www.veneilyseuramerituuli.fi
Nauvon keskustan lähistöllä, Vallmon saaren pohjoispuolella sijaitsevaa ”Hestistä” voidaan pitää Merituulen kotisatamana. Saari on ollut yhdistyksemme käytössä vuodesta 1994 ja se on aina ollut seuramme suosituin käyntikohde. Saari on lähes kaikilta tuulilta suojainen, vain voimakas pohjoisen tai idän puoleinen tuuli voi haitata kiinnittymistä ja laiturissa oleskelua. Tukikohdan palveluihin kuuluu sauna, grillimaja ja puucee sekä kiinnittymistä varten ponttonilaituri poijuineen. Laiturin lisäksi saaren etelä- ja pohjoiskärjessä on kalliokoukkuja ja pohjoispuolella ns. haalauspoiju, mihin voi kiinnittyä halutessaan omaa rauhaa. Nykyisellään venekäyntejä on vuodessa lähes 500 mikä tarkoittaa sitä, että tukikohta on melko kovassa käytössä. Jokainen saaressa vieraileva voi omalta osaltaan auttaa kunnostamalla paikkoja jotakin huomatessaan. Työkaluja löytyy puuceen Saari-isännät Timo Risku 0445147476 timo@itsensaylittajat.fi Jarmo kulomäki 0400484225 jarmo.kulomäki@gmail.com yhteydessä olevasta vajasta. Saunomisessa jatketaan varausvuorojen käyttöä viime vuoden tapaan. Ohjeet löytyvät saaren vieraskirjan kanssa samassa postilaatikossa olevasta vihkosta. HÄSTHOLM © MERENKULKULAITOS 2005, julkaisulupa nro 323/721/2005 KARTTA 708 60.12,8 21.57,0 14 m laituri 24 m2 saunamökki
Merituulilainen 2023 I 1 Saari-isäntä Henri Prihti 0500123489 henri.prihti@hotmail.com VÄSTRA ROCKELHOLM KARTTA 708 60.06,2 21.52,5 Merituulilainen 2008 I Rockelholm sijaitsee Nauvon eteläpuolella, suositun veneilyreitin, Helsingholm - Gullkrona - Rockelholm – Korppooström, varrella. Se on seuramme vanhin saaritukikohta, ja ainakin toiseksi suosituin kirjattujen vuosittaisten käyntimäärien perusteella, jotka vaihtelevat noin 80-150 kpl:n välillä, riippuen kesän tuulista. Tukikohta on sen verran arka pohjoisen puoleisille tuulille, että nukkuminen saattaa jäädä vähiin reippaammalla tuulella. Tukikohdan palveluihin kuluu: sauna, puucee, grilli ja savustusuuni, sekä kiinnittymistä varten tukeva laituri ja muutama poiju. Luontaisetuihin kuuluu myös kauneimmat auringonlaskut, joita voi ihailla saunan terassilla, laiturilla tai vaikkapa vain kalliolla istuskellen. Saarella voi liikkua vapaasti, kunhan ei eksy mökkiläisten pihoihin. Suotavaa olisi myös, että toukokuussa grillin välittömään läheisyyteen jo useana vuonna pesänsä tehnyt haahka saisi hoitaa lisääntymistyönsä rauhassa loppuun. Mukavaa veneilykesää kaikille Merituulilaisille. Nähdään Rockelholmissa toivoo saari-isäntä! VÄSTRA ROCKELHOLM KARTTA 708 Saari-isäntä Juha Salminen 0400-455 375 juha.salminen@ rst-terasmyynti.fi © MERENKULKULAITOS 2005, julkaisulupa nro 323/721/2005 60.06,2 2 .52,5 PuuCee Sauna Rockelholm sijaitsee Nauvon eteläpuolella, suositun veneilyreitin Helsingholm – Gullkrona – Korpoström varrella. Tukikohta on ollut seuramme käytössä vuodesta 1985 ja venekäyntejä on viime vuosina ollut noin 150. Tukikohta on sen verran avoin pohjoisen ja idän puoleisille tuulille, että nukkuminen saattaa jäädä vähiin reippaammalla kelillä. Väylällä liikkuvien veneiden aallot kannattaa ottaa huomioon venettä kiinnitettäessä. Tukikohdan palveluihin kuuluu sauna, puucee ja grillimaja. Kiinnittyminen tapahtuu betoniponttonilaituriin. Luontaisetuihin kuuluu myös kauneimmat auringonlaskut, joita voi ihailla saunan terassilta, laiturilta tai vaikkapa grillipaikalla istuskellen. Kulloinkin paikalla olevat venekunnat sopivat keskenään saunomisesta. Saarella voi liikkua vapaasti, kunhan ei eksy mökkiläisten pihoihin. Kevätaikaan maastossa liikuttaessa tulee välttää pesivien lintujen häirintää.
2 I Merituulilainen 2023 Tapahtumakalenteri 2023 Toukokuu 13.5. Kevätkisa – Lipunnosto .....................Hästholm Kesäkuu 17.6. Merituulen 40-vuotisjuhla..................Hästholm 24.-25.6. Juhannustalkoot Rockelholm...........Rockelholm Elokuu 19.8. MM-kisa...................................Nauvo-Hästholm Syyskuu 16.9. Syyskisa ja kauden päättäjäiset................Nauvo Marraskuu 26.11. Valokuvakilpailu Joulukuu 5.12. Joulujuhla
Merituulilainen 2023 I 3 Veneilyseura Merituuli on vuonna 1983 perustettu turkulainen perheveneilyseura, jonka jäsenistön muodostaa n. 150 perhettä. Seuran toimintaperiaatteena on kehittää veneilyharrastusta sekä yhdessäoloa. Perustettu: 1983 Suomen Purjehdus ja Veneily ry:n jäsen Tiedot seurasta: Jäseniä n. 240, joista 75 puoliso- ja juniorijäseniä. Purjeveneitä seurassa on 90 ja moottoriveneitä 50. Seuran toiminta: • Kehittää veneilyharrastusta • Katsastaa veneitä • Järjestää eskaadereja • Kilpapurjehdustoiminta Veneilyseura MERITUULI ry Sisällysluettelo www.veneilyseuramerituuli.fi veneilyseura.merituuli@gmail.com Mielenkiintoisen ja vaiherikkaan talven jälkeen pääsemme vihdoinkin kevääseen ja veneiden kunnostukseen. Mitä nyt takatalvi hyydytti innon hetkeksi. Uudistunut hallitus on ottanut tänä keväänä vastuun toiminnasta ja asioista sekä seuran toiminnan jatkamisesta seuraavat vuodet yhtä ansioituneesti kuin edellinenkin. Kommodoriksi on valittu pitkäaikainen jäsenemme Mika Mäkinen. Onnittelut kaikille valituille ja toimikuntien vetäjille. Olemme saavuttaneet upean 40v rajapyykin seuran toiminnassa. Seura on kasvanut kuten lapsemme, tullut aikuiseksi. Hyvässä, tutussa seurassa on ilo harrastaa ja viedä purjehduksen ilosanomaa eteenpäin. Juhlavuoden kunniaksi meillä on ilo esitellä erilainen Merituulilainen. Hyvän historiikin jatkoa on tuottanut Juhani Toikka ja Ari Johansson. Juhlimme seuran päätukikohdassa Hästholmissa menneitä vuosikymmeniä kesäkuussa ja kaikki ovat lämpimästi tervetulleita, kesän purjehduskisoja unohtamatta. Oikein lämmintä, kaunista ja purjehduksen täyteistä kesää kaikille jäsenillemme toivottaa julkaisutoimikunta. Toimituskunnan terveiset HÄSTHOLM VÄSTRA ROCKELHOLM.........................................1 Veneilyseura Merituuli ry......................................3 Toimituskunnan terveiset......................................3 Kommodorin tervehdys.......................................4 Hallitus ja toimihenkilöt: ......................................5 Hallituksen jäsenet esittäytyvät.............................6 Seuramme säännöt..............................................8 Merituulen viirit ja liput........................................10 Liputusohje. ........................................................ 10 Valokuvakilpailu 2022..........................................12 Veneiden katsastus..............................................13 Saarisäännöt........................................................ 17 Kilpailukutsut 2023..............................................20 Jäsenrekisteri. ...................................................... 22 Merituulilaisen veneluettelo..................................28 https://www.veneilyseuramerituuli.fi.................... 31 Kisatuloksia 2022.................................................32 Yksinkertaistetut kilpapurjehdussäännöt................33 Merituulen ensimmäinen vire...............................36 Merituulen lippuhistoria.......................................39 Saaritukikohdat kautta aikain................................41 Kuvakooste saarista..............................................43 Merituulen kommodorit, varakommodorit ja sihteerit 1983-2023.............................................51 Merituulen jäsen- ja venemäärät 1983-2022........52 Toimintaa kuluneiden vuosikymmenten aikana.....53 Veneiden katsastustoiminta Merituulessa..............56 MM-kilpailuja jo vuodesta 1989............................57 Merituuli Itämeren aalloilla...................................63 Merituuli maailman merillä...................................66
