VENEILYSEURA MERITUULI RY MERITUULILAINEN 2024 MERITUULILAINEN VENEILYSEURA MERITUULI RY www.veneilyseuramerituuli.fi
NAUTIKULMA OY Kaikkea veneilyyn aina edulliseen hintaan Palveleva venetarvikemyymala Piispanristilla 0 llmainen pysakointi 0 Avarat ja valoisat tilat 0 Edulliset hinnat 0 Laaja valikoima Piispanristintie 2, 2076 Puh. 02 -25
Veneilyseura MERITUULI ry Sisällysluettelo Hyvää purjehduskautta kaikille! Veneilyseura Merituuli on vuonna 1983 perustettu turkulainen perheveneilyseura, jonka jäsenistön muodostaa n. 150 perhettä. Seuran toimintaperiaatteena on kehittää veneilyharrastusta sekä yhdessäoloa. Perustettu: 1983 Suomen Purjehdus ja Veneily ry:n jäsen Tiedot seurasta: Jäseniä n. 253, joista 75 puoliso- ja juniorijäseniä. Jäsenistöllä on yhteensä 141 venettä, joista Merituulen lipun alla purjehtii 77 purjevenettä ja 35 moottorivenettä. Loput 29 venettä purjehtivat jonkun toisen pursiseuran lipulla. Seuran toiminta: • Kehittää veneilyharrastusta • Katsastaa veneitä • Järjestää eskaadereja • Kilpapurjehdustoiminta www.veneilyseuramerituuli.fi veneilyseura.merituuli@gmail.com Veneilyseura Merituuli.......................3 Hästholm. ........................................ 4 Västra Rockelhom.............................5 Kommodorin tervehdys....................6 Hallitus............................................. 7 Hallitus esittäytyy..............................8 Tapahtumakalenteri........................ 11 In Memoriam..................................12 Seuramme säännöt.........................13 Viirit ja liput....................................16 Katsastus. ....................................... 18 Saarisäännöt................................... 23 Meripelastuksen häytysohje............24 Kilpailukutsut.................................. 26 Ruokaohje...................................... 29 Valokuvakilpailun voittajat...............30 Lisää virtaa veneeseen....................31 Veneluettelo................................... 33 Nettisivut........................................ 35 Kilpapurjehdussäännöt...................36 Kilpailutulokset 2023.......................37 Kuvia tapahtumista.........................39
Nauvon keskustan lähistöllä, Vallmon saaren pohjoispuolella sijaitsevaa ”Hestistä” voidaan pitää Merituulen kotisatamana. Saari on ollut yhdistyksemme käytössä vuodesta 1994 ja se on aina ollut seuramme suosituin käyntikohde. Saari on lähes kaikilta tuulilta suojainen, vain voimakas pohjoisen tai idän puoleinen tuuli voi haitata kiinnittymistä ja laiturissa oleskelua. Tukikohdan palveluihin kuuluu sauna, grillimaja ja puucee sekä kiinnittymistä varten ponttonilaituri poijuineen. Laiturin lisäksi saaren etelä- ja pohjoiskärjessä on kalliokoukkuja ja pohjoispuolella ns. haalauspoiju, mihin voi kiinnittyä halutessaan omaa rauhaa. Nykyisellään venekäyntejä on vuodessa lähes 500 mikä tarkoittaa sitä, että tukikohta on melko kovassa käytössä. Jokainen saaressa vieraileva voi omalta osaltaan auttaa kunnostamalla paikkoja jotakin huomatessaan. Työkaluja löytyy puuceen Jarmo kulomäki 0400484225 jarmo.kulomäki@gmail.com yhteydessä olevasta vajasta. Saunomisessa jatketaan varausvuorojen käyttöä viime vuoden tapaan. Ohjeet löytyvät saaren vieraskirjan kanssa samassa postilaatikossa olevasta vihkosta. HÄSTHOLM © MERENKULKULAITOS 2005, julkaisulupa nro 323/721/2005 KARTTA 708 60.12,8 21.57,0 14 m laituri 24 m2 saunamökki 4
Saari-isäntä Henri Prihti 0500123489 henri.prihti@hotmail.com VÄSTRA ROCKELHOLM KARTTA 708 60.06,2 21.52,5 Merituulilainen 2008 I Rockelholm sijaitsee Nauvon eteläpuolella, suositun veneilyreitin, Helsingholm - Gullkrona - Rockelholm – Korppooström, varrella. Se on seuramme vanhin saaritukikohta, ja ainakin toiseksi suosituin kirjattujen vuosittaisten käyntimäärien perusteella, jotka vaihtelevat noin 80-150 kpl:n välillä, riippuen kesän tuulista. Tukikohta on sen verran arka pohjoisen puoleisille tuulille, että nukkuminen saattaa jäädä vähiin reippaammalla tuulella. Tukikohdan palveluihin kuluu: sauna, puucee, grilli ja savustusuuni, sekä kiinnittymistä varten tukeva laituri ja muutama poiju. Luontaisetuihin kuuluu myös kauneimmat auringonlaskut, joita voi ihailla saunan terassilla, laiturilla tai vaikkapa vain kalliolla istuskellen. Saarella voi liikkua vapaasti, kunhan ei eksy mökkiläisten pihoihin. Suotavaa olisi myös, että toukokuussa grillin välittömään läheisyyteen jo useana vuonna pesänsä tehnyt haahka saisi hoitaa lisääntymistyönsä rauhassa loppuun. Mukavaa veneilykesää kaikille Merituulilaisille. Nähdään Rockelholmissa toivoo saari-isäntä! VÄSTRA ROCKELHOLM KARTTA 708 Saari-isäntä Juha Salminen 0400-455 375 juha.salminen@ rst-terasmyynti.fi © MERENKULKULAITOS 2005, julkaisulupa nro 323/721/2005 60.06,2 2 .52,5 PuuCee Sauna Rockelholm sijaitsee Nauvon eteläpuolella, suositun veneilyreitin Helsingholm – Gullkrona – Korpoström varrella. Tukikohta on ollut seuramme käytössä vuodesta 1985 ja venekäyntejä on viime vuosina ollut noin 150. Tukikohta on sen verran avoin pohjoisen ja idän puoleisille tuulille, että nukkuminen saattaa jäädä vähiin reippaammalla kelillä. Väylällä liikkuvien veneiden aallot kannattaa ottaa huomioon venettä kiinnitettäessä. Tukikohdan palveluihin kuuluu sauna, puucee ja grillimaja. Kiinnittyminen tapahtuu betoniponttonilaituriin. Luontaisetuihin kuuluu myös kauneimmat auringonlaskut, joita voi ihailla saunan terassilta, laiturilta tai vaikkapa grillipaikalla istuskellen. Kulloinkin paikalla olevat venekunnat sopivat keskenään saunomisesta. Saarella voi liikkua vapaasti, kunhan ei eksy mökkiläisten pihoihin. Kevätaikaan maastossa liikuttaessa tulee välttää pesivien lintujen häirintää. 5
