimaan satamaan. Vastaavasti menetellään, jos matkan aikana käydään useammassa maassa. Matkan aikana kohteliaisuuslippu lasketaan ennen perälipun laskemista ja nostetaan välittömästi perälipun nostamisen jälkeen. 19. Purjehdittaessa ulkomailla vieraan maan lipun alla voi suomalainen veneilijä osoittaa kansallisuutensa nostamalla Suomen pienoislipun paapuurin saalingin alle kohteliaisuuslipun tavoin. Vastaavasti voi ulkomaalainen veneilijä nostaa oman maansa pienoislipun paapuurin saalinkiin purjehtiessaan Suomessa Suomen lipun alla. 20. Jos suomalaisessa veneessä Suomessa on ulkomaalainen vieras, voidaan hänelle osoittaa kohteliaisuutta nostamalla hänen maansa pienoislippu paapuurin saalinkiin kohteliaisuuslipun tavoin. Viirit 21. Viirejä ovat arvojärjestyksessä - perälipusta johdetut viirit ja liput - liittojen ja yhdistysten vahvistetut liput ja viirit - henkilö-, vene- ja ns. varustamoviirit. Näiden lisäksi on käyttöön yleistynyt erilaisia tunnus- ja mainosviirejä. 22. Viirit nostetaan pääsääntöisesti styyrpuurin saalingin alle tai moottoriveneessä vastaavaan paikkaan. Paapurin saalinki on merkinantosaalinki, jonne nostetaan viestiliput (Q-lippu, A-lippu yms). Viirejä voidaan pitää ylhäällä koko purjehduskauden ajan noudattaen kuitenkin ao. yhdistyksen sääntöjä. Veneessä pidetään sen kulussa ollessa nostettuna vain niitä viirejä, joita veneen päällikkö on oikeutettu käyttämään. Kerrallaan pidetään nostettuna enintään kolme viiriä, ja niiden on oltava puhtaita ja ehjiä. Kohteliaisuuslippu ei ole viiri, ja se on aina omassa saalingissaan yksin. 23. Viirit pidetään nostettuina arvojärjestyksessä arvokkain ylimpänä. Veneen päällikkö voi kuitenkin poiketa siitä ottaen huomioon viirien tarkoituksen ja merkityksen. 24. Yhdistykset ja yhteisöt voivat antaa lisäohjeita omien viiriensä käytöstä. 12 I Merituulilainen 2022
Veneiden katsastus KATSASTUSKÄYTÄNTÖ Veneen omistaja sopii suoraan katsastajan kanssa katsastusajankohdan ja luonnollisesti muistaa huomioida katsastajalle aiheutuneet kustannukset. Katsastuskausi päättyy kesäkuun viimeisenä päivänä. Tämän jälkeen vene katsastetaan vain poikkeustapauksessa. Peruskatsastus uusitaan 5 vuoden välein ja se on kaksivaiheinen. Peruskatsastuksen ensimmäinen vaihe (runkokatsastus) suoritetaan veneen ollessa talviteloilla. Tämä siksi, että tarkastettaviin kohteisiin kuuluvat myös vedenalaiset osat kuten vetolaitteet, peräsimet ja läpiviennit. Peruskatsastuksessa täytetään katsastuspöytäkirjan vene- ja omistajatiedot sekä runkokatsastuksessa tarkastetut kohteet. Katsastuspöytäkirja jätetään kokonaisuudessaan veneen omistajalle. Katsastus voidaan suorittaa myös täysin sähköisesti SPV:n Suuli-järjestelmään, jolloin perinteistä katsastuslomaketta ei enää tarvita ja veneessä säilytetään vain ajan tasalle leimattua venetodistusta. Jokaisella jäsenellä on omat tunnukset Suuli-järjestelmään, josta voi itse tarkastella oman veneen tietoja. Peruskatsastuksen toinen vaihe suoritetaan loppuun, kun vene on jo vedessä ja valmiiksi varusteltuna tulevaa veneilykautta varten. Katsastaja voi olla eri henkilö kuin runkokatsastuksen