4 I Merituulilainen 2023 Tervehdys Merituulilaiset Tulin valituksi yhdistyksemme vuosikokouksessa kommodoriksi, kiitän saamastani luottamuksesta. Haluan esittää erityisen kiitoksen edeltäjälleni Juhani Toikalle, joka luotsasi yhdistystämme varmalla ja määrätietoisella otteella 10 vuoden ajan läpi tyynen ja myrskyn. Oma veneilyni alkoi 70-luvulla mökkisaaressa ja kasvoi vuosi vuodelta lempiharrastukseksi jättäen varjoonsa lähes kaiken muun harrastustoiminnan. Olin päässyt käymään Merituulen saaritukikohdissa hyvän lapsuudenystäväni kanssa ja mietin useasti, että näissä haluaisin käydä useamminkin. Toiveeni toteutui vuonna 1998 liittyessäni Merituulen jäseneksi. Samana vuonna syntyi tyttäremme ja siitä alkoi perheemme yhteinen Merituuli-matka. Kaikkina näinä vuosina olemme saaneet nauttia välittömistä seurakavereista, Hästiksen liekkimajan tunnelmasta, Rockelin auringonlaskuista, purjehduskilpailuista sekä monesta muusta seuramme mahdollistamasta asiasta. Tyttäremme ollessa alakoulussa saivat he piirustustunnilla tehtäväkseen piirtää lempipaikkansa. Monet piirsivät kotinsa, tyttäremme Hästholmin saaren. Olen toiminut seuramme hallituksessa ja Rockelholmin saari-isäntänä. Kokemukset näistä tehtävistä sekä visio seuramme tulevaisuudesta tulevat olemaan toimintani kulmakiviä. Muistakaa, että seurassa, kuten yhdistystoiminnassakin juuri jäsenet tekevät seurastaan sellaisen kuin se on. Siksi kannattaa olla aktiivinen, antaa palautetta ja tehdä ehdotuksia. Mitään ei tapahdu itsestään, parhaat ideat ja toteutukset syntyvät yhdessä tekemällä. Vahvan talkooperinteen ansiosta saaritukikohtamme pysyvät vuodesta toiseen hyvässä kunnossa ja saamme useamman kerran kesässä nauttia yhteisistä seuran tapahtumista. Toivotan kaikille hyvää veneilykautta 2023. Mika Mäkinen kommodori Kommodorin tervehdys
Merituulilainen 2023 I 5 Hallitus Sihteeri RIITTA KUUSELA 040 728 9871 ritu.kuusela@gmail.com Jäsen ELINA SYVÄJÄRVI 0447276828 elina.syvajarvi@lsjh.fi Julkaisutoimikunta HANNA-MARI MALMBERG 0405542022 hmmalmberg1@gmail.com Facebook hyväksynnät Kimmo Suomi ja Sakari Lehtovirta, Elina Syväjärvi ja Mika Heikkinen mukana tarvittaessa. Kommodori MIKA MÄKINEN 0400528059 1mika.makinen@gmail.com Jäsen SAKARI LEHTOVIRTA 0503328589 sakari.lehtovirta@gmail.com Jäsen SEPPO VIRKALAHTI 040 590 7573 seppo.virkalahti@elisanet.fi Muut toimihenkilöt: Webmaster MIKA HEIKKINEN 040 083 0553 webmaster.merituuli@gmail.com Tekninen toimikunta/ katsastusvastaava PETRI SYVÄJÄRVI 050 650 15 petri.syvajarvi@lounea.fi Jäsen PEKKA MANELIUS 0400 751 671 pekka.manelius@fsolutions.fi Huvitoimikunta TOMMI RUOSTEPURO tommi.ruostepuro@gmail.com 0400524626 jäsenet Pia Järvenpää ja Tiina Lehtovirta Taloudenhoitaja LEENA VALTAMO leena.valtamo@gmail.com Varakommodori KIMMO SUOMI 0400 79 59 07 kimmo.suomi@virtasenmaalitehdas.fi Saaritoimikunta MIKAEL PAULIN pj. 0400762297 mikael.paulin@rekarbber.com
6 I Merituulilainen 2023 Hallituksen jäsenet esittäytyvät Sakari Lehtovirta Olen liikkunut merellä lähes koko elämäni. Kun olin lapsi, vanhemmillani oli puinen moottorivene, jonka kanssa kiersimme kesät Turun saaristoa. Osallistuin aktiivisesti veneen kunnostamiseen isäni kanssa. Pohjan maalaaminen ja puuosien lakkaaminen tuli tutuksi jo lapsena. Parikymppisenä hankin ensimmäisen oman purjeveneeni. Vene oli H-Vene, s/y Cinnabar. Ensimmäisen kesän seilasin pääosin kavereiden kanssa lähisaaristossa. Toisena kesänä Bergströmin Kaitsu ja Blomin Ari saivat puhuttua minut Merituulen jäseneksi ja liityin seuraan vuonna 1997. Olen ollut Merituulen jäsenenä suurimman osan elämästäni. Pikku Cinnabarilla seilasimme saaristoa ristiin rastiin kahdeksan vuotta, jonka jälkeen H-Vene alkoi tuntua hieman pieneltä ja aloimme vaimoni Tiinan kanssa harkita suuremman veneen hankkimista. Vuonna 2005 teimmekin kaupat Toikan Jussin H-35:sta, jonka nimen muutimme Grand Cinnabariksi, vanhoja merimiesuskomuksia uhmaten. s/y Grand Cinnabarilla kiersimme Itämerta ristiin rastiin 16 vuotta. Tyttäremme Maija syntyi vuonna 2010 ja on ollut poikkeuksellisesti Merituulen jäsen syntymästään asti. Neljän viikon kesälomareissuilla H-35 alkoi tuntua hieman ahtaalta nelihenkiselle perheelle (koira mukaan lukien) kaikkine tavaroineen, joten aloimme harkita veneen vaihtoa. Kesällä 2021 Saimme myytyä Grand Cinnabarin hyvään kotiin, jonka jälkeen hankimme nykyisen Maestro 35:n Porvoosta kesällä 2021. Veneen nimen pidimme alkuperäisenä, s/y Kohi-Noor on ollut veneen nimenä uudesta asti. Veneen kotisatama on Merimaskun Saaristolaiskylässä, jossa asumme. Olen ollut viimeiset kymmenen vuotta sivussa Merituulen toimihenkilötehtävistä perhe- ja työkiireiden vuoksi, mutta nyt tuntuu taas todella mukavalta palata seuran hallitukseen. Muistelin tätä kirjoittaessani, mitä kaikkea olen vuosien varrella kerennyt Merituulessa touhuta. Vanhoista Merituulilaisista löytyi helposti vuosiluvut ja ajankohdat: Purjehdustoimikunnan vetäjänä 2001–2008 Katsastusmiehenä 2002–2017 Varakommodorina 2003–2008 Kommodorina 2009–2012 Elina Syväjärvi Olen 70-luvulla Heidekenillä syntynyt ja Turussa kouluni käynyt ruorinainen. Uusperheeseemme kuuluvat mieheni Petrin lisäksi kolme jo aikuista lasta. Asumme Hirvensalossa ja työskentelen Lounais-Suomen Jätehuolto Oy:n talous- ja hallintojohtajana. Vapaa-aikaani kuuluu paljon liikuntaa ja kotipuuhia, mutta purjehduskaudella vietämme merellä yli 70 päivää. Purjehdus on tuonut elämääni valtavasti sisältöä uusien ystävien, hienojen purjehdusten ja mykistävien luontokokemusten myötä. Osallistuminen mm. Merituulen purjehduskilpailuihin on lisäksi antanut kivoja muistoja ja kartuttanut purjehdustaitojani. Haluan haastaa myös kaikki muut seuramme naispurjehtijat mukaan kisaamaan ja keräämään itselleen unohtumattomia kokemuksia! Pekka Manelius Olen ollut Veneilyseura Merituulen jäsen vuodesta 1996 alkaen ja viimeksi kuluneet kymmenen vuotta seuran hallituksessa. Aloitin purjehdusurani optimistijollalla kuusivuotiaana. Ensimmäiset kölivenekokemukset kertyivät kaverin perheen veneillä. Hänen isänsä oli joka toinen viikko kiinni työssään, joten veneet olivat kahden koulupojan käytössä joka toinen viikko. Näistä ensimmäinen vene oli jo silloin yli viisikymmentä vuotta vanha