Kommodorin tervehdys On alkamassa yhdistyksemme 41 toimintavuosi. Viime vuonna vietimme juhlavuotta monin hienoin tapahtumin.40-vuotisjuhlaa vietettiin kesäkuussa Hästholmissa ja paikalla oli venekuntia laiturin täydeltä. Juhlaa kävi kunnioittamassa Naantalin meripelastusseura veneellään, mihin oli kaikilla halukkailla mahdollisuus päästä tutustumaan. Illalla musiikista ja Merituulilaisten tanssittamisesta vastasi Jukepoika. Juhlavuosi huipentui joulukuussa Kårenilla järjestettyyn gaalaan. Kaikkien tapahtumien järjestelyistä vastasi huvitoimikunta.Haluan nyt erityisesti kiittää koko huvitoimikuntaa aivan loistavasti järjestetyistä juhlista. Vaikka kevät on myöhässä ja veneilykausi ei ole vielä alkanut tätä kirjoittaessani, ovat kuitenkin seuran toimihenkilöt olleet jo pitkään puuhakkaita. Huvitoimikunta on suunnitellut tulevan kauden tapahtumia ja niihin tarjoiluja. Saaritoimikunta on hankkinut saariin erilaisia tarvikkeita mm. kiukaita, kettinkejä yms. Nämä kaikki on kuljetettu Kasnäsiin. Sieltä ne matkaavat huoltoaluksen mukana saariin ja samalla viedään polttopuutäydennykset. Rockelholmin poijut tarkastettiin viime syksynä ja Hästholmin tarkastetaan nyt heti keväällä. Lisäksi Hästholmin laituriin vaihdetaan uusia ketjuja maakiinnitykseen. Molemmissa saaritukikohdissa on taas näiden toimenpiteiden jälkeen turvallista kiinnittyä vaikka vähän enemmänkin tuuli puhaltelisi. Tänä vuonna yhdistyksellä on jäsenhankintakampanja. Toivoisin, että uuden jäsenen suosittelijat hoitaisivat perehdytyksen mahdollisimman nopeasti jäsenen liityttyä. Hyvin ja nopeasti perehdytettynä uuden jäsenen on helpompi päästä mukaan kaikkeen seuran toimintaan. Otetaan uudet jäsenet heti osaksi Merituuliperhettä! Turvallista ja pitkää veneilykautta kaikille. Mika Mäkinen kommodori 6
Hallitus Sihteeri RIITTA KUUSELA 040 728 9871 ritu.kuusela@gmail.com Jäsen ELINA SYVÄJÄRVI 0447276828 elina.syvajarvi@lsjh.fi Kommodori MIKA MÄKINEN 0400528059 1mika.makinen@gmail.com Jäsen SAKARI LEHTOVIRTA 0503328589 sakari.lehtovirta@gmail.com Jäsen SEPPO VIRKALAHTI 040 590 7573 seppo.virkalahti@elisanet.fi Muut toimihenkilöt: Webmaster MIKA HEIKKINEN 040 083 0553 webmaster.merituuli@gmail.com Tekninen toimikunta/ katsastusvastaava PETRI SYVÄJÄRVI 050 650 15 petri.syvajarvi@lounea.fi Taloudenhoitaja TUIRE GREENOUGH tuire.greenough@gmail.com Huvitoimikunta TOMMI RUOSTEPURO tommi.ruostepuro@gmail.com 0400524626 jäsenet Pia Järvenpää ja Tiina Lehtovirta Julkaisutoimikunta HANNA-MARI MALMBERG 0405542022 hmmalmberg1@gmail.com Facebook hyväksynnät Kimmo Suomi ja Sakari Lehtovirta, Elina Syväjärvi ja Mika Heikkinen mukana tarvittaessa. Varakommodori KIMMO SUOMI 0400 79 59 07 kimmo.suomi@virtasenmaalitehdas.fi Saaritoimikunta MIKAEL PAULIN pj. 0400762297 mikael.paulin@rekarbber.com Jäsen KARI KARRU 0408380280 kari@karru.fi 7
Sakari Lehtovirta Olen liikkunut merellä lähes koko elämäni. Kun olin lapsi, vanhemmillani oli puinen moottorivene, jonka kanssa kiersimme kesät Turun saaristoa. Osallistuin aktiivisesti veneen kunnostamiseen isäni kanssa. Pohjan maalaaminen ja puuosien lakkaaminen tuli tutuksi jo lapsena. Parikymppisenä hankin ensimmäisen oman purjeveneeni. Vene oli H-Vene, s/y Cinnabar. Ensimmäisen kesän seilasin pääosin kavereiden kanssa lähisaaristossa. Toisena kesänä Bergströmin Kaitsu ja Blomin Ari saivat puhuttua minut Merituulen jäseneksi ja liityin seuraan vuonna 1997. Olen ollut Merituulen jäsenenä suurimman osan elämästäni. Pikku Cinnabarilla seilasimme saaristoa ristiin rastiin kahdeksan vuotta, jonka jälkeen H-Vene alkoi tuntua hieman pieneltä ja aloimme vaimoni Tiinan kanssa harkita suuremman veneen hankkimista. Vuonna 2005 teimmekin kaupat Toikan Jussin H-35:sta, jonka nimen muutimme Grand Cinnabariksi, vanhoja merimiesuskomuksia uhmaten. s/y Grand Cinnabarilla kiersimme Itämerta ristiin rastiin 16 vuotta. Tyttäremme Maija syntyi vuonna 2010 ja on ollut poikkeuksellisesti Merituulen jäsen syntymästään asti. Neljän viikon kesälomareissuilla H-35 alkoi tuntua hieman ahtaalta nelihenkiselle perheelle (koira mukaan lukien) kaikkine tavaroineen, joten aloimme harkita veneen vaihtoa. Kesällä 2021 Saimme myytyä Grand Cinnabarin hyvään kotiin, jonka jälkeen hankimme nykyisen Maestro 35:n Porvoosta kesällä 2021. Veneen nimen pidimme alkuperäisenä, s/y Kohi-Noor on ollut veneen nimenä uudesta asti. Veneen kotisatama on Merimaskun Saaristolaiskylässä,jossa asumme. Olen ollut viimeiset kymmenen vuotta sivussa Merituulen toimihenkilötehtävistä perhe- ja työkiireiden vuoksi, mutta nyt tuntuu taas todella mukavalta palata seuran hallitukseen. Muistelin tätä kirjoittaessani, mitä kaikkea olen vuosien varrella kerennyt Merituulessa touhuta. Vanhoista Merituulilaisista löytyi helposti vuosiluvut ja ajankohdat: Purjehdustoimikunnan vetäjänä 2001–2008 Katsastusmiehenä 2002–2017 Varakommodorina 2003–2008 Kommodorina 2009–2012 Elina Syväjärvi Olen 70-luvulla Heidekenillä syntynyt ja Turussa kouluni käynyt ruorinainen.Uusperheeseemme kuuluvat mieheni Petrin lisäksi kolme jo aikuista lasta. Asumme Hirvensalossa ja työskentelen Lounais-Suomen Jätehuolto Oy:n talous- ja hallintojohtajana. Vapaa-aikaani kuuluu paljon liikuntaa ja kotipuuhia, mutta purjehduskaudella vietämme merellä yli 70 päivää. Purjehdus on tuonut elämääni valtavasti sisältöä uusien ystävien, hienojen purjehdusten ja mykistävien luontokokemusten myötä. Osallistuminen mm. Merituulen purjehduskilpailuihin on lisäksi antanut kivoja muistoja ja kartuttanut purjehdustaitojani. Haluan haastaa myös kaikki muut seuramme naispurjehtijat mukaan kisaamaan ja keräämään unohtumattomia kokemuksia! Kari Karru Olen Kari Karru, 56-vuotias turkulainen IT-konsultti. Ja siitä huolimatta minusta tuli Merituulen hallituksen jäsen vuosikokouksen päätöksellä tänä keväänä. Kiitokset luottamuksesta! Monen merituulilaisen kanssa olen reilu kymmenen vuoden seurassa oloaikana jo tullut tutuksi, mutta tulkaa vieraammatkin nykäisemään hiHallituksen jäsenet esittäytyvät 8
hasta kun laitureilla törmätään! Vakiomiehistööni kuuluu puolisoni Laura ja hänen tyttärensä Linnea sekä venekoiramme Axu. Välillä saan mukaan myös omia lapsiani puolisoineen. Ja ensi kesänä viedään seuraava sukupolvi ensimmäistä kertaa purjehtimaan. Se tulee viemään voiton tähänastisen purjehdusurani huippuhetkestä, joka oli ehdottomasti silloin kun kaksostyttäreni ostivat oman H-veneen. Oma purjehtijan urani alkoi yhdeksän vuotiaana kun isäni kanssa rakensimme optarin mökkijärvelle. Samalla jollalla ovat omat lapsenikin opetelleet purjehtimaan. Surffilaudallakin junnuna seilasin, halu vesille oli kova kun poljin kotoa 12 km mökille surffaamaan iltaisin. Uudessakaupungissa oli myös kavereita joiden moottoriveneitä pyörittiin lähisaaristossa. Armeijan kävin tietenkin laivastossa, jossa sain kovan käytännön merenkulku- ja navigointikokemuksen. Valtiolta saatujen navigointioppien myötä kisasin muutamana kesänä navigaattorina navigointikilpailuissakin, ja pärjättiinkin. Eipä taida enää sellaisia kisoja kukaan