suorittanut ja tässä vaiheessa tarkastetaan loput paperisessa tai sähköisessä katsastuspöytäkirjassa mainitut vielä tarkastamattomat kohteet. Tämän jälkeen katsastaja täyttää ja leimaa venetodistuksen. Paperista katsastuspöytäkirjaa käytettäessä päällimmäiset valkoiset osat annetaan oman seuran katsastajalle ja alemmat keltaiset osat sekä venetodistus jätetään veneen omistajalle. Vuosikatsastus suoritetaan peruskatsastuksen välivuosina. Katsastus suoritetaan vasta kun vene on vedessä ja valmiiksi varusteltu. Vuosikatsastuksessa käydään läpi katsastuspöytäkirjan kaikki kohdat ja varmistetaan, että vene on peruskatsastuksen mukaisessa kunnossa. Vuosikatsastukseen omistaja ottaa mukaan alkuperäisen paperisen katsastuspöytäkirjan (ei YLEISTÄ KATSASTUKSESTA Veneiden katsastaminen Suomessa on vapaaehtoista, mikään säädös ei siihen velvoita. Veneiden vapaaehtoisella katsastuksella saavutetaan kuitenkin arvokkaita etuja, joilla edistetään veneilyturvallisuutta ja -kulttuuria. Veneiden katsastustoimintaa hallinnoi Suomen Purjehdus ja Veneily ry (SPV) jäsenseurojensa välityksellä kouluttamalla seuroihin venekatsastajia. Suomen Meripelastusseura ja Suomen Navigaatioliitto toimivat katsastuksessa yhteistyökumppaneina. Katsastuksen lähtökohtana on veneilijöiden oma turvallisuus, jolloin ei myöskään aiheuteta turvallisuusriskiä kaupalliselle merenkululle eikä muille vesillä liikkujille. SPV:n jäsenseuroissa katsastetaan vuosittain runsaat 12.000 venettä. Katsastuksen tärkeimpänä perusteena on vesiliikennelain 782/2019 6 luvun 107§: ”Vesikulkuneuvon on oltava rakenteeltaan, varusteiltaan, kunnoltaan ja muilta ominaisuuksiltaan turvallinen niillä kulkuvesillä, joilla sitä käytetään”. Muista huolehtia veneesi katsastuksesta vuosittain. Sillä vain veneessä, jonka katsastus on voimassa, saa käyttää seuran perälippua. Lisäksi katsastetulla veneellä voi osallistua purjehduskilpailuihin ja saada alennusta useimpien vakuutusyhtiöiden venevakuutuksista. Mikäli venettä ei katsasteta vuosittain, kannattaa omistajan ilmoittaa asiasta myös vakuutusyhtiölle. Tämä siksi, ettei jatkossa joudu maksamaan korotettua vakuutusmaksua tai pahimmillaan vahinkotapauksessa menetä osaa korvauksesta. MERITUULEN TEKNINEN TOIMIKUNTA HUOLEHTII KATSASTUKSISTA Seurassamme veneiden katsastusta operoi tekninen toimikunta, jonka muodostavat viisi liiton kouluttamaa katsastajaa. Teknisen toimikunnan pääasiallinen tehtävä on katsastustoiminnan suorittaminen ja tarvittaessa seuran jäsenten erilaisten teknisten ongelmien selvittäminen. Merituulilainen 2022 I 13
koske sähköistä katsastusta) ja aina venetodistuksen (pahvinen kortti). Vuosikatsastuksen suorittamisesta hyväksytysti, katsastaja laittaa merkinnän paperiseen tai sähköiseen katsastuspöytäkirjaan ja leimaa venetodistuksen. Veneet katsastetaan haluttuun katsastusluokkaan niiden rakenteen, varustuksen ja merenkulkualueen mukaisesti. Katsastusluokka tulisi valita myös veneen ja päällikön kykyjen mukaisesti oikein. Jäljempänä olevasta paperisen katsastuspöytäkirjan kuvasta löydät tiedot eri luokkien katsastukseen liittyvistä vaatimuksista. VUODEN 