Merituulilainen 2023 I 7 Hai-veneen kaltainen, mutta sitä isompi purjevene. Veneessä ei tienkään ollut moottoria eikä ensimmäistäkään vinssiä, joten kantapään kautta purjehduksen perusasiat tulivat tutuiksi. Kaverin perhe vaihtoi sitten myöhemmin Folkkariin, jolla jatkoimme purjehduksia. Noin parikymppisenä hankin ensimmäisen oman köliveneeni. Se oli kuusimetrinen Havsfidra-merkkinen kosteri, jolla Ruotsin rantojakin tuli jo koluttua. Muutaman vuoden jälkeen vaihdoin NF-purjeveneeseen, jolla purjehdin kymmenisen vuotta ja jonkin verran myös kilpaa. Sen jälkeen tulivat Cenit 33, Avance 245 ja Comfortina 32. Viimeiseksi jääneellä purjeveneellä Finngulf 391 purjehdimme noin kymmenen vuotta, jonka jälkeen siirryimme vuonna 2016 nykyiseen Beneteau Swift Trawler 34 moottoriveneeseen. Seppo Virkalahti Olen aloittanut veneilyn 90-luvulla, mutta perheen muiden harrastusten takia se loppui jossain kohtaa. Vuonna 2013 päätin ostaa purjeveneen, kun poikamme alkoi juttelemaan, että haluiaisi ostaa pienen retkipurjeveneen. Itsekkin sitten vähän innostuin ja ostimme ensimmäisen purjeveneen perheellemme kyseisenä vuonna. Vuosien myötä poikamme oppi ainakin perusteet purjeveneilyyn. Merituuleen olemme liittyneet vuonna 2015. Veneemme kotisatama on ollut koko ajan Raisiossa, joten usein viikonlopun veneilyt ovat kohdistuneet Hästikseen, jossa vuosien myötä on tutustuttu useisiin Merituulilaisiin venekuntiin ja hienoon saaritukikohtaan. Hallitukseen tulin valituksi vuonna 2019 ja hallitustoiminnassa on hiljattain vastuualueiksi määritelty ympäristö- ja turvallisuusasiat saaritukikohdissamme. Varakommodori Kimmo Suomi Olen 63-vuotias kauppatieteiden maisteri, Virtasen Maalitehtaan toimitusjohtaja, perheellinen 2 lapsen isä ja kahden lapsenlapsen papa. Merituulen historiassa alan olla hallitusveteraani, sillä näissä luottamustehtävissä tässä on oltu vuodesta 2012 lähtien. Veneilytaustaa on viime vuosituhannelta, sillä perheen veneilyharrastus alkoi vuonna 1999. Miksi se alkoi ja mitä siitä seurasi, niin siitä voit ottaa selvää Merituulilainen 2012 -julkaisusta ss. 9-11, joka löytyy tietenkin seuran nettisivuilta (https://epaper.hansaprint.fi/merituulilainen/2012/files/assets/basic-html/page-9.html) Mitäs sen jälkeen on tapahtunut…? Muutaman kerran käyty lomalla Ruotsin puolella, itse asiassa joka kesä, pois lukien koronakesä 2020. Kesällä 2021 uskaltauduimme harvojen joukossa pandemiaa pelkäämättä viettämään kolmisen viikkoa Tukholman ja Sankt Annan saaristoissa. Suosikkipaikkojamme läntisessä naapurissamme ovat Sandhamnin, Saltsjöbadenin ja Finnhamin sijasta Stora Nassa Skärgård (362 saaren minisaaristo), Harstena ja Nåttarö Östermarsfladen. Ja sata miljoonaa muuta upeata luonnonsatamapaikkaa, joita tästä saarivaltakunnasta löytyy…! Kesäisin lomat ja viikonloput kuluvat veneillessä, ja matkamittariin kertyy sellaiset toista tuhatta mailia kaudessa. Vuonna 2017 kertyi yli 5000 mailia, mihin vaadittiin hieman enemmän kuin Kihdin, Teilin ja Ahvenanmeren ylittäminen. Osallistuin ARC:iin, mistä löytyy tiivistelmä Merituulilainen 2018:sta (https://epaper.hansaprint.fi/merituulilainen/2018/30-31/). Sen verran suoraan ja sumeilematta tuli tarinaa kerrottua, että kaksi miehistöön kuulunutta kaveria saattoivat katkeroitua omista loppupäätelmistäni, mutta edelleen olen samaa mieltä. Käykää kurkkaamassa. Uutta jännitystä elämään tuo tuore jäsenyys Merikarhuissa, mutta hei, Hestis on aina bestis©, Rokkelin auringonlaskut lähes kauneinta mitä tiedä eikä Merituulen yhteishenkeä voita mikään! Tapaamisiin! Kimmo © Allu
8 I Merituulilainen 2023 Seuramme säännöt 1 § NIMI, KOTIPAIKKA JA KIELI Yhdistyksen nimi on Veneilyseura Merituuli ry ja sen kotipaikka on Turku. Näissä säännöissä nimitetään yhdistystä seuraksi. Seura on perustettu 12.1.1983 ja sen kieli on Suomi. 2 § SEURAN TARKOITUS JA TOIMINTA Seuran tarkoituksena on herättää, ylläpitää ja tukea harrastusta veneilyyn ja kilpapurjehdukseen, vaalia hyviä merimiestapoja ja edistää niiden leviämistä kaikkien veneilijöiden keskuuteen, toimia merimies- ja veneilytaitojen kehittämiseksi sekä saariston ja kulttuurin säilymisen puolesta ja vahvistaa jäsenistön yhteenkuuluvaisuutta perheveneilyseurana. Tarkoitustensa toteuttamiseksi seura: • järjestää kilpa-, matka- ja harjoituspurjehduksia • järjestää koulutus- ja neuvottelutilaisuuksia, kokouksia sekä muita veneilijöiden tapaamisia • harjoittaa julkaisutoimintaa • hankkii ja ylläpitää jäsenille tarkoitettuja saaritukikohtia niihin liittyvine palveluineen, pyrkii yhteistoimintaan saaristolaisten, muiden yhteisöjen sekä viranomaisten kanssa Toimintansa tukemiseksi seura voi järjestää maksullisia yleisötilaisuuksia, arpajaisia ja rahankeräyksiä asianmukaisen luvan saatuaan, sekä ottaa vastaan lahjoituksia. Seura on Suomen Purjehdus ja Veneily ry:n jäsen, jota näissä säännöissä kutsutaan liitoksi. 3 § LIPPU Seuran tunnuksena on Merenkulkuhallituksen vahvistama lippu. Sen käyttämisestä määrätään tarkemmin lippuohjeissa. 4 § JÄSENYYS Seuran jäseniä ovat: • Varsinaiset jäsenet eli vuosijäsenet • Puolisojäsenet • Juniorijäsenet • Kannattavat jäsenet • Kutsutut jäsenet • Kunniajäsenet Varsinaisia jäseniä ovat vuosijäsenet, joiden hyväksymisen suorittaa hallitus. Vuosijäsenen on liittymisvuotensa loppuun mennessä täytettävä vähintään 19 vuotta. Vuosijäsen on seuraan liittyessään velvollinen suorittamaan vuosikokouksen määräämän liittymismaksun. • Puolisojäseneksi hallitus voi hyväksyä vuosijäsenen avio- tai avopuolison. Puolisolta ei vaadita muuta kuin sopivuus yhdistyksen jäseneksi. Puolisojäsen on vapaa liittymismaksusta. • Juniorijäseneksi hallitus voi hyväksyä 6-18 vuotiaan henkilön. Juniorijäsen on yhdistykseen liittyessään velvollinen suorittamaan vuosikokouksen määräämän juniorien liittymismaksun. Juniorijäsen voi liittyä vuosijäseneksi sen vuoden alusta lähtien jona hän täyttää 19 vuotta. • Kannattavaksi jäseneksi voidaan hyväksyä oikeuskelpoinen yhteisö, joka haluaa tukea yhdistyksen tarkoitusta ja toimintaa. Kannattavan jäsenen liittymismaksusta päättää hallitus. • Kutsutuiksi jäseniksi voidaan seuran varsinaisessa kokouksessa hallituksen esityksestä kutsua ansioituneita henkilöitä. • Kunniajäseneksi voidaan varsinaisessa kokouksessa hallituksen esityksestä kutsua jäsen, joka on erittäin ansiokkaasti toiminut seuran hyväksi ja sen tarkoitusperien toteuttamiseksi. Kunniajäsenen, joka on toiminut seuran kommodorina, voi seura varsinaisessa kokouksessaan hallituksen esityksestä nimittää kunniakommodoriksi. • Liittyessään seuraan jäsen sitoutuu noudattamaan seuran sääntöjä, seuran kokouksen tekemiä päätöksiä sekä hallituksen antamia ohjeita ja suorittamaan seuralle tulevat maksut oikea-aikaisesti. Ennen näiden sääntöjen voimaan tuloa saavutetut jäsenoikeudet säilyvät. 