järjestää. Opiskelut toivat minut Turkuun ja päädyin töihin Vahteran Eetun kanssa samaan paikkaan. Hänen kauttaan pääsin ensimmäistä kerran oikeaan isoon purjeveneeseen, viikoksi upouuteen partiolaisten Tokka-Lottaan. Retken toisen purjehdusyön spinnusurffaus auringonnousun aikaa Gotlannin rannikolla sai minut lopullisesti koukkuun. Samalla työpaikalla ja reissulla oli myös Mikko. Hänen vanhemmillaan oli uusi hieno Maestro 35. Kahtena seuraavana kesänä pääsin sen mukana seilaamaan Itämeren poikki Kieliin ja Kööpenhaminaan. Kymmenkunta vuotta purjehduskipinä pysyi hallinnassa viikonloppureissuilla Mikon vanhempien veneellä. Tuona aikana kuitenkin syntyi Mikon kanssa ajatus yhteisestä ja ennen kaikkea omasta veneestä. Purjehduskipinä roihahti taas pahemmin ja keväällä 2005 tehtiin Tanskassa kaupat Dufour 35 classicista nimeltään Aventura. Meistä oli Mikon kanssa tullut veneen omistajia. Sen jälkeen kesät onkin seilattu ympäri saaristomerta sekä Tukholman saaristoa, Oulussakin on käyty. Mikon perheen muuttaessa ulkomaille loppui kimppaveneily ja Aventura siirtyi kokonaan perheelleni. Elämän viedessä eteenpäin Aventura siirtyi Vahteran Hannulle ja Niinalle ja seilaa nykyään elämänsä kunnossa, tietenkin Merituulen lippu ahterissaan. Itse purjehdin hetken pienemmällä Hansella ja syksyllä ennen koronan puhkeamista löytyi Tukholmasta nykyinen veneeni Mojette, taas Dufour (34 performance). Seilasin sen kotiin maailman sulkeuduttua ensimmäisenä koronakeväänä 2020. Olin alkuun päätynyt NPS:n jäseneksi, mutta Suomen Kimmon houkuttelujen käydessä aktiivisemmiksi, liityin Merituuleen vuonna 2013. Ensimmäinen Rockelholm-käynti oli jo tapahtunut monta vuotta aikaisemmin. Saavuimme Rockeliin Borstöstä porukalla Eglantierin ja Gran Cinnabarin kanssa. Silloin koimme että nyt pääsimme johonkin erityiseen paikkaan. Mukavia ihmisiä ja hieno yhteishenki, uudet vierailijat otettiin lämpimästi vastaan. Ja tietenkin se auringonlasku… Sama kokemus jäi muistakin kerroista kun vierailimme Kimmon & Annen vieraina Hestiksessä ja Rockelissa. Merituuleen oli helppo tulla ja täällä on edelleen hyvä olla. Tätä samaa kokemusta haluan nyt, niin Merituulen hallituksessa kuin Hestiksen ja Rockelin laiturillakin, olla välittämässä eteenpäin. Toivottavasti voin tehdä sen yhdessä kaikkien Merituulilaisten kanssa! Hyviä tuulia jokaiselle T. Kari Seppo Virkalahti Olen aloittanut veneilyn 90-luvulla, mutta perheen muiden harrastusten takia se loppui jossain kohtaa. Vuonna 2013 päätin ostaa purjeveneen,kun poikamme alkoi juttelemaan, että haluiaisi ostaa pienen retkipurjeveneen.Itsekkin sitten vähän innostuin ja ostimme ensimmäisen purjeveneen perheellemme kyseisenä vuonna. Vuosien myötä poikamme oppi ainakin perusteet purjeveneilyyn. Merituuleen olemme liittyneet vuonna 2015. Veneemme kotisatama on ollut koko ajan Raisiossa, joten usein viikonlopun veneilyt ovat kohdistuneet Hästikseen, jossa vuosien myötä on tutustuttu useisiin Merituulilaisiin venekuntiin ja hienoon saaritukikohtaan. Hallitukseen tulin valituksi vuonna 2019 ja hallitustoiminnassa on hiljattain vastuualueiksi määritelty ympäristö- ja turvallisuusasiat saaritukikohdissamme 9
Varakommodori Kimmo Suomi Olen 63-vuotias kauppatieteiden maisteri, Virtasen Maalitehtaan toimitusjohtaja, perheellinen 2 lapsen isä ja kahden lapsenlapsen papa. Merituulen historiassa alan olla hallitusveteraani, sillä näissä luottamustehtävissä tässä on oltu vuodesta 2012 lähtien. Veneilytaustaa on viime vuosituhannelta, sillä perheen veneilyharrastus alkoi vuonna 1999. Miksi se alkoi ja mitä siitä seurasi, niin siitä voit ottaa selvää Merituulilainen 2012 -julkaisusta ss. 9-11, joka löytyy tietenkin seuran nettisivuilta (https://epaper.hansaprint.fi/merituulilainen/ 2012/files/assets/basic-html/page-9.html) Mitäs sen jälkeen on tapahtunut…? Muutaman kerran käyty lomalla Ruotsin puolella, itse asiassa joka kesä, pois lukien koronakesä 2020. Kesällä 2021 uskaltauduimme harvojen joukossa pandemiaa pelkäämättä viettämään kolmisen viikkoa Tukholman ja Sankt Annan saaristoissa. Suosikkipaikkojamme läntisessä naapurissamme ovat Sandhamnin, Saltsjöbadenin ja Finnhamin sijasta Stora Nassa Skärgård (362 saaren minisaaristo), Harstena ja Nåttarö Östermarsfladen. Ja sata miljoonaa muuta upeata luonnonsatamapaikkaa, joita tästä saarivaltakunnasta löytyy…! Kesäisin lomat ja viikonloput kuluvat veneillessä, ja matkamittariin kertyy sellaiset toista tuhatta mailia kaudessa. Vuonna 2017 kertyi yli 5000 mailia, mihin vaadittiin hieman enemmän kuin Kihdin, Teilin ja Ahvenanmeren ylittäminen. Osallistuin ARC:iin, mistä löytyy tiivistelmä Merituulilainen 2018:sta (https://epaper.hansaprint.fi/merituulilainen/2018/30-31/). Sen verran suoraan ja sumeilematta tuli tarinaa kerrottua, että kaksi miehistöön kuulunutta kaveria saattoivat katkeroitua omista loppupäätelmistäni, mutta edelleen olen samaa mieltä. Käykää kurkkaamassa. Uutta jännitystä elämään tuo tuore jäsenyys Merikarhuissa, mutta hei, Hestis on aina bestis©, Rokkelin auringonlaskut lähes kauneinta mitä tiedä eikä Merituulen yhteishenkeä voita mikään! Tapaamisiin! Kimmo © Allu Olemme turkulainen perhe- ja rikosoikeuteen keskittynyt asianajotoimisto. Sinun asiasi on meidän asiamme. Asianajotoimisto Vuorio & Co Oy Eerikinkatu 41, 20100 Turku Puh. 040 077 2350 toimisto@vuorioco.fi 10
2 I Merituulilainen 2023 Tapahtumakalenteri 2024 Matka Helsingin venemessuille 9.2. Vuosikokous ravintola Taitossa 14.2. Kevätretki Ruissaloon 17.3. Lipunnosto ja talkoot Hästholmissa 17.-19.5. Rockelin juhannus 20.-23.6. MM-kisat (Airisto-Hästholm) ja musiikkia illalla Hästholm 17.8. Syyskisa ja kauden päättäjäiset (paikka ilm. myöhemmin) 21.9. Valokuvakilpailu, kuvien viimeinen jättöpäivä 24.11. Joulujuhla 5.12. Helmikuu Maaliskuu Toukokuu Kesäkuu Elokuu Syyskuu Marraskuu Joulukuu 11