2022 KATSASTUKSIEN ERITYISTEEMA MERITUULESSA Aluksen radiolupa ja henkilökohtainen pätevyystodistus. Jos veneessä on meri-VHFradiopuhelin, tarvitaan henkilökohtainen pätevyystodistus ja aluksen radiolupa. Näiden on aina oltava mukana veneessä, ja ne pitää pyydettäessä esittää tarkastavalle viranomaiselle. Tänä vuonna tavoitteenamme on, että pätevyystodistukset ja radioluvat katsotaan läpi myös katsastuksen yhteydessä. Veneilijöiden parissa on havaittu paljon tiedon puutetta liittyen esimerkiksi käytetyn veneen mukana tulleeseen meri-VHF-puhelimeen ja tutkaan. Radiopätevyystodistus on henkilökohtainen. Veneessä jokainen VHF-radion käyttäjä, joka painaa tangenttia, tarvitsee oman pätevyystodistuksensa. Nykyinen huviveneilijän pätevyystodistus on nimeltään rannikkolaivurin radiotodistus tai englanniksi Short Range Certificate (SRC). Myös vanhempi rajoitettu radiopuhelimenhoitajan todistus kelpaa edelleen. Avomerilaivurin radiotodistus (LRC) antaa pätevyyden käyttää kaikkia radiolaitteita huviveneessä, ja sitä tarvitaan, mikäli veneessä on meri-MF/HF-radiopuhelin. Ammattilaisten vastaavat pätevyydet (ROC) ja (GOC) kelpaavat tietysti myös huviveneilyyn. Huviveneissä on nykyään paljon myös muita hyödyllisiä turvallisuutta parantavia merenkulun radiolaitteita. Radiolaitteita, joissa on pelkkä vastaanotin, ei merkitä radiolupaan. Tällaisia ovat esimerkiksi satelliittipaikantimet (GNSS) ja AIS-vastaanottimet. Radiolaitteet, joissa on lähetin, merkitään radiolupaan. Tällaisia ovat esimerkiksi AIS-lähetin, tutka ja EPIRB. On syytä huomata, että esimerkiksi EPIRB-hätälähetin edellyttää myös vähintään SRC-pätevyyttä. HÄTÄILMOITUSVÄLINEET Hätäilmoitusvälineiden katsastusvaatimukset perustuvat yhteistyössä viranomaisten kanssa tehtyihin tutkimuksiin ja suosituksiin. Veneet voidaan katsastaa myös ilman, että veneessä on pyrotekniikkaan pohjautuvia hätäilmoitusvälineitä. Hätäilmoitus sisältää kolme peruselementtiä, joihin varustevaatimukset perustuvat: avun pyytäminen, kommunikointi ja paikantaminen. Pyroteknisten hätämerkinantovälineiden on oltava voimassa olevia. Niiden on oltava myös hyväkuntoisia ja asianmukaisesti valmistajan ohjeiden mukaan säilytettyjä erillisessä koteYhteenvetotaulukko vaadittavista hätäilmoitusvälineistä katsastusluokittain: s=suositus n=lukumäärä *ulkosaaristo **saaristossa *** hätäpaikannus radiomajakka (vaatii radioluvan) VHF tai VHF-DSC oltava kiinteästi asennettuna ja matkapuhelin säänkestävästi suojattu 14 I Merituulilainen 2022
lossa vedeltä ja lämmöltä suojattuna. Valopistooliin vaaditaan hallussapitolupa. Hätäilmoitusvälineiden säilytyspaikan on oltava jokaisen veneessäolijan tiedossa. Purjehduskauden ulkopuolella niitä tulee säilyttää kuivassa ja viileässä paikassa ja pyroteknisiä välineitä lisäksi paloturvallisuusmääräysten mukaisesti. MUUTAMA HUOMIO LITIUM-IONIAKKUJEN TURVALLISUUDESTA VENEESSÄ Viime aikoina lyijyakkuja on veneissä alettu korvaamaan tehokkaammilla litium-ioniakuilla. Näitä samoja akkuja käytetään paljon myös mobiililaitteissa. Väärin käytettyinä litium-ioniakut voivat syttyä palamaan, jolloin palo tuottaa