5 § JÄSENMAKSUT Vuosijäsenet, puolisojäsenet ja juniorijäsenet ovat velvollisia vuosittain suorittamaan vuosikokouksen määräämän jäsenmaksun. 19-25 -vuotiaille vuosijäsenille voidaan määrätä alennettu jäsenmaksu. Kannattavat jäsenet ovat velvollisia vuosittain suorittamaan hallituksen määräämän vuosimaksun. Kutsutut ja kunniajäsenet eivät suorita jäsenmaksuja. 6 § JÄSENEN EROAMINEN JA EROTTAMINEN Jäsenellä on oikeus erota seurasta ilmoittamalla siitä kirjallisesti hallitukselle tai sen puheenjohtajalle taikka ilmoittamalla erosta seuran kokouksessa merkittäväksi pöytäkirjaan. Hallitus voi erottaa jäsenen, joka toimii seuran sääntöjen, kokouksen päätösten, hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten tai hyvien tapojen vastaisesti tai joka saamastaan kirjallisesta kehotuksesta huolimatta laiminlyö seuralle tulevien maksujen suorittamisen. Erotetulla jäsenellä on oikeus yhden kuukauden kuluessa erottamispäätöksestä tiedon saatuaan tehdä asiasta seuran hallitukselle kirjallinen valitus, jonka perusteella hallituksen on alistettava päätöksensä seuran seuraavan kokouksen ratkaistavaksi. Jos erottamisen perusteena on seuralle tulevien maksujen laiminlyönti, ei hallituksen erottamispäätöksestä voi valittaa.
Merituulilainen 2023 I 9 7 § SEURAN VARSINAINEN JA YLIMÄÄRÄINEN KOKOUS Seura pitää vuosittain yhden varsinaisen kokouksen, vuosikokouksen, joka pidetään helmi-maaliskuussa. Kokouksen ajan ja paikan määrittää hallitus. Ylimääräinen kokous kutsutaan koolle, kun hallitus katsoo sen tarpeelliseksi tai kun kymmenen (10) seuran jäsentä taikka vähintään 1/10 seuran jäsenistä sitä kirjallisesti hallitukselta pyytää erityisesti ilmoitettua asiaa varten. Kokous on pidettävä kolmenkymmenen vuorokauden kuluessa siitä, kun vaatimus sen pitämisestä on esitetty hallitukselle. Hallituksen on kutsuttava seuran kokoukset koolle vähintään seitsemän (7) vuorokautta ennen kokousta sanomalehti-ilmoituksella seuran vuosikokouksen määräämässä lehdessä tai kirjeitse tai sähköpostitse. Seuran vuosikokouksessa käsitellään seuraavat asiat 1. Kokouksen avaus 2. Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittaessa kaksi ääntenlaskijaa 3. Todetaan läsnäolijat 4. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 5. Hyväksytään kokouksen työjärjestys 6. Esitetään vuosikertomus, tilinpäätös ja toiminnantarkastajan lausunto 7. Päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille 8. Vahvistetaan toimintasuunnitelma, tulo- ja menoarvio sekä liittymis- ja jäsenmaksujen suuruudet 9. Valitaan seuran kommodori, varakommodori ja muut hallituksen jäsenet erovuoroisten tilalle 10. Valitaan toiminnantarkastaja ja hänelle varahenkilö 11. Valitaan puheenjohtajat ja jäsenet seuran eri toimikuntiin tai annetaan hallitukselle valtuudet henkilöiden valitsemiseksi 12. Valitaan edustajat liiton kokouksiin tai annetaan hallitukselle valtuudet henkilöiden valitsemiseksi 13. Päätetään 7 §:n mukaisesti, miten kokouskutsut ja tiedonannot saatetaan jäsenistön tiedoksi 14. Käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat 15. Kokouksen päättäminen Mikäli seuran jäsen haluaa saada jonkin asian vuosikokouksen käsiteltäväksi, on hänen ilmoitettava siitä kirjallisesti hallitukselle niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun. Kokouksessa ratkaistaan asiat yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Henkilövaaleissa äänten mennessä tasan vaali ratkaistaan arvalla, muissa asioissa se mielipide voittaa, johon kokouksen puheenjohtaja on yhtynyt. Jokaisella varsinaisella jäsenellä, kunniakommodorilla ja kunniajäsenellä on yksi ääni. Puoliso-, juniori-, kannattavalla ja kutsutulla jäsenellä on kokouksessa läsnäolo- ja puheoikeus. 8 § SEURAN HALLINTO Seuran toimintaa johtaa ja sen talouden hoidosta sekä omaisuudesta huolehtii ja vastaa vuosikokouksen valitsema hallitus. Hallituksen toimikausi on vuosikokousten välinen aika. Hallitukseen kuuluu • kommodori puheenjohtajana • varakommodori varapuheenjohtajana • neljä muuta jäsentä. Hallitus valitsee keskuudestaan tai ulkopuoleltaan • sihteerin • rahastonhoitajan • toimihenkilöt Hallitus voi myös perustaa tarpeelliseksi katsomiaan toimikuntia hoitamaan seuran päämäärien mukaista toimintaa. Kommodori ja varakommodori valitaan vuosikokouksessa vuodeksi kerrallaan, hallituksen muut jäsenet valitaan kahdeksi vuodeksi siten, että kaksi jäsentä on erovuorossa vuosittain. Hallitus kokoontuu kommodorin kutsusta tai hänen toimeksiannostaan ja on päätösvaltainen, kun vähintään neljä sen jäsentä, puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja mukaan luettuna on läsnä. Kommodorin ollessa estynyt hoitamasta tehtäviään toimii varakommodori hänen sijaisenaan. Mikäli hänelläkin on este, hoitaa vanhin hallituksen jäsen kommodorin tehtäviä. Seuran nimen kirjoittavat kommodori, varakommodori tai sihteeri, kaksi yhdessä. Seuran tilikausi on kalenterivuosi. Tilinpäätös tarvittavine asiakirjoineen ja hallituksen vuosikertomus on annettava toiminnantarkastajalle viimeistään kuukautta ennen vuosikokousta. Toiminnantarkastajan tulee antaa kirjallinen lausuntonsa hallitukselle viimeistään kaksi viikkoa ennen vuosikokousta. 9 § MUITA MÄÄRÄYKSIÄ Seuran veneluetteloon merkitty vene ei saa kuulua samanaikaisesti toiseen vastaavanlaiseen seuraan. Päätös näiden sääntöjen muuttamisesta ja seuran purkamisesta on tehtävä kahdessa, vähintään kahden kuukauden välein pidetyssä seuran kokouksessa ja päätöksen on saatava molemmissa kokouksissa vähintään kolmen neljäsosan (3/4) enemmistö annetuista äänistä. Kokouskutsussa on mainittava sääntöjen muuttamisesta tai seuran purkamisesta. Seuran purkautuessa luovutetaan sen jäljelle jääneet varat johonkin purjehdusurheilua ja veneilyä edistävään tarkoitukseen. Varojen jaosta päättää purkupäätöksen tehnyt jälkimmäinen kokous yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Sen lisäksi, mitä näissä säännöissä on määrätty, noudatetaan voimassaolevan yhdistyslain määräyksiä. Patentti- ja rekisterihallitus on hyväksynyt nämä säännöt 18.10.2012.