Meidän monen tuntema, sosiaalinen ja aina avulias Jokke Koskinen menehtyi 2.1.2024 lyhyen, mutta ankaran sairauden uuvuttamana. Syyskuun lopun ”äijäpurjehduksella”, missä lisäkseni olivat mukana Jokke ja Esa Vahtera, ei tätä tapahtumaa olisi voinut mitenkään aavistaa. Seilasimme Saaristomerellä viikon verran iloisissa tunnelmissa ja kävimme ahertamassa talkoissakin Ahvenanmaan suunnalla. Jokke syntyi Merimaskussa 1953, mutta muutti vanhempiensa mukana muutaman vuoden ikäisenä Turun kasarmille, missä sijaitsi isän työpaikka. Koulut hän kävi Turussa ja valmistui ammattikoulusta radio- ja TV-asentajaksi. Pian tämän jälkeen Jokke sai oman alansa työpaikan merivoimista, missä hän aloitti radioasentajana Turun Laivastoasemalla 1975. Pätevän ja korkean ammattitaidon omaavan miehen tie eteni myöhempinä vuosina elektronisen sodankäynnin alueelle, ja Jokke jäi lopullisesti eläkkeelle muutama vuosi sitten elektroniikkamestarina. Joken harrastuksiin kuului nuorempana matkamoottoripyöräily, ja hän on kertonut käyneensä moottoripyörällä niissä kaikissa läntisen Euroopan maissa, mihin pääsi tietä pitkin ajamalla. Leena istui tietysti kyydissä näillä monilla matkoilla. Joken ja Leenan purjehduskipinä syttyi 1990-luvun alussa ja tämä harrastus lähti käyntiin Pansiossa sijainneen Laivaston Veneseuran piirissä. Merituuleen Jokke liittyi vuonna 2003 ja oli alusta lähtien innokkaasti mukana kaikessa seuran toiminnassa ja erityisesti hänet tunnettiin aktiivisena talkoolaisena. Tekniikan miehenä Jokke hakeutui katsastajaksi 2013 ja sen myötä hän tuli viimeisen kymmenen vuoden aikana tutuksi monille seuramme jäsenille. Pitkätkin katsastusreissut onnistuivat maakuntamme eri kulmille ja Jokke hoiti tehtävänsä aina sopivan huumorin ja iloisen ilmeen sävyttämänä. Hän antoi myös tietotaitonsa kanssaveneilijöiden käyttöön ja auttoi lukuisia seuramme jäseniä veneiden laiteasennuksissa ja sähköongelmissa. Joken muistoa lämmöllä ja kiitollisuudella kunnioittaen! Juhani Toikka Jorma ”Jokke” Koskinen in memoriam 12
Seuramme säännöt 1 § NIMI, KOTIPAIKKA JA KIELI Yhdistyksen nimi on Veneilyseura Merituuli ry ja sen kotipaikka on Turku. Näissä säännöissä nimitetään yhdistystä seuraksi. Seura on perustettu 12.1.1983 ja sen kieli on Suomi. 2 § SEURAN TARKOITUS JA TOIMINTA Seuran tarkoituksena on herättää, ylläpitää ja tukea harrastusta veneilyyn ja kilpapurjehdukseen, vaalia hyviä merimiestapoja ja edistää niiden leviämistä kaikkien veneilijöiden keskuuteen, toimia merimies- ja veneilytaitojen kehittämiseksi sekä saariston ja kulttuurin säilymisen puolesta ja vahvistaa jäsenistön yhteenkuuluvaisuutta perheveneilyseurana. Tarkoitustensa toteuttamiseksi seura: • järjestää kilpa-, matka- ja harjoituspurjehduksia • järjestää koulutus- ja neuvottelutilaisuuksia, kokouksia sekä muita veneilijöiden tapaamisia • harjoittaa julkaisutoimintaa • hankkii ja ylläpitää jäsenille tarkoitettuja saaritukikohtia niihin liittyvine palveluineen, pyrkii yhteistoimintaan saaristolaisten, muiden yhteisöjen sekä viranomaisten kanssa Toimintansa tukemiseksi seura voi järjestää maksullisia yleisötilaisuuksia, arpajaisia ja rahankeräyksiä asianmukaisen luvan saatuaan, sekä ottaa vastaan lahjoituksia. Seura on Suomen Purjehdus ja Veneily ry:n jäsen, jota näissä säännöissä kutsutaan liitoksi. 3 § LIPPU Seuran tunnuksena on Merenkulkuhallituksen vahvistama lippu. Sen käyttämisestä määrätään tarkemmin lippuohjeissa. 4 § JÄSENYYS Seuran jäseniä ovat: • Varsinaiset jäsenet eli vuosijäsenet • Puolisojäsenet • Juniorijäsenet • Kannattavat jäsenet • Kutsutut jäsenet • Kunniajäsenet Varsinaisia jäseniä ovat vuosijäsenet, joiden hyväksymisen suorittaa hallitus. Vuosijäsenen on liittymisvuotensa loppuun mennessä täytettävä vähintään 19 vuotta. Vuosijäsen on seuraan liittyessään velvollinen suorittamaan vuosikokouksen määräämän liittymismaksun. • Puolisojäseneksi hallitus voi hyväksyä vuosijäsenen avio- tai avopuolison. Puolisolta ei vaadita muuta kuin sopivuus yhdistyksen jäseneksi. Puolisojäsen on vapaa liittymismaksusta. • Juniorijäseneksi hallitus voi hyväksyä 6-18 vuotiaan henkilön. Juniorijäsen on yhdistykseen liittyessään velvollinen suorittamaan vuosikokouksen määräämän juniorien liittymismaksun. Juniorijäsen voi liittyä vuosijäseneksi sen vuoden alusta lähtien jona hän täyttää 19 vuotta. • Kannattavaksi jäseneksi voidaan hyväksyä oikeuskelpoinen yhteisö, joka haluaa tukea yhdistyksen tarkoitusta ja toimintaa. Kannattavan jäsenen liittymismaksusta päättää hallitus. • Kutsutuiksi jäseniksi voidaan seuran varsinaisessa kokouksessa hallituksen esityksestä kutsua ansioituneita henkilöitä. • Kunniajäseneksi voidaan varsinaisessa kokouksessa hallituksen esityksestä kutsua jäsen, joka on erittäin ansiokkaasti toiminut seuran hyväksi ja sen tarkoitusperien toteuttamiseksi. Kunniajäsenen, joka on toiminut seuran kommodorina, voi seura varsinaisessa kokouksessaan hallituksen esityksestä nimittää kunniakommodoriksi. • Liittyessään seuraan jäsen sitoutuu noudattamaan seuran sääntöjä, seuran kokouksen tekemiä päätöksiä sekä hallituksen antamia ohjeita ja suorittamaan seuralle tulevat maksut oikea-aikaisesti. Ennen näiden sääntöjen voimaan tuloa saavutetut jäsenoikeudet säilyvät. 5 § JÄSENMAKSUT Vuosijäsenet, puolisojäsenet ja juniorijäsenet ovat velvollisia vuosittain suorittamaan vuosikokouksen määräämän jäsenmaksun. 19-25 -vuotiaille vuosijäsenille voidaan määrätä alennettu jäsenmaksu. Kannattavat jäsenet ovat velvollisia vuosittain suorittamaan hallituksen määräämän vuosimaksun. Kutsutut ja kunniajäsenet eivät suorita jäsenmaksuja. 6 § JÄSENEN EROAMINEN JA EROTTAMINEN Jäsenellä on oikeus erota seurasta ilmoittamalla siitä kirjallisesti hallitukselle tai sen puheenjohtajalle taikka ilmoittamalla erosta seuran kokouksessa merkittäväksi pöytäkirjaan. Hallitus voi erottaa jäsenen, joka toimii seuran sääntöjen, kokouksen päätösten, hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten tai hyvien tapojen vastaisesti tai joka saamastaan kirjallisesta kehotuksesta huolimatta laiminlyö seuralle tulevien maksujen suorittamisen. Erotetulla jäsenellä on oikeus yhden kuukauden kuluessa erottamispäätöksestä tiedon saatuaan tehdä asiasta seuran hallitukselle kirjallinen valitus, jonka perusteella hallituksen on alistettava päätöksensä seuran seuraavan kokouksen ratkaistavaksi. Jos erottamisen perusteena on seuralle tulevien maksujen laiminlyönti, ei hallituksen erottamispäätöksestä voi valittaa. 13