myrkyllisiä savukaasuja ja sitä on lisäksi lähes mahdoton sammuttaa. Suuri määrä vettä on paras keino jäähdyttää palavaa akkua. Todennäköisyydet ovat toki pieniä, mutta vene on myös erittäin haavoittuva ympäristö tällaisissa tapahtumissa. Mukana kulkevien akkujen osalta kannattaa kiinnittää akkupalovaaraan lisäksi erityistä huomiota turvallisiin latausjärjestelyihin. Lataa näkyvillä äläkä lataa yöllä. Käytä laadukkaita latureita ja irrota ne pistokkeesta kun et lataa. Älä jätä akkulaitteita vuoteeseen ja varo rikkinäisiä laitteita. Kiinteiden akkujen osalta akkujen tulisi olla ensisijaisesti litium-rautafosfaatti- tai litium-titanaattityyppisiä. Nämä akkutyypit eivät yleensä häiriötilanteessa pala liekillä, mutta savukaasut ovat kuitenkin myrkyllisiä. Suositeltavaa olisi, että akut olisi asennettu erilliseen palonkestävään tilaan, joka on tuuletettu ulos ja jossa palava kenno ei sytytä viereisiä kennoja. Varmista ehdottomasti, että akusto on varustettu akunhallintajärjestelmällä (BMS - Battery Management System). Kannattaa huomioida myös, että BMS:n suorittama akuston irtikytkentä kesken latauksen saattaa rikkoa moottorin laturin kuorman hävitessä ja että litium-ioniakku ottaa jo pienillä kierroksilla suuren latausvirran, jolloin laturi saattaa ylikuumentua. Tärkeintä on tekniikkaa uudistettaessa tiedostaa hyötyjen lisäksi myös mahdolliset turvallisuusmuutokset. Siten toimien voivat kaikki veneessä yöpyvät nukkua yönsä rauhassa. KATSASTAJAT Katsastuksen suorittavat vapaaehtoistyönä seuran siihen valtuuttamat, katsastajakurssin käyneet katsastajat, joilla on liiton myöntämä katsastajalupanumero. Vene voidaan katsastuttaa paperilomakkeella myös vieraan seuran katsastajalla, mutta tällöin veneen omistaja on velvollinen toimittamaan katsastusasiakirjat oman seuran rekisteriin oman seuran katsastajan välityksellä. Sähköinen katsastus ei ole toistaiseksi mahdollinen kuin katsastajan omassa kotiseurassa. Alla olevaan listaan on merkitty katsastajien alueet ja satamat, joissa he ensisijaisesti suorittavat katsastuksia. Katsastajan kanssa voi kuitenkin sopia katsastuksen myös muualla tehtäväksi, kunhan muistaa varata erityisesti peruskatsastuksen ajankohdan riittävän ajoissa. Veneilykaudella katsastajan voi helposti tavoittaa seuran tukikohdista, jolloin kannattaa kysellä mahdollisuutta suorittaa katsastus vaikka saman tien. Nimen vieressä oleva veneen nimi auttaa katsastajan löytämistä laiturilla. Mikäli mieltäsi askarruttaa jokin asia, älä epäröi ottaa yhteyttä Merituulen iloisiin katsastajiin ja varmistaaksesi yhteydenoton perille pääsyn, kannattaa käyttää joko sähköpostia, puhelua tai tekstiviestiä. Turvallista ja iloista veneilykesää kaikille! Petri Syväjärvi Merituulilainen 2022 I 15