10 I Merituulilainen 2023 Merenkulkuhallitus on hyväksynyt Merituulen lipun päätöksellään, joka on annettu 30.kesäkuuta 1986. Tangonpuoleisessa yläkentässä oleva Merituulen tunnus on kuvattu seuraavasti: valkoisella musta tuulimittari. Veneenomistajan viiri on kolmikulmainen ja toimihenkilöviirissä etureuna on sininen. Toimihenkilöitä ovat hallituksen jäsenet, sihteeri, saari-isännät ja katsastusmiehet. Kommodorin ja varakommodorin viirit ovat kielekkeisiä ja varakommodorin viirin alareuna on sininen. Kunniakommodorin ja kunniajäsenen viiri on suorakaiteen muotoinen ja alareuna on sininen. Seuran lippu Kommodorin viiri Toimihenkilöviiri Kunniajäsen/ Kunniakommodorin viiri Varakommodorin viiri Veneenomistajan viiri Perälippu alle 7 m.....................44 x 72 cm ..........35 € 7-10 m .....................55 x 90 cm ..........45 € 10-15 m..................66 x 108 cm ..........65 € yli 15 m ................100 x 163 cm (Maxilippu) Tilauksesta Viiri.........................26 x 50 cm...........40 € • Seuran kannatustuotteita on myynnissä seuran eri tapahtumissa. SEURAN KANNATUSTUOTTEET Merituulen viirit ja liput Liputusohje • Lippuja voi tilata myös kotisivujen kauppaosiosta. • Postitse toimitettuihin lippuihin lisätään postimaksu. Lippuja ja viirejä myyvät veneistä: Mika Heikkinen, s/y Rapunzel Kimmo Suomi, s/y Eglantier Juhani Toikka, s/y Daniela Liputusohjeen täydennykseksi on laadittu ohje lippukulttuurista. Se selvittää tarkemmin liputusohjeen perusteita sekä menettelytapoja liputuksessa. Perusteet ja käyttöoikeus 1. Sen lisäksi, mitä laissa Suomen lipusta (380/26.5.1978), asetuksessa liputuksesta Suomen lipulla (383/26.5.1978 ja sen muutos 187/22.3.1996) sekä asetuksessa huvialusten lipuista (292/18.3.1983) määrätään, noudatetaan tätä liputusohjetta. 2. Merenkulkuhallituksen tai aikaisemmin kauppa- ja teollisuusministeriön veneily-yhdistykselle vahvistama erikoislippu, jäljempänä pursiseuralippu, on Suomen kansallislipun veroinen. 3. Veneily-yhdistyksen rekisteriin merkitty vene saa käyttää perälippuna pursiseuralippua edellyttäen, että veneen haltija on sellaisen rekisteröidyn suomalaisen veneily-yhdistyksen jäsen, jolle on myönnetty pursiseuralipun käyttöoikeus. Perälippuna käytetään sen yhdistyksen lippua, jonka rekisteriin vene on merkitty, tai tavallista Suomen lippua. 4. Asetuksessa mainittuja kommodorin viiriä, varakommodorin viiriä, veneenomistajan viiriä, kilpailulautakunnan lippua ja kunniajäsen lippua ei saa käyttää perälipun paikalla. Lipun paikka ja koko 5. Perälipun paikka on veneen peräosassa 10°-15° peräänpäin kallistetussa lipputangossa. Lipun pitämistä peräharuksessa ei suositella. Perälippua voidaan myös pitää purjehduksen aikana kahvelissa tai useampimastoisessa veneessä mesaanimaston huipussa olevassa jatkeessa. Moottoriveneessä lippua pidetään joko perälipputangossa tai merenkulkumaston peräänpäin kallistetussa kahvelissa. 6. Lippukooksi ja lipputangon pituudeksi suositellaan seuraavaa: Veneen pituus Lipun koko Tangon pituus alle 7 m 44 x 72 cm 95 cm 7 - 10 m 55 x 90 cm 115 cm 10 - 12 m 66 x 108 cm 140 cm 12 - 15 m 80 x 131 cm 170 cm yli 15 m 100 x 163 cm 210 cm Perälipputangon huipun pystyetäisyyden kannesta tulisi olla vähintään 10 cm pitempi kuin tangossa käytettävän lipun lävistäjä. Lipun on oltava puhdas ja ehjä. Liputus 7. Miehitetyssä veneessä perälippu pidetään nostettuna seuraavasti:
Merituulilainen 2023 I 11 - kulussa oltaessa koko ajan vuorokaudenajasta riippumatta - muulloin klo 08 ja auringonlaskun välisenä aikana, kuitenkin enintään klo 21 asti. Juhannusyönä lipun saa Suomessa pitää nostettuna läpi yön. Purjehduksen aikana tulisi erityisesti huolehtia, että lippu on nostettuna: - satamaan saavuttaessa ja sieltä lähdettäessä - vieraassa satamassa oltaessa - kohdattaessa toinen vene - kohdattaessa sota- tai muu viranomaisalus sekä ohitettaessa merivartio-, tulli- tai luotsiasema tai rannikkolinnake. Miehittämättömässä veneessä ei pidetä lippua. Ulkomaanpurjehduksella voidaan noudattaa maan tapaa, vaikka se poikkeaisi näistä ohjeista. 8. Suomen aluevesillä järjestettävissä kilpailuissa lipun käytöstä määrätään kilpailuohjeissa. Jos osakin kilpailureitistä ulottuu kansainvälisille tai toisen valtion vesialueille, on perälippu pidettävä koko ajan nostettuna. 9. Maissa pursiseuralippua pidetään nostettuna yhdistyksen käytössä olevissa kiinteistöissä kevään lipunnoston ja syksyn lipunlaskun välisenä aikana noudattaen virallisessa liputusohjeessa (asetus 383/26.5.1978 ja sen muutos 187/22.3.1996) annettuja lipunnosto- ja lipunlaskuaikoja. Lipputervehdys 10. Kulussa oleva vene voi tervehtiä sota-alusta, jossa on päällikkyysviiri, taikka venettä, jossa on lippu. Lipputervehdys suoritetaan vain lähietäisyyksillä ja olosuhteiden salliessa. 11. Lipputervehdyksessä lippu lasketaan rauhallisesti partaan tasalle ja odotetaan, kunnes tervehdittävä on vastannut, jonka jälkeen lippu nostetaan jälleen ylös. Lipputervehdys voidaan tehdä myös irroittamalla lipputanko lippuineen telineestään, kallistamalla se vaakatasoon vanaveden suuntaan ja asettamalla se jälleen paikalleen sen jälkeen kun tervehdykseen on vastattu. Juhlaliputus 12. Veneessä voidaan nostaa juhlaliputus yleisinä liputuspäivinä, yhdistyksen juhlatilaisuuksissa, veneen tai sen omistajan yksityisenä merkkipäivänä, taikka muissa juhlallisissa tilaisuuksissa. 13. Juhlaliputus toteutetaan nostamalla kansainväliset viestiliput keulasta mastonhuipun kautta perään. Viestilippujen järjestys on keulasta lukien A, B, C, 1, D, E, F, 2, G, H, I, 3, J, K, L, 4, M, N, O, 5, P, Q, R, 6, S, U, V, 7, W, Y, Z, 8, ensimmäinen korvausviiri, toinen korvausviiri, kolmas korvausviiri. 14. Juhlaliputusta pidetään vain veneen ollessa kiinnittyneenä. Juhlaliputuksessa noudatetaan perälipun nosto- ja laskuaikoja siten, että perälippu on ensimmäiseksi ja viimeiseksi ylhäällä. Suruliputus 15. Vene voi suruliputtaa aiheen ilmaantuessa pitämällä perälipun laskettuna selvästi lipputangon huipusta tai kahvelin nokasta alaspäin. Lippu nostetaan ylös ennen suruliputuksen aloittamista ja se päätettäessä. 