7 § SEURAN VARSINAINEN JA YLIMÄÄRÄINEN KOKOUS Seura pitää vuosittain yhden varsinaisen kokouksen, vuosikokouksen, joka pidetään helmi-maaliskuussa. Kokouksen ajan ja paikan määrittää hallitus. Ylimääräinen kokous kutsutaan koolle, kun hallitus katsoo sen tarpeelliseksi tai kun kymmenen (10) seuran jäsentä taikka vähintään 1/10 seuran jäsenistä sitä kirjallisesti hallitukselta pyytää erityisesti ilmoitettua asiaa varten. Kokous on pidettävä kolmenkymmenen vuorokauden kuluessa siitä, kun vaatimus sen pitämisestä on esitetty hallitukselle. Hallituksen on kutsuttava seuran kokoukset koolle vähintään seitsemän (7) vuorokautta ennen kokousta sanomalehti-ilmoituksella seuran vuosikokouksen määräämässä lehdessä tai kirjeitse tai sähköpostitse. Seuran vuosikokouksessa käsitellään seuraavat asiat 1. Kokouksen avaus 2. Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittaessa kaksi ääntenlaskijaa 3. Todetaan läsnäolijat 4. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 5. Hyväksytään kokouksen työjärjestys 6. Esitetään vuosikertomus, tilinpäätös ja toiminnantarkastajan lausunto 7. Päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille 8. Vahvistetaan toimintasuunnitelma, tulo- ja menoarvio sekä liittymis- ja jäsenmaksujen suuruudet 9. Valitaan seuran kommodori, varakommodori ja muut hallituksen jäsenet erovuoroisten tilalle 10. Valitaan toiminnantarkastaja ja hänelle varahenkilö 11. Valitaan puheenjohtajat ja jäsenet seuran eri toimikuntiin tai annetaan hallitukselle valtuudet henkilöiden valitsemiseksi 12. Valitaan edustajat liiton kokouksiin tai annetaan hallitukselle valtuudet henkilöiden valitsemiseksi 13. Päätetään 7 §:n mukaisesti, miten kokouskutsut ja tiedonannot saatetaan jäsenistön tiedoksi 14. Käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat 15. Kokouksen päättäminen Mikäli seuran jäsen haluaa saada jonkin asian vuosikokouksen käsiteltäväksi, on hänen ilmoitettava siitä kirjallisesti hallitukselle niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun. Kokouksessa ratkaistaan asiat yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Henkilövaaleissa äänten mennessä tasan vaali ratkaistaan arvalla, muissa asioissa se mielipide voittaa, johon kokouksen puheenjohtaja on yhtynyt. Jokaisella varsinaisella jäsenellä, kunniakommodorilla ja kunniajäsenellä on yksi ääni. Puoliso-, juniori-, kannattavalla ja kutsutulla jäsenellä on kokouksessa läsnäolo- ja puheoikeus. 8 § SEURAN HALLINTO Seuran toimintaa johtaa ja sen talouden hoidosta sekä omaisuudesta huolehtii ja vastaa vuosikokouksen valitsema hallitus. Hallituksen toimikausi on vuosikokousten välinen aika. Hallitukseen kuuluu • kommodori puheenjohtajana • varakommodori varapuheenjohtajana • neljä muuta jäsentä. Hallitus valitsee keskuudestaan tai ulkopuoleltaan • sihteerin • rahastonhoitajan • toimihenkilöt Hallitus voi myös perustaa tarpeelliseksi katsomiaan toimikuntia hoitamaan seuran päämäärien mukaista toimintaa. Kommodori ja varakommodori valitaan vuosikokouksessa vuodeksi kerrallaan, hallituksen muut jäsenet valitaan kahdeksi vuodeksi siten, että kaksi jäsentä on erovuorossa vuosittain. Hallitus kokoontuu kommodorin kutsusta tai hänen toimeksiannostaan ja on päätösvaltainen, kun vähintään neljä sen jäsentä, puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja mukaan luettuna on läsnä. Kommodorin ollessa estynyt hoitamasta tehtäviään toimii varakommodori hänen sijaisenaan. Mikäli hänelläkin on este, hoitaa vanhin hallituksen jäsen kommodorin tehtäviä. Seuran nimen kirjoittavat kommodori, varakommodori tai sihteeri, kaksi yhdessä. Seuran tilikausi on kalenterivuosi. Tilinpäätös tarvittavine asiakirjoineen ja hallituksen vuosikertomus on annettava toiminnantarkastajalle viimeistään kuukautta ennen vuosikokousta. Toiminnantarkastajan tulee antaa kirjallinen lausuntonsa hallitukselle viimeistään kaksi viikkoa ennen vuosikokousta. 9 § MUITA MÄÄRÄYKSIÄ Seuran veneluetteloon merkitty vene ei saa kuulua samanaikaisesti toiseen vastaavanlaiseen seuraan. Päätös näiden sääntöjen muuttamisesta ja seuran purkamisesta on tehtävä kahdessa, vähintään kahden kuukauden välein pidetyssä seuran kokouksessa ja päätöksen on saatava molemmissa kokouksissa vähintään kolmen neljäsosan (3/4) enemmistö annetuista äänistä. Kokouskutsussa on mainittava sääntöjen muuttamisesta tai seuran purkamisesta. Seuran purkautuessa luovutetaan sen jäljelle jääneet varat johonkin purjehdusurheilua ja veneilyä edistävään tarkoitukseen. Varojen jaosta päättää purkupäätöksen tehnyt jälkimmäinen kokous yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Sen lisäksi, mitä näissä säännöissä on määrätty, noudatetaan voimassaolevan yhdistyslain määräyksiä. Patentti- ja rekisterihallitus on hyväksynyt nämä säännöt 18.10.2012. 14
MERIASEMAT 0400 944 120 Turun Pikapolttoöljy Oy HIRVENSALO, Turku RÖÖLÄ, Rymättylä MERIMASKU, Lossiranta TAIVASSALO, Leikluoto UUSIKAUPUNKI UUSIKAUPUNKI, Suulakari Suulakari 15
Merenkulkuhallitus on hyväksynyt Merituulen lipun päätöksellään, joka on annettu 30.kesäkuuta 1986. Tangonpuoleisessa yläkentässä oleva Merituulen tunnus on kuvattu seuraavasti: valkoisella musta tuulimittari. Veneenomistajan viiri on kolmikulmainen ja toimihenkilöviirissä etureuna on sininen. Toimihenkilöitä ovat hallituksen jäsenet, sihteeri, saari-isännät ja katsastusmiehet. Kommodorin ja varakommodorin viirit ovat kielekkeisiä ja varakommodorin viirin alareuna on sininen. Kunniakommodorin ja kunniajäsenen viiri on suorakaiteen muotoinen ja alareuna on sininen. Seuran lippu Kommodorin viiri Toimihenkilöviiri Kunniajäsen/ Kunniakommodorin viiri Varakommodorin viiri Veneenomistajan viiri Perälippu alle 7 m.....................44 x 72 cm ..........35 € 7-10 m .....................55 x 90 cm ..........45 € 10-15 m..................66 x 108 cm ..........65 € yli 15 m ................100 x 163 cm (Maxilippu) Tilauksesta Viiri.........................26 x 50 cm...........40 € • Seuran kannatustuotteita on myynnissä seuran eri tapahtumissa. SEURAN KANNATUSTUOTTEET Merituulen viirit ja liput Liputusohje • Lippuja voi tilatax kotisivujen kauppaosiosta. • Postitse toimitettuihin lippuihin lisätään postimaksu. Liputusohjeen täydennykseksi on laadittu ohje lippukulttuurista. Se selvittää tarkemmin liputusohjeen perusteita sekä menettelytapoja liputuksessa. Perusteet ja käyttöoikeus 1. Sen lisäksi, mitä laissa Suomen lipusta (380/26.5.1978), asetuksessa liputuksesta Suomen lipulla (383/26.5.1978 ja sen muutos 187/22.3.1996) sekä asetuksessa huvialusten lipuista (292/18.3.1983) määrätään, noudatetaan tätä liputusohjetta. 2. Merenkulkuhallituksen tai aikaisemmin kauppa- ja teollisuusministeriön veneily-yhdistykselle vahvistama erikoislippu, jäljempänä pursiseuralippu, on Suomen kansallislipun veroinen. 3. Veneily-yhdistyksen rekisteriin merkitty vene saa käyttää perälippuna pursiseuralippua edellyttäen, että veneen haltija on sellaisen rekisteröidyn suomalaisen veneily-yhdistyksen jäsen, jolle on myönnetty pursiseuralipun käyttöoikeus. Perälippuna käytetään sen yhdistyksen lippua, jonka rekisteriin vene on merkitty, tai tavallista Suomen lippua. 4. Asetuksessa mainittuja kommodorin viiriä, varakommodorin viiriä, veneenomistajan viiriä, kilpailulautakunnan lippua ja kunniajäsen lippua ei saa käyttää perälipun paikalla. Lipun paikka ja koko 5. Perälipun paikka on veneen peräosassa 10°-15° peräänpäin kallistetussa lipputangossa. Lipun pitämistä peräharuksessa ei suositella. Perälippua voidaan myös pitää purjehduksen aikana kahvelissa tai useampimastoisessa veneessä mesaanimaston huipussa olevassa jatkeessa. Moottoriveneessä lippua pidetään joko perälipputangossa tai merenkulkumaston peräänpäin kallistetussa kahvelissa. 6. Lippukooksi ja lipputangon pituudeksi suositellaan seuraavaa: Veneen pituus Lipun koko Tangon pituus alle 7 m 44 x 72 cm 95 cm 7 - 10 m 55 x 90 cm 115 cm 10 - 12 m 66 x 108 cm 140 cm 12 - 15 m 80 x 131 cm 170 cm yli 15 m 100 x 163 cm 210 cm Perälipputangon huipun pystyetäisyyden kannesta tulisi olla vähintään 10 cm pitempi kuin tangossa käytettävän lipun lävistäjä. Lipun on oltava puhdas ja ehjä. Liputus 7. Miehitetyssä veneessä perälippu pidetään nostettuna seuraavasti: 16
- kulussa oltaessa koko ajan vuorokaudenajasta riippumatta - muulloin klo 08 ja auringonlaskun välisenä aikana, kuitenkin enintään klo 21 asti. Juhannusyönä lipun saa Suomessa pitää nostettuna läpi yön. Purjehduksen aikana tulisi erityisesti huolehtia, että lippu on nostettuna: - satamaan saavuttaessa ja sieltä lähdettäessä - vieraassa satamassa oltaessa - kohdattaessa toinen vene - kohdattaessa sota- tai muu viranomaisalus sekä ohitettaessa merivartio-, tulli- tai luotsiasema tai rannikkolinnake. Miehittämättömässä veneessä ei pidetä lippua. Ulkomaanpurjehduksella voidaan noudattaa maan tapaa, vaikka se poikkeaisi näistä ohjeista. 8. Suomen aluevesillä järjestettävissä kilpailuissa lipun käytöstä määrätään kilpailuohjeissa. Jos osakin kilpailureitistä ulottuu kansainvälisille tai toisen valtion vesialueille, on perälippu pidettävä koko ajan nostettuna. 9. Maissa pursiseuralippua pidetään nostettuna yhdistyksen käytössä olevissa kiinteistöissä kevään lipunnoston ja syksyn lipunlaskun välisenä aikana noudattaen virallisessa liputusohjeessa (asetus 383/26.5.1978 ja sen muutos 187/22.3.1996) annettuja lipunnosto- ja lipunlaskuaikoja. Lipputervehdys 10.Kulussa oleva vene voi tervehtiä sota-alusta, jossa on päällikkyysviiri, taikka venettä, jossa on lippu. Lipputervehdys suoritetaan vain lähietäisyyksillä ja olosuhteiden salliessa. 11. Lipputervehdyksessä lippu lasketaan rauhallisesti partaan tasalle ja odotetaan, kunnes tervehdittävä on vastannut, jonka jälkeen lippu nostetaan jälleen ylös. Lipputervehdys voidaan tehdä myös irroittamalla lipputanko lippuineen telineestään, kallistamalla se vaakatasoon vanaveden suuntaan ja asettamalla se jälleen paikalleen sen jälkeen kun tervehdykseen on vastattu. Juhlaliputus 12. Veneessä voidaan nostaa juhlaliputus yleisinä liputuspäivinä, yhdistyksen juhlatilaisuuksissa, veneen tai sen omistajan yksityisenä merkkipäivänä, taikka muissa juhlallisissa tilaisuuksissa. 13. Juhlaliputus toteutetaan nostamalla kansainväliset viestiliput keulasta mastonhuipun kautta perään. Viestilippujen järjestys on keulasta lukien A, B, C, 1, D, E, F, 2, G, H, I, 3, J, K, L, 4, M, N, O, 5, P, Q, R, 6, S, U, V, 7, W, Y, Z, 8, ensimmäinen korvausviiri, toinen korvausviiri, kolmas korvausviiri. 14.Juhlaliputusta pidetään vain veneen ollessa kiinnittyneenä. Juhlaliputuksessa noudatetaan perälipun nosto- ja laskuaikoja siten, että perälippu on ensimmäiseksi ja viimeiseksi ylhäällä. Suruliputus 15.Vene voi suruliputtaa aiheen ilmaantuessa pitämällä perälipun laskettuna selvästi lipputangon huipusta tai kahvelin nokasta alaspäin. Lippu nostetaan ylös ennen suruliputuksen aloittamista ja se päätettäessä. 16.Vene suruliputtaa vain ollessaan kiinnittyneenä, paitsi jos veneessä on vainaja, jolloin suruliputetaan myös kulussa. Vieraan maan lippu 17.Ulkomailla purjehdittaessa nostetaan kohdemaan pienoislippu ns. kohteliaisuuslippuna styyrpuurin saalingin alle tai moottoriveneessä vastaavaan paikkaan. Kohteliaisuuslipun kanssa samassa saalingissa ei käytetä muita lippuja tai viirejä, vaan ne siirretään paapuurin saalinkiin. Vain yhden maan kohteliaisuuslippu saa kerrallaan olla nostettuna. 18. Kohteliaisuuslippu nostetaan joko jätettäessä viimeinen kotimaan satama tai ylitettäessä raja, ja lasketaan saavuttaessa ensimmäiseen kotimaan satamaan. Vastaavasti menetellään, jos matkan aikana käydään useammassa maassa. Matkan aikana kohteliaisuuslippu lasketaan ennen perälipun laskemista ja nostetaan välittömästi perälipun nostamisen jälkeen. 19.Purjehdittaessa ulkomailla vieraan maan lipun alla voi suomalainen veneilijä osoittaa kansallisuutensa nostamalla Suomen pienoislipun paapuurin saalingin alle kohteliaisuuslipun tavoin. Vastaavasti voi ulkomaalainen veneilijä nostaa oman maansa pienoislipun paapuurin saalinkiin purjehtiessaan Suomessa Suomen lipun alla. 20.Jos suomalaisessa veneessä Suomessa on ulkomaalainen vieras, voidaan hänelle osoittaa kohteliaisuutta nostamalla hänen maansa pienoislippu paapuurin saalinkiin kohteliaisuuslipun tavoin. Viirit 21. Viirejä ovat arvojärjestyksessä - perälipusta johdetut viirit ja liput - liittojen ja yhdistysten vahvistetut liput ja viirit - henkilö-, vene- ja ns. varustamoviirit. Näiden lisäksi on käyttöön yleistynyt erilaisia tunnus- ja mainosviirejä. 22. Viirit nostetaan pääsääntöisesti styyrpuurin saalingin alle tai moottoriveneessä vastaavaan paikkaan. Paapurin saalinki on merkinantosaalinki, jonne nostetaan viestiliput (Q-lippu, A-lippu yms). Viirejä voidaan pitää ylhäällä koko purjehduskauden ajan noudattaen kuitenkin ao. yhdistyksen sääntöjä. Veneessä pidetään sen kulussa ollessa nostettuna vain niitä viirejä, joita veneen päällikkö on oikeutettu käyttämään. Kerrallaan pidetään nostettuna enintään kolme viiriä, ja niiden on oltava puhtaita ja ehjiä. Kohteliaisuuslippu ei ole viiri, ja se on aina omassa saalingissaan yksin. 23. Viirit pidetään nostettuina arvojärjestyksessä arvokkain ylimpänä. Veneen päällikkö voi kuitenkin poiketa siitä ottaen huomioon viirien tarkoituksen ja merkityksen. 24. Yhdistykset ja yhteisöt voivat antaa lisäohjeita omien viiriensä käytöstä. C Kohteliaisuuslippu eli kohdemaan kauppalippu (Courtresy Ensign) Artighetsflagg eller destinationslandet handelsflagga (Courtesy Ensign) 1, 2 & 3 Viirit arvojärjestyksessä / Vimplarna i rangordning 4 Lippuviesti / Flaggsignal vid behov LIPPUJEN JA VIIRIEN PAIKKOJA ERI VENETYYPEISSÄ FLAGGORNAS OCH VIMPLARNAS PLATSER I OLIKA BÅTTYPER 17