KATSASTUSKOHTEET- JA VARUSTEET v.2022 Selite: x = pakollinen, 2 = pakollinen 2 kpl, o = suositus, p = vain purjeveneissä, m = vain moottoriveneissä, k= kaikille. Kaikkien varusteiden ja laitteiden on oltava toimintakuntoisia, helposti käsille saatavia ja laadultaan, kooltaan ja teholtaan kyseiselle venekoolle tai henkilölle tarkoituksenmukaisia, sekä milloin niin vaaditaan, hyväksyttyä mallia. Varuste tai järjestelmä Luokka 1 2 3 4 1. Runko ja rakenteellinen turvallisuus 1.1 Rungon ja rakenteiden kunto x x x x 1.2 Aukot ja niiden suljettavuus x x x 1.3 Materiaalin ja pinnoitteen kunto x x x x 1.4 Köli ja peräsin x x x x 1.5 Ohjausjärjestelmä x x x x 1.6 Vetolaitteiston, akselin ja potkurin kunto x x x x 1.7 Runkoläpiviennit, sulkuventtiilit ja putkistot x x x o 1.8 Putoamisen ehkäisy ja kiinnityshelat x x x x 1.9. Painavien esineiden kiinnitys x x x o 1.10 Makeavesijärjestelmät x x x o 1.11 Alin vuotokohta- lägsta läckagepunkten cm x x x x 2. Takila ja purjeet, mikäli asennettu 2.1. Takilan kunto ja huoltaminen x x x x 2.2. Purjeet x x x x 2.2. Myrskypurjeet x o 2.3. Reivausjärjestely x x o 3. Moottori ja sen järjestelmät, mikäli asennettu 3.1 Moottorin asennus ja kunto x x x x 3.2 Moottorin hallintalaitteet ja niiden toimivuus x x x x 3.3 Polttoainejärjestelmä (säiliöt, putkistot, sulkuventtiilit, suodattimet) x x x x 16 I Merituulilainen 2022
2.2. Myrskypurjeet x o 2.3. Reivausjärjestely x x o 3. Moottori ja sen järjestelmät, mikäli asennettu 3.1 Moottorin asennus ja kunto x x x x 3.2 Moottorin hallintalaitteet ja niiden toimivuus x x x x 3.3 Polttoainejärjestelmä (säiliöt, putkistot, sulkuventtiilit, suodattimet) x x x x 3.4 Jäähdytysjärjestelmä (pohjakaivot, läpiviennit, putkistot) x x x x 3.5 Merivesisuodatin x xm om 3.6 Sähköjärjestelmät x x x x – erillinen käynnistys- ja käyttöakusto x x o – maasähköjärjestelmän kunto, mikäli asennettu x x x x – aggregaattijärjestelmän (230 V) kunto, mikäli asennettu x x x x 4. Venevarusteet 4.1 Veneen ja varusteiden merkinnät x x x x 4.2 Ankkurivarustus 2 2 x o 4.3 Ajoankkuri xm om 4.4 Veneköydet, á 30m 4x 2x x x 4.5 Työkalut ja varaosat x x x o 4.6 Airot ja mela o o x x 4.7 Venehaka x x x o 4.8 Heittoliina x x x 4.9 Laitasuojat x x x o 4.10 Venetikkaat/veneeseen nousu x x x x 4.11 Huurteenpoisto ja lasinpyyhin suljetussa ohjaamossa x x o 4.12 Käymälävarustus ja jätehuolto x x x x 4.13 Nestekaasujärjestelmä, mikäli asennettu x x x x 4.14 Liesi ja lämmitin, mikäli asennettu x x x x 4.15 Perälippu tai viiri x x x o 5 Merenkulkuvarusteet 5.1 Kulkuvalot ja ankkurivalo x x x o 5.2 Merkkikuviot x x x x 5.3 Äänimerkinantolaite x x x o 5.4 Tutkaheijastin x x o 5.5 Ohjailukompassi x x x x 5.6 Varakompassi sekä suuntimalaite x x o 5.7 Loki, kaikuluotain ja ilmapuntari x x o 5.8 Merikartat ja työskentelyvälineet sekä kiikari x x x o 5.9 Yleisradiovastaanotin x x x o 5.10 Satelliittipaikannin ja AIS x o 5.11 Tutka x o 5.12 Valonheitin xm xm om 5.13 VHF-meriradiopuhelin - Käsi-VHF x o x o 5.14. Veneen asiakirjat x x x x 6. Turvallisuusvarusteet 6.1. Hyväksytyt kelluntavarusteet jokaiselle veneessä olijalle x x x x 6.2. Turvavaljaat ja kiinnityspisteet / juoksuköydet Purjeveneet k 2 2 Moottoriveneet 2 1 6.3 Pelastusrengas varusteineen 2 1 x o 6.4 Hätäilmoitusvälineet vaatimusten mukaan - Vaihtoehto A x x x o - Vaihtoehto B x x x o 6.5. Tyhjennysvälineet - Kiinteästi asennettu käsipumppu 2 x x o - Koneellinen tyhjennyspumppu x o Merituulilainen 2022 I 17
RkJQdWJsaXNoZXIy NDI2OTg=