16. Vene suruliputtaa vain ollessaan kiinnittyneenä, paitsi jos veneessä on vainaja, jolloin suruliputetaan myös kulussa. Vieraan maan lippu 17. Ulkomailla purjehdittaessa nostetaan kohdemaan pienoislippu ns. kohteliaisuuslippuna styyrpuurin saalingin alle tai moottoriveneessä vastaavaan paikkaan. Kohteliaisuuslipun kanssa samassa saalingissa ei käytetä muita lippuja tai viirejä, vaan ne siirretään paapuurin saalinkiin. Vain yhden maan kohteliaisuuslippu saa kerrallaan olla nostettuna. 18. Kohteliaisuuslippu nostetaan joko jätettäessä viimeinen kotimaan satama tai ylitettäessä raja, ja lasketaan saavuttaessa ensimmäiseen kotimaan satamaan. Vastaavasti menetellään, jos matkan aikana käydään useammassa maassa. Matkan aikana kohteliaisuuslippu lasketaan ennen perälipun laskemista ja nostetaan välittömästi perälipun nostamisen jälkeen. 19. Purjehdittaessa ulkomailla vieraan maan lipun alla voi suomalainen veneilijä osoittaa kansallisuutensa nostamalla Suomen pienoislipun paapuurin saalingin alle kohteliaisuuslipun tavoin. Vastaavasti voi ulkomaalainen veneilijä nostaa oman maansa pienoislipun paapuurin saalinkiin purjehtiessaan Suomessa Suomen lipun alla. 20. Jos suomalaisessa veneessä Suomessa on ulkomaalainen vieras, voidaan hänelle osoittaa kohteliaisuutta nostamalla hänen maansa pienoislippu paapuurin saalinkiin kohteliaisuuslipun tavoin. Viirit 21. Viirejä ovat arvojärjestyksessä - perälipusta johdetut viirit ja liput - liittojen ja yhdistysten vahvistetut liput ja viirit - henkilö-, vene- ja ns. varustamoviirit. Näiden lisäksi on käyttöön yleistynyt erilaisia tunnus- ja mainosviirejä. 22. Viirit nostetaan pääsääntöisesti styyrpuurin saalingin alle tai moottoriveneessä vastaavaan paikkaan. Paapurin saalinki on merkinantosaalinki, jonne nostetaan viestiliput (Q-lippu, A-lippu yms). Viirejä voidaan pitää ylhäällä koko purjehduskauden ajan noudattaen kuitenkin ao. yhdistyksen sääntöjä. Veneessä pidetään sen kulussa ollessa nostettuna vain niitä viirejä, joita veneen päällikkö on oikeutettu käyttämään. Kerrallaan pidetään nostettuna enintään kolme viiriä, ja niiden on oltava puhtaita ja ehjiä. Kohteliaisuuslippu ei ole viiri, ja se on aina omassa saalingissaan yksin. 23. Viirit pidetään nostettuina arvojärjestyksessä arvokkain ylimpänä. Veneen päällikkö voi kuitenkin poiketa siitä ottaen huomioon viirien tarkoituksen ja merkityksen. 24. Yhdistykset ja yhteisöt voivat antaa lisäohjeita omien viiriensä käytöstä. C Kohteliaisuuslippu eli kohdemaan kauppalippu (Courtresy Ensign) Artighetsflagg eller destinationslandet handelsflagga (Courtesy Ensign) 1, 2 & 3 Viirit arvojärjestyksessä / Vimplarna i rangordning 4 Lippuviesti / Flaggsignal vid behov LIPPUJEN JA VIIRIEN PAIKKOJA ERI VENETYYPEISSÄ FLAGGORNAS OCH VIMPLARNAS PLATSER I OLIKA BÅTTYPER
12 I Merituulilainen 2023 Valokuvakilpailu 2022 1. Tuuli off, Kristiina Mäkinen 3. Aamukahvi, Sanni Pekonen 2. Oivallus, Karri Huhtala
Merituulilainen 2023 I 13 Katsatuskäytäntö Veneen omistaja sopii suoraan katsastajan kanssa katsastusajankohdan ja luonnollisesti muistaa huomioida katsastajalle aiheutuneet kustannukset. Katsastuskausi päättyy kesäkuun viimeisenä päivänä. Tämän jälkeen vene katsastetaan vain poikkeustapauksessa. Peruskatsastus on kaksivaiheinen ja uusitaan 5 vuoden välein sekä silloin, kun vene on vaihtanut omistajaa tai rekisteröintiseuraa, tai jos vene on vaurioitunut. Seura voi myös pyytää peruskatsastuttamaan veneen aina kun siihen katsotaan olevan aihetta. Peruskatsastuksen ensimmäinen vaihe (Runkokatsastus) suoritetaan veneen ollessa talviteloilla. Tämä siksi, että tarkastettaviin kohteisiin kuuluvat myös vedenalaiset osat kuten vetolaitteet, peräsimet ja läpiviennit. Peruskatsastuksessa täytetään katsastuspöytäkirjan vene- ja omistajatiedot sekä runkokatsastuksessa tarkastetut kohteet. Katsastuspöytäkirja jätetään kokonaisuudessaan veneen omistajalle. Katsastus voidaan suorittaa myös täysin sähköisesti SPV:n Suuli-järjestelmään, jolloin perinteistä katsastuslomaketta ei enää tarvita ja veneessä säilytetään vain ajan tasalle leimattua venetodistusta. Jokaisella jäsenellä on omat tunnukset Suuli-järjestelmään, josta voi itse tarkastella oman veneen tietoja. Osoite on suuli.spv.fi Peruskatsastuksen toinen vaihe suoritetaan loppuun, kun vene on jo vedessä ja valmiiksi varusteltuna tulevaa veneilykautta varten. Katsastaja voi olla eri henkilö kuin runkokatsastuksen suorittanut ja tässä vaiheessa tarkastetaan loput paperisessa tai sähköisessä katsastuspöytäkirjassa mainitut vielä tarkastamattomat kohteet. Tämän jälkeen katsastaja täyttää ja leimaa venetodistuksen. Paperista katsastuspöytäkirjaa käytettäessä päällimmäiset valkoiset osat annetaan oman seuran katsastajalle ja alemmat keltaiset osat sekä venetodistus jätetään veneen omistajalle. Vuosikatsastus suoritetaan peruskatsastuksen välivuosina. Katsastus suoritetaan vasta kun vene on vedessä ja valmiiksi varusteltu. Vuosikatsastuksessa käydään läpi katsastuspöytäkirjan kaikki kohdat ja varmistetaan, että vene on perusYleistä katsastuksesta Veneiden katsastaminen Suomessa on vapaaehtoista, mikään säädös ei siihen velvoita. Veneiden vapaaehtoisella katsastuksella saavutetaan kuitenkin arvokkaita etuja, joilla edistetään veneilyturvallisuutta ja -kulttuuria. Veneiden katsastustoimintaa hallinnoi Suomen Purjehdus ja Veneily ry (SPV) jäsenseurojensa välityksellä kouluttamalla seuroihin venekatsastajia. Suomen Meripelastusseura ja Suomen Navigaatioliitto toimivat katsastuksessa yhteistyökumppaneina. Katsastuksen lähtökohtana on veneilijöiden oma turvallisuus, jolloin ei myöskään aiheuteta turvallisuusriskiä kaupalliselle merenkululle eikä muille vesillä liikkujille. SPV:n jäsenseuroissa katsastetaan vuosittain runsaat 12.000 venettä. Katsastuksen tärkeimpänä perusteena on vesiliikennelain 782/2019 6 luvun 107§: ”Vesikulkuneuvon on oltava rakenteeltaan, varusteiltaan, kunnoltaan ja muilta ominaisuuksiltaan turvallinen niillä kulkuvesillä, joilla sitä käytetään”. Muista huolehtia veneesi katsastuksesta vuosittain. Vain veneessä, jonka katsastus on voimassa, saa käyttää seuran perälippua. Lisäksi katsastetulla veneellä voi osallistua purjehduskilpailuihin ja saada alennusta useimpien vakuutusyhtiöiden venevakuutuksista. Mikäli venettä ei katsasteta vuosittain ja hyödynnetään katsastuksesta saatavia vakuutusmaksujen alennuksia, kannattaa omistajan harkita pitääkö asiasta ilmoittaa vakuutusyhtiölle. Tämä siksi, ettei jatkossa joudu maksamaan korotettua vakuutusmaksua tai pahimmillaan vahinkotapauksessa menetä osaa korvauksesta. Merituulen veneilyturvallisuustoimikunta huolehtii katsastuksista Veneilyturvallisuustoimikunnan pääasiallinen tehtävä on veneiden katsastaminen ja muut merenkulun turvallisuuteen liittyvät asiat. Katsastuksen suorittavat seuran siihen valtuuttamat, katsastajakurssin käyneet katsastajat, joilla on Suomen Purjehdus ja Veneily ry:n myöntämä katsastajalupa. Tarvittaessa katsastajat voivat auttaa myös seuran jäsenten erilaisten teknisten ongelmien selvittämisessä. Toimikuntaa täydennetään tarvittaessa kouluttamalla lisää katsastajia. Veneiden katsastus
14 I Merituulilainen 2023 katsastuksen mukaisessa kunnossa. Vuosikatsastukseen omistaja ottaa mukaan alkuperäisen paperisen katsastuspöytäkirjan (ei koske sähköistä katsastusta) ja aina venetodistuksen (pahvinen kortti). Katsastaja laittaa merkinnän vuosikatsastuksen suorittamisesta hyväksytysti paperiseen tai sähköiseen katsastuspöytäkirjaan ja leimaa venetodistuksen. Veneessä vaadittavat asiapaperit Rekisteröitävässä veneessä tulee aina olla viranomaisen antama rekisteritodistus, joka on veneen omistajan tai haltijan nimissä. Katsastusta ei voida suorittaa, jos rekisteritodistusta ei ole tai se ei ole veneen haltijan nimissä. Katsastuksen yhteydessä voidaan yhdessä tarkastaa, että rekisteritodistus vastaa katsastettavaa venettä - myös moottorin pitää olla rekisteritodistuksen mukainen - ja että veneen oikein kiinnitetty rekisterinumero vastaa rekisteritodistusta. Venetodistus on todistus veneen kuulumisesta SPV:n jäsenseuraan eli Merituuleen ja se pidetään aina mukana veneessä. Venetodistukseen merkitään suoritetut katsastukset. Kun katsastus on voimassa, veneessä saa käyttää jäsenseuran veneilylippua, kun veneessä on tämän seuran jäsen mukana. Muulloin käytetään kansallislippua. Veneessä olevia luvanvaraisia radiolaitteita varten pitää olla mukana aluksen radiolupa, johon kaikki lupaa edellyttävät laitteet on merkitty. Veneessä ei saa olla luvanvaraisia laitteita ilman asiaankuuluvaa lupaa. Lisäksi meri-VHF-radiopuhelimen käyttäjä tarvitsee henkilökohtaisen pätevyystodistuksen, joka myös pitää olla mukana veneessä. Useimmissa veneen radiolähettimissä on ohjelmoituna veneen meriradionumero (MMSI), jonka pitää olla veneen radioluvassa määrätty numerosarja. Katsastusluokat Veneet katsastetaan haluttuun katsastusluokkaan niiden rakenteen, varustuksen ja merenkulkualueen mukaisesti. Katsastusluokka tulisi valita myös veneen ja päällikön kykyjen mukaisesti oikein. Jäljempänä olevasta katsastuskohde- ja varustetaulukosta löydät tiedot eri luokkien katsastukseen liittyvistä vaatimuksista. Tärkeintä on kuitenkin valita turvallisuusvarusteet niihin olosuhteisiin, joissa oma veneily tapahtuu kauden aikana. Hätäilmoitusvälineet Kuvassa yllä on yhteenvetotaulukko vaadittavista hätäilmoitusvälineistä katsastusluokittain. Kokoonpanon tulee noudattaa valitun luokan yhtä vaihtoehtoista pystysuoraa saraketta. s=suositus n=lukumäärä *ulkosaaristo **saaristossa ***hätäpaikannus radiomajakka (vaatii radioluvan) VHF tai VHF-DSC oltava kiinteästi asennettuna ja matkapuhelin säänkestävästi suojattu Meripelastusseuran terveiset veneilijöille Meripelastusseura tilastoi kaikki avuntarpeen aiheuttajat vuosittain. Vuonna 2022 teknisen vian tai huollon laiminlyönnin seurauksena aiheutuneiden meripelastustehtävien määrä nousi verrattuna 10 vuoden keskiarvoihin. Vastaavasti merimiestaidollisen virheen aiheuttamien tehtävien osuus oli hienoisesti laskenut. Tähän arvioitiin vaikuttavaksi tekijäksi hitaammat ajonopeudet polttoaineen kallistumisen myöstä. Yksilöidymmät tekniset viat kasvoivat konevikojen, polttoaineen loppumisen tai syöttöhäiriöiden ja potkuri- tai voimansiirtovikojen osalta merkittävästi. Kasvu oli lähes 10% luokkaa kussakin kategoriassa. Positiivinen muutos oli se, että pohjakosketusten tai karilleajojen määrä pieneni yli 23%. Tämän myös selittänee edellä mainitut hitaammat ajonopeudet. Hätäilmoitusvälineet
Merituulilainen 2023 I 15 Vuoden 2023 teema - lähtötarkastuksilla vältettäisiin suuri osa avuntarpeesta vesillä Vuoden katsastusteemana haluamme muistuttaa siitä tosiasiasta, että suurin osa avuntarpeista vesillä johtuu teknisestä viasta, joka keskeyttää matkanteon. Monissa tapauksissa vika on mahdollista huomata ja korjata jo ennen veneen irrottamista laiturista. Teknisen lähtötarkastuksen tekeminen aina ennen lähtöä on tehokas tapa ehkäistä venematkan katkeaminen sekä tilanteen mahdollinen kehittyminen onnettomuudeksi. Tarkasta ennen käynnistystä: 1. polttoaineen määrä- ja sen riittävyys aiotulle merimatkalle (+30% pelivara) 2. jäähdytysnesteen määrä 3. moottoriöljyn määrä 4. onko pilssissä vettä 5. hihnojen kunto ja kireys. Tarkasta käynnistyksen jälkeen: 1. jäähdytysveden kierto 2. mahdolliset vuodot (polttoaine ja öljy meressä tai vesi ja pakokaasu konehuoneessa) 3. epänormaalit äänet ja tärinät 4. mittareiden lukemat. Muista myös tarkastaa sääennuste jo suunniteltaessa vesille lähtöä ja varmista, että kaikilla veneessä on pelastusliivit puettuna. Luonnollisesti otamme veneillessä kaikki muutkin vesillä liikkujat ja noudatamme hyvää merimiestapaa. Katsastajat ja katsastusalueet Katsastuksen suorittavat seuran siihen valtuuttamat, SPV:n katsastajakurssin käyneet katsastajat, joilla on liiton myöntämä katsastajalupanumero. Vene voidaan katsastuttaa paperilomakkeella myös vieraan seuran katsastajalla, mutta tällöin veneen omistaja on velvollinen toimittamaan katsastusasiakirjat oman seuran rekisteriin oman seuran katsastajan välityksellä. Sähköinen katsastus ei ole toistaiseksi mahdollinen kuin katsastajan omassa kotiseurassa. Alla olevaan listaan on merkitty katsastajien alueet ja satamat, joissa he ensisijaisesti suorittavat katsastuksia. Kaikki katsastajamme toimivat vapaaehtoisina ilman korvausta ja tekevät katsastuksia oman vapaa-aikansa puitteissa. Katsastajan kanssa voi sopia katsastuksen myös muualla tehtäväksi, kunhan muistaa varata erityisesti peruskatsastuksen ajankohdan riittävän ajoissa. Veneilykaudella katsastajan voi helposti tavoittaa seuran tukikohdista, jolloin kannattaa kysellä mahdollisuutta suorittaa katsastus, vaikka saman tien. Henkilön nimen vieressä oleva veneen nimi auttaa katsastajan löytämistä laiturilla. Mikäli mieltäsi askarruttaa jokin asia, älä epäröi ottaa yhteyttä Merituulen katsastajiin. Varmistaaksesi yhteydenoton perille pääsyn, kannattaa käyttää joko sähköpostia, puhelua tai tekstiviestiä. Turvallista ja iloista veneilykesää kaikille! Petri Syväjärvi KATSASTUSKOHTEET- JA VARUSTEET Selite: x = pakollinen, 2 = pakollinen 2 kpl, o = suositus, p = vain purjeveneissä, m = vain moottoriveneissä, k= kaikille. Kaikkien varusteiden ja laitteiden on oltava toimintakuntoisia, helposti käsille saatavia ja laadultaan, kooltaan ja teholtaan kyseiselle venekoolle tai henkilölle tarkoituksenmukaisia, sekä milloin niin vaaditaan, hyväksyttyä mallia. Varuste tai järjestelmä Luokka 1 2 3 4 1. Runko ja rakenteellinen turvallisuus 1.1 Rungon ja rakenteiden kunto x x x x 1.2 Aukot ja niiden suljettavuus x x x 1.3 Materiaalin ja pinnoitteen kunto x x x x 1.4 Köli ja peräsin x x x x 1.5 Ohjausjärjestelmä x x x x 1.6 Vetolaitteiston, akselin ja potkurin kunto x x x x 1.7 Runkoläpiviennit, sulkuventtiilit ja putkistot x x x o 1.8 Putoamisen ehkäisy ja kiinnityshelat x x x x 1.9. Painavien esineiden kiinnitys x x x o 1.10 Makeavesijärjestelmät x x x o Katsastaja Vene Sähköposti Puhelin Alueet ja satamat Hemmo Salo Sofia hemmo.salo@live.com 050-558 3393 Raisio, Naantali, Kuusisto, Rymättylä ja Aasla Jorma Koskinen Eleena jokke.koskinen@gmail.com 0400-701 060 Raisio ja Naantalin Taimo Jouko Maaniitty Irene jouko.maaniitty@gmail.com 0400-424 370 Turku, Kakskerta ja Satava Timo Voutilainen voutilainen.timo@gmail.com 0400-270 868 Parainen ja Stormälö Petri Syväjärvi Nooa petri.syvajarvi@lounea.fi 050-650 15 Hirvensalo, Satava, Stormälö
16 I Merituulilainen 2023 4.13 Nestekaasujärjestelmä, mikäli asennettu x x x x 4.14 Liesi ja lämmitin, mikäli asennettu x x x x 4.15 Perälippu tai viiri x x x o 5 Merenkulkuvarusteet 5.1 Kulkuvalot ja ankkurivalo x x x o 5.2 Merkkikuviot x x x x 5.3 Äänimerkinantolaite x x x x 5.4 Tutkaheijastin x x o 5.5 Ohjailukompassi x x x x 5.6 Varakompassi sekä suuntimalaite x x o 5.7 Loki, kaikuluotain ja ilmapuntari x x o 5.8 Merikartat ja työskentelyvälineet sekä kiikari x x x o 5.9 Yleisradiovastaanotin x x x o 5.10 Satelliittipaikannin ja AIS x o 5.11 Tutka x o 5.12 Valonheitin xm xm om 5.13 VHF-meriradiopuhelin - Käsi-VHF x o x o 5.14. Veneen asiakirjat x x x x 6. Turvallisuusvarusteet 6.1. Hyväksytyt kelluntavarusteet jokaiselle veneessä olijalle x x x x 6.2. Turvavaljaat ja kiinnityspisteet / juoksuköydet Purjeveneet k 2 2 Moottoriveneet 2 1 6.3 Pelastusrengas varusteineen 2 1 x o 6.4 Hätäilmoitusvälineet vaatimusten mukaan - Vaihtoehto A x x x o - Vaihtoehto B x x x o 6.5. Tyhjennysvälineet - Kiinteästi asennettu käsipumppu 2 x x o - Koneellinen tyhjennyspumppu x o 6.6. Sammutusvälineet - Käsisammutin, mikäli vaaditaan 2 2 x x - Sammutuspeite x x x 6.7 Hätäsulkimet x x x o 6.8 Käsivalaisin, varaparistot ja -polttimot 3 2 x o 6.9 Ensiapuvälineet x x x o 6.10 Varaohjaus x x x o 6.11. Varautuminen hätätilanteisiin merellä - Hätätyökalut xp xp xp - Varajuomavesi ja varamuona x x o 6.12 Pelastuslautta varusteineen x o 6.13 Palonilmaisin x x x x Varuste tai järjestelmä Luokka 1 2 3 4 1. Runko ja rakenteellinen turvallisuus 1.1 Rungon ja rakenteiden kunto x x x x 1.2 Aukot ja niiden suljettavuus x x x 1.3 Materiaalin ja pinnoitteen kunto x x x x 1.4 Köli ja peräsin x x x x 1.5 Ohjausjärjestelmä x x x x 1.6 Vetolaitteiston, akselin ja potkurin kunto x x x x 1.7 Runkoläpiviennit, sulkuventtiilit ja putkistot x x x o 1.8 Putoamisen ehkäisy ja kiinnityshelat x x x x 1.9. Painavien esineiden kiinnitys x x x o 1.10 Makeavesijärjestelmät x x x o 1.11 Alin vuotokohta- lägsta läckagepunkten cm x x x x 2. Takila ja purjeet, mikäli asennettu 2.1. Takilan kunto ja huoltaminen x x x x 2.2. Purjeet x x x x 2.2. Myrskypurjeet x o 2.3. Reivausjärjestely x x o 3. Moottori ja sen järjestelmät, mikäli asennettu 3.1 Moottorin asennus ja kunto x x x x 3.2 Moottorin hallintalaitteet ja niiden toimivuus x x x x 3.3 Polttoainejärjestelmä (säiliöt, putkistot, sulkuventtiilit, suodattimet) x x x x 3.4 Jäähdytysjärjestelmä (pohjakaivot, läpiviennit, putkistot) x x x x 3.5 Merivesisuodatin x xm om 3.6 Sähköjärjestelmät x x x x – erillinen käynnistys- ja käyttöakusto x x o – maasähköjärjestelmän kunto, mikäli asennettu x x x x – aggregaattijärjestelmän (230 V) kunto, mikäli asennettu x x x x 4. Venevarusteet 4.1 Veneen ja varusteiden merkinnät x x x x 4.2 Ankkurivarustus 2 2 x o 4.3 Ajoankkuri xm om 4.4 Veneköydet, á 30m 4x 2x x x 4.5 Työkalut ja varaosat x x x o 4.6 Airot ja mela o o x x 4.7 Venehaka x x x o 4.8 Heittoliina x x x 4.9 Laitasuojat x x x o 4.10 Venetikkaat/veneeseen nousu x x x x 4.11 Huurteenpoisto ja lasinpyyhin suljetussa ohjaamossa x x o 4.12 Käymälävarustus ja jätehuolto x x x x
RkJQdWJsaXNoZXIy NDI2OTg=