Katsastus on tärkeä tapahtuma siksi, että se herättää hetkeksi miettimään oman veneen turvallisuutta niissä olosuhteissa ja miehistöllä, joissa sillä on suunniteltu liikuttavan tulevan veneilykauden aikana. Se voi joskus olla myös oppimistapahtuma joidenkin uusien sääntöjen tai varusteiden osalta. Kannustamme veneenomistajaa ottamaan puoliso, perhe tai muu venekunta mukaan katsastukseen. Turvallisuutta edistää merkittävästi, kun koko miehistö tuntee veneen toimintaa, turvallisuusvaatimuksia ja turvavarusteiden sijainnin. Myös lapset oppivat vastuullista ja turvallista veneilykulttuuria samalla, kun osallistuvat katsastukseen aktiivisina miehistön jäseninä. Osallistuttuaan katsastukseen venekunta todennäköisesti myös keskustelee jälkeenpäin esiin nousseista asioista, mikä osaltaan tukee oppimista ja hyvien käytäntöjen omaksumista. turvallisuusriskiä kaupalliselle merenkululle eikä muille vesillä liikkujille. SPV:n jäsenseuroissa katsastetaan vuosittain runsaat 12.000 venettä. Katsastuksen tärkeimpänä perusteena on vesiliikennelain 782/2019 6 luvun 107§: ”Vesikulkuneuvon on oltava rakenteeltaan, varusteiltaan, kunnoltaan ja muilta ominaisuuksiltaan turvallinen niillä kulkuvesillä, joilla sitä käytetään”. Muista huolehtia veneesi katsastuksesta vuosittain. Vain veneessä, jonka katsastus on voimassa, saa käyttää seuran perälippua. Lisäksi katsastetulla veneellä voi osallistua purjehduskilpailuihin ja saada alennusta useimpien vakuutusyhtiöiden venevakuutuksista. Mikäli venettä ei katsasteta vuosittain ja hyödynnetään katsastuksesta saatavia vakuutusmaksujen alennuksia, kannattaa omistajan harkita pitääkö asiasta ilmoittaa vakuutusyhtiölle. Tämä siksi, ettei jatkossa joudu maksamaan korotettua vakuutusmaksua tai pahimmillaan vahinkotapauksessa menetä osaa korvauksesta. Yleistä katsastuksesta Veneiden katsastaminen Suomessa on vapaaehtoista, mikään säädös ei siihen velvoita. Veneiden vapaaehtoisella katsastuksella saavutetaan kuitenkin arvokkaita etuja, joilla edistetään veneilyturvallisuutta ja -kulttuuria. Veneiden katsastustoimintaa hallinnoi Suomen Purjehdus ja Veneily ry (SPV) jäsenseurojensa välityksellä kouluttamalla seuroihin venekatsastajia. Suomen Meripelastusseura ja Suomen Navigaatioliitto toimivat katsastuksessa yhteistyökumppaneina. Katsastuksen lähtökohtana on veneilijöiden oma turvallisuus, jolloin ei myöskään aiheuteta Katsastus on koko perheen tapahtuma 18
jassa mainitut vielä tarkastamattomat kohteet. Tämän jälkeen katsastaja täyttää ja leimaa venetodistuksen. Paperista katsastuspöytäkirjaa käytettäessä päällimmäiset valkoiset osat annetaan oman seuran katsastajalle ja alemmat keltaiset osat sekä venetodistus jätetään veneen omistajalle. VUOSIKATSASTUS suoritetaan peruskatsastuksen välivuosina. Katsastus suoritetaan vasta kun vene on vedessä ja valmiiksi varusteltu. Vuosikatsastuksessa käydään läpi katsastuspöytäkirjan kaikki kohdat ja varmistetaan, että vene on peruskatsastuksen mukaisessa kunnossa. Vuosikatsastukseen omistaja ottaa mukaan alkuperäisen paperisen katsastuspöytäkirjan (ei koske sähköistä katsastusta) ja aina venetodistuksen (pahvinen kortti). Katsastaja laittaa merkinnän vuosikatsastuksen suorittamisesta hyväksytysti paperiseen tai sähköiseen katsastuspöytäkirjaan ja leimaa venetodistuksen. Veneessä vaadittavat asiakirjat Rekisteröitävässä veneessä tulee aina olla viranomaisen antama rekisteritodistus, joka on veneen omistajan tai haltijan nimissä. Katsastusta ei voida suorittaa, jos rekisteritodistusta ei ole tai se ei ole veneen haltijan nimissä. Katsastuksen yhteydessä voidaan yhdessä tarkastaa, että rekisteritodistus vastaa katsastettavaa venettä - myös moottorin pitää olla rekisteritodistuksen mukainen - ja että veneen oikein kiinnitetty rekisterinumero vastaa rekisteritodistusta. Venetodistus on todistus veneen kuulumisesta SPV:n jäsenseuraan eli Merituuleen ja se pidetään aina mukana veneessä. Venetodistukseen merkitään suoritetut katsastukset. Kun katsastus on voimassa, veneessä saa käyttää jäsenseuran veneilylippua, kun veneessä on tämän seuran jäsen mukana. Muulloin käytetään kansallislippua. Veneessä olevia luvanvaraisia radiolaitteita varten pitää olla mukana aluksen radiolupa, johon kaikki lupaa edellyttävät laitteet on merkitty. Veneessä ei saa olla luvanvaraisia laitteita ilman asiaankuuluvaa lupaa. Lisäksi meri-VHF-radiopuhelimen käyttäjä tarvitsee henkilökohtaisen pätevyystodistuksen, joka myös pitää olla mukana veneessä. Useimmissa veneen radiolähettimissä on ohjelmoituna veneen meriradionumero (MMSI), jonka pitää olla veneen radioluvassa määrätty numerosarja. Merituulen veneilyturvallisuustoimikunta huolehtii katsastuksista Veneilyturvallisuustoimikunnan pääasiallinen tehtävä on veneiden katsastaminen ja muut merenkulun turvallisuuteen liittyvät asiat. Katsastuksen suorittavat seuran siihen valtuuttamat, katsastajakurssin käyneet katsastajat, joilla on Suomen Purjehdus ja Veneily ry:n myöntämä katsastajalupa. Tarvittaessa katsastajat voivat auttaa myös seuran jäsenten erilaisten teknisten ongelmien selvittämisessä. Toimikuntaa täydennetään tarvittaessa kouluttamalla lisää katsastajia. Katsastuskäytäntö Veneen omistaja sopii suoraan katsastajan kanssa katsastusajankohdan ja luonnollisesti muistaa huomioida katsastajalle aiheutuneet kustannukset. Katsastuskausi päättyy kesäkuun viimeisenä päivänä. Tämän jälkeen vene katsastetaan vain poikkeustapauksessa. PERUSKATSASTUS on kaksivaiheinen ja uusitaan 5 vuoden välein sekä silloin, kun vene on vaihtanut omistajaa tai rekisteröintiseuraa, tai jos vene on vaurioitunut. Seura voi myös pyytää peruskatsastuttamaan veneen aina kun siihen katsotaan olevan aihetta. Peruskatsastuksen ensimmäinen vaihe (Runkokatsastus) suoritetaan veneen ollessa talviteloilla. Tämä siksi, että tarkastettaviin kohteisiin kuuluvat myös vedenalaiset osat kuten vetolaitteet, peräsimet ja läpiviennit. Peruskatsastuksessa täytetään katsastuspöytäkirjan vene- ja omistajatiedot sekä runkokatsastuksessa tarkastetut kohteet. Katsastuspöytäkirja jätetään kokonaisuudessaan veneen omistajalle. Katsastus voidaan suorittaa myös täysin sähköisesti SPV:n Suuli-järjestelmään, jolloin perinteistä katsastuslomaketta ei enää tarvita ja veneessä säilytetään vain ajan tasalle leimattua venetodistusta. Jokaisella jäsenellä on omat tunnukset Suuli-järjestelmään, josta voi itse tarkastella oman veneen tietoja. Osoite on suuli.spv.fi Peruskatsastuksen toinen vaihe suoritetaan loppuun, kun vene on jo vedessä ja valmiiksi varusteltuna tulevaa veneilykautta varten. Katsastaja voi olla eri henkilö kuin runkokatsastuksen suorittanut ja tässä vaiheessa tarkastetaan loput paperisessa tai sähköisessä katsastuspöytäkir19
Katsastusluokat Veneet katsastetaan neljään eri katsastusluokkaan niiden rakenteen, varustuksen ja merenkulkualueen mukaisesti. Katsastusluokka tulisi valita myös veneen ja päällikön kykyjen mukaisesti oikein. Katsastuksen kannalta tärkeintä on valita turvallisuusvarusteet niihin olosuhteisiin, joissa oma veneily tapahtuu kauden aikana. Merituulilaisten veneistä noin 60% on katsastettu 3-luokkaan, 35% 2-luokkaan, 4% 4-luokkaan ja 1% 1-luokkaan. Alla olevista kuvista näet viitteellisesti katsastusluokkien erot suositeltujen merenkulkualueiden osalta ja jäljempänä olevasta katsastuskohde- ja varustetaulukosta löydät tiedot eri luokkien katsastukseen liittyvistä vaatimuksista. Hätäilmoitusvälineet Oheisessa kuvassa on yhteenvetotaulukko vaadittavista hätäilmoitusvälineistä katsastusluokittain. Kokoonpanon tulee noudattaa valitun luokan yhtä vaihtoehtoista pystysuoraa saraketta. s=suositus n=lukumäärä *ulkosaaristo **saaristossa ***hätäpaikannus radiomajakka (vaatii radioluvan) VHF tai VHF-DSC oltava kiinteästi asennettuna ja matkapuhelin säänkestävästi suojattu Vuoden 2024 katsastusteema on veneiden kiinnitys Katsastuksissa nostetaan joka vuosi esiin vaihtuva veneilyturvallisuusteema. Katsastuskaudella 2023 muistutettiin veneilijöitä lähtötarkastuksien tärkeydestä, ja vuonna 2024 keskitytään veneiden kiinnittämiseen. Katsastuksissa on tarkoituksena käydä läpi veneiden kiinnitysvarusteita ja niiden kuntoa sekä kiinnittää veneilijöiden huomioita alati muuttuviin olosuhteisiin. Köysien vahvuus ja kunto tulee olla veneen painolle sopivia sekä käytettävät haat ja veneilijän käyttämät kiinnityssolmut tarkoituksenmukaisia. Hankaukselle altistuvissa kulmissa tulee olla kulumissuojat. Köysimatriaalien tulee olla veneilykäyttöön tarkoitettua kiinnitysköyttä, joka kestää UV-säteilyä. Ikävien yllätysten välttämiseksi vanhat perintököydet on syytä vaihtaa uusiin ja kestäviin. Viime vuoden aikana kovat tuulet ja nopeat vedenpinnan vaihtelut ovat aiheuttaneet huomattavan paljon vahinkoja veneille. Vedenkorkeuden vaihtelu aiheuttaa päänvaivaa erityisesti venettä kiinteisiin laiturirakenteisiin, 20
peräpoijuihin tai paaluihin kiinnitettäessä. Vedenpinnan nousun vuoksi kiristyviin köysiin kohdistuu veneen nosteen aiheuttamat voimat, jotka voivat olla suurempia kuin tavanomainen aallokon aiheuttama heilunta. Esimerkiksi peräpoijuun ja kiinteään laituriin kiinnitetyn veneen köydet kiristyvät, koska poiju vetää venettä taakse päin. Kun samaan aikaan venettä pieksää tuuli ja aalto, saattaa joku kohta kiinnityksestä pettää. Kiinnitysten hajoaminen ei välttämättä aiheuta välitöntä vaaraa ihmisille, mutta ajelehtiva vene tai satamassa irronneet veneet voivat kuitenkin johtaa henkilövahinkoihin tai uponnut vene ympäristön pilaantumiseen. Veneeltä poistumisen lähtöhötäkässä tulee aina muistaa, että vene on kiinnitetty niin, että se kestää kovassakin tuulessa. Katsastajat ja katsastusalueet Katsastuksen suorittavat seuran siihen valtuuttamat, SPV:n katsastajakurssin käyneet katsastajat, joilla on liiton myöntämä katsastajalupanumero. Vene voidaan katsastuttaa paperilomakkeella myös vieraan seuran katsastajalla, mutta tällöin veneen omistaja on velvollinen toimittamaan katsastusasiakirjat oman seuran rekisteriin oman seuran katsastajan välityksellä. Sähköinen katsastus ei ole toistaiseksi mahdollinen kuin katsastajan omassa kotiseurassa. Alla olevaan listaan on merkitty katsastajien alueet ja satamat, joissa he ensisijaisesti suorittavat katsastuksia. Kaikki katsastajamme toimivat vapaaehtoisina ilman korvausta ja tekevät katsastuksia oman vapaa-aikansa puitteissa. Katsastajan kanssa voi sopia katsastuksen myös muualla tehtäväksi, kunhan muistaa varata erityisesti peruskatsastuksen ajankohdan riittävän ajoissa. Veneilykaudella katsastajan voi helposti tavoittaa seuran tukikohdista, jolloin kannattaa kysellä mahdollisuutta suorittaa katsastus, vaikka saman tien. Henkilön nimen vieressä oleva veneen nimi auttaa katsastajan löytämistä laiturilla. Mikäli mieltäsi askarruttaa jokin asia, älä epäröi ottaa yhteyttä Merituulen katsastajiin. Yhteydenottokanavina toivomme ensisijaisesti käytettävän joko sähköpostia, puhelua tai tekstiviestiä. Turvallista ja iloista veneilykesää kaikille! Petri Syväjärvi Katsastaja Vene Sähköposti Puhelin Alueet ja satamat Hemmo Salo Sofia hemmo.salo@live.com 050-558 3393 Raisio, Naantali, Kuusisto, Rymättylä, Aasla, Kuusisto Mika Heikkinen Rapunzel mihe68@gmail.com 0400-7830 553 Hirvensalo, Satava, Kakskerta Jouko Maaniitty Irene jouko.maaniitty@gmail.com 0400-424 370 Turku, Kakskerta, Satava Sami Järvenpää headoflake@gmail.com 044-731 3473 Hirvensalo, Stormälö Petri Syväjärvi Nooa petri.syvajarvi@lounea.fi 050-650 15 Stormälö Irene Linnea II KATSASTUSKOHTEET- JA VARUSTEET Selite: x = pakollinen, 2 = pakollinen 2 kpl, o = suositus, p = vain purjeveneissä, m = vain moottoriveneissä, k= kaikille. Kaikkien varusteiden ja laitteiden on oltava toimintakuntoisia, helposti käsille saatavia ja laadultaan, kooltaan ja teholtaan kyseiselle venekoolle tai henkilölle tarkoituksenmukaisia, sekä milloin niin vaaditaan, hyväksyttyä mallia. Luokka 1 2 3 4 x x x x x x x Varuste tai järjestelmä 1. Runko ja rakenteellinen turvallisuus 1.1 Rungon ja rakenteiden kunto 1.2 Aukot ja niiden suljettavuus 1 1 .3 .4 M Köl at i j eriaal a peräsi in ja n pinnoitteen kunto x x x x x x x x 21
RkJQdWJsaXNoZXIy